TIRAMISU (-kiihkoilua)

Luonnollisena jatkumona eilisen postaukseni suolaiselle herkuttelulle jatketaan suoraan jälkkäripöytään. Tein nimittäin jouluksi pitkästä aikaa tiramisua, joka on mielestäni aina kuulunut ehdoitta jälkkäreiden aateliaan. Tiramisuun liittyy myös ihania muistoja erinäisistä pitkän kaavan mukaan nautituista ravintolailloista muun muassa Sveitsissä, aivan Italian rajan tuntumassa. Taisipa meidän kihlamenullekin tiramisu kuulua. Olen valmistanut tiramisua aikojen saatossa monesti itsekin reseptejä vähän varioiden. Tämä jälkiruoka on siitä ihana, että se käy kyllä mielestäni juhlaan kuin juhlaan. Kesällä koristelee mansikoin, jouluna vaikkapa suklaatähdin tai piparein. Uuteen vuoteen sitten se tähtisädetikku tietenkin päälle säkenöimään. Tänään kun vielä laitat tiramisun tekeytymään, saat vuodenvaihteeseen takuulla tykätyn jälkkärin!

TIRAMISU

5 kananmunaa
1dl sokeria
500g Mascarpone-juustoa
3 rkl makeaa jälkiruokaviiniä (esim. Marsala)
200g Savoiardi-keksejä
n. 1dl vahvaa espressoa
tummaa kaakaojauhetta

1. Erottele kananmunien keltuaiset ja valkuaiset eri kulhoihin. Lisää keltuaisiin sokeri ja vatkaa vispilällä kevyeksi vaahdoksi. Lisää sitten joukkoon mascarponejuusto ja sekoita tasaiseksi.
2. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi vatkaimella ja lisää valkuaisvaahto keltuais-mascarponemassaan.
3. Kaada sekaan viini ja sekoita tasaiseksi.

4. Lusikoi kerros tiramisumassaa tarjoilukulhon pohjalle ja siivilöi päälle kerros tummaa kaakaojauhetta.
5. Kasta keksit puolittain jäähtyneessä espressossa (älä liota liikaa) ja lado keksit vieri viereen mascarpone- ja kaakaokerrosten päälle.
6. Toista kohtia 4.-5. vuorotellen niin, että päällimmäiseksi jää masarpone- ja reilu kaakaojauhekerros.

Laita Tiramisu jääkaappiin tekeytymään. Sen sanotaan olevan tarjoiluvalmista jo parin tunnin kuluttua, mutta mielestäni tiramisu alkaa olla parhaimmillaan vasta päivän-parin päästä tekohetkestä. Itse asiassa meidän joulutiramisusta jäi sen verran syömättä, että huomasin sen jämän olevan koostumukseltaan hyvä vielä muutamankin päivän kuluttua. Ehkä syynä oli se, että kerrankin maltoin olla liottamatta keksejä liikaa espressossa, eikä tiramisu näin ollen alkanut kostumaan liikaa.

Miehen mielestä tämä oli kuulemma paras misu tähän saakka. Häneltä sen voi ottaa jo kohteliaisuutena, itse asiassa hän harvoin syö mitään muuta tekemääni jälkiruokaa kuin tätä. Siksipä innostuin kirjaamaan reseptin ylös tänne blogiinkin. Vaikka netti on tiramisujen ohjeita pullollaan, niin ensi kerralla ainakin itse muistan, mitä variaatiota seuraavaksi käytän.

Harva jälkiruoka on minusta niin kiehtova, että se herättäisi minussa pilkunviilaajaa, mutta tämä on niistä yksi. Ehkäpä sen pitkän perinteen vuoksi, mene ja tiedä. Olen aiemmin sekoittanut espresson ja viinin ja dipannut keksit nesteiden sekoitukseen. Mascarponemassaan ei puolestaan ole lisätty viiniä ollenkaan. Tämä tämänkertainen versio oli siis siltäkin osin mielestäni parempi. Joskus olen myös lisännyt kerrosten väliin suklaahippuja. Mutta ei tiramisu kyllä niitäkään välttämättä tarvitse. Ilman on jopa simppeliydessään parempi. 

Jos sieltä linjoilta löytyy muitakin vannoutuneita tiramisukiihkoilijoita, niin olisi hauska kuulla, mihin koulukuntaan sinä kuulut? En pistä pahaksi, vaikka saisin vieläkin täydellisemmän tiramisun ohjeen haltuuni :).

Aika alkaa käydä tältä vuodelta tosi vähiin, täytyneepä siis terästäytyä uuden vuoden suunnitelmissa vähitellen!

/// Tiramisu, what a perfect and pretty fascinating dessert for any occasion!

UUDEN VUODEN SUOLAINEN HERKKU

Tiedättehän ne näppärät leipomis- ja ruuanlaittovideot Facebookissa, joissa erikoiset ja herkullisennäköiset luomukset syntyvät käden käänteessä? Itse saatan ne sivusilmällä katsella, mutta sinne ne sitten loputtomaan aikajanan mainosvirtaan hukkuvat. Paitsi että tämä piiras jäi kummittelemaan mielen päälle niin, että resepti pääsi testiin jo ennen joulua vietetyissä illanistujaisissa. Kyseessä on voitaikinaan kääritty pekoni-karpalohillopiiras, jonka keskellä on uunissa sulanut Camembert-kiekko. Erityisen hyvin tämä sopii brittiläisen joulun jälkimaininkeihin, sillä brittien joulupöytään kuuluu niin pekoni kuin karpalohillokin. Meillä siis joulun jämät tuhoutuivat hyvin tämän piiraan mukana. Juustoa ja rosmariinia useimmilta löytyy kaapista joulunaikaan muutenkin. Tässäpä siis hyvä vinkki esimerkiksi uuden vuoden aatolle, mukava suolainen herkku napostella seurustelun lomassa ja juustotarjottimen täydennyksenä. Voitaikinasta ylijääneistä paloista tein lapsille nakkirullia sekä piparimuoteilla tähtiä, joihin ripottelin juustoraastetta tai siemeniä. Tähdet sopivat hyvin myös kasvissyöjille samaan juustoon dipattavaksi.

Piiraaseen tarvitset: 

- Voitaikinaa (mulla meni kilo kaikkiin lisukkeisiin, mutta vähempikin riittää pelkkään piiraaseen)
-karpalohilloa
-pilkottua, pannulla käristettyä pekonia
-Camembert-juustokiekon
-rosmariinia pinnalle ripoteltavaksi
-kananmunan voiteluun
-oliiviöljyä hiukan pinnalle loroteltavaksi

Kuvasarjasta varmasti käykin selville, kuinka koko komeus valmistuu. Kuvassa 5. nuolet näyttävät, mihin suuntaan piirakkasuikaleet kiepautetaan kierteelle. Ota aina suikalepari kerrallaan käsiteltäväksi ja kierrät suikaleita pois päin toisistaan. Kun olet käynyt kaikki parit läpi nipistä vielä kunkin suikaleparin päät yhteen. Sitten vaan munavoitelu ja rosmariinia pintaan. Leikkaa juustokiekkoon muutama pitkä viilto ja kaada vähän oliiviöljyä pinnalle ennen paistamista. Tässä kuvien piiraassa tuo juusto suli yli kiekostaan, ensimmäisessä se pysyi hyvin paikallaan. Tuota ylisulamista varmasti avittaa kunnoon viillot kiekon pinnassa. Mutta ei tuo yliäyräiden sulanut juusto kyllä makukokemusta häirinnyt millään lailla.

Jokos sinulla on herkut valittuna vuodenvaihteen juhlistamiseen?

JOULU JATKUU VIELÄ

 

Lapsuudenkodissani joulua vietettiin perinteisesti loppiaiseen saakka ja monesti kuusikin sai olla sinne asti paikallaan, jos vain neulasensa säilytti. Itse olen pitänyt uutta vuotta rajapyykkinä. Ennen sitä on turha hötkyillä joulusta pois. Olen pitänyt uutta vuotta myös rajapyykkinä eräälle toiselle asialle, mutta siitä kerron sitten uutena vuotena lisää.

Täällä on jatkettu joululorvailemista.  Reseptit on päivitetty väliviikolle ja kaupungin alemyynteihinkin uskallettiin eilen hetkeksi koko perheen voimin. Lukemista ja leffoja. Tanssi- ja laulupelejä tyttöjen lahjaksi saamalla PS:lla. Ollaan me isommatkin lapset vähän innostuttu :).

Eilinen rantaretki siirtyikin tälle päivälle, joten kohta mennään kohti auringonpaistetta ja raitista ilmaa!

Lupailin muutamaankin suuntaan erään yliherkun suolaisen herkun ohjeen loppuvuoden juustopöytään, joten reseptijuttuja luvassa myöhemmin. Mukavaa keskiviikkoa!

MEIDÄN JOULU // PART 2 (+christmas tag)

Sukelletaan seuraavaksi meidän jouluisiin kattauksiin. Vielä pari iltaa ennen hoohetkeä surautin uuden valkoisen pellavaliinan ja roiskekankaasta servetit joulupöytään. Mietin ensin havuja pöytäliinalle, mutta ratkaisu löytyikin sitten havupuita lähempää ja kukkakauppoja edullisemmin omalta parvekkeelta, jossa pari oliivipuuta menestyy näin talvellakin. Muutama oksa oliiveineen rennosti servetin päälle ajoi asiansa oikein hyvin. Isossa pallovaasissa amaryllikset ovat tänään auenneet kauniiseen loistoonsa. Jouluaattoaamu otettiin vastaan perinteisellä riisipuurolla ja kahden mantelin metsästyksellä, lumiukkokaakaolla ja cappucinolla. Jouluruuilla poksauteltiin sekä noita kuvissa näkyviä pahvipötkylöitä (christmas cracker) että paukkuserpentiiniä, brittiläisittäin tämä. Kattauksista nautittiin sekä perinteisiä suomalaisia mutta myös meille uusia brittiperinteen jouluruokia. Ajan kanssa ruokailu ja nautiskelu on kyllä yksi ihanimmista asioista jouluista!

Vaikka joulun pääpäivät alkavat olla ohi, ajattelin kuvien lomassa toteuttaa tälläisen blogeissa kiertävän kirpun, tällä kertaa nimeltään Christmas tag. Ensin bongasin sen Marjan blogista, sittemmin myös monissa muissa.

On joulun aika, mitä luet?

Voi kun lukisinkin jotain! Olen koittanut selviytyä noista muutamasta jouluisesta sisustuslehdestä, mutta vähän väliä hypännyt lukemaan legojen kasaamisohjeita.

Suosikki joululeffa?

Holiday tietenkin! Mies on yrittänyt löytää sitä nyt joulun alla moneltakin kanavalta, mutta tänä vuonna jäi tämäkin näkemättä. Olen siis katsellut Call the Midwifea. Huom, silloin kun olen pysynyt hereillä.

Missä vietät mieluiten juhlapyhät? 

Kotona. Toki Suomessa ollessa on myös ihana kiertää mummoloissa, mutta omassa kotona kuitenkin pääsee rentoutumaan kaikista parhaiten ja tehdä juuri sitä, mitä mieli tekee. Edellisinä jouluina en ole edes halunnut jäädä yöksi mummoloihin, vaan oman kodin joulutunnelmaan on pitänyt päästä takaisin viimeistään illaksi. Uskon ensi joulusta tulevan aivan ihanan, kun pääsemme laittamaan uuden oman kodin ensimmäistä joulua. 

Lempi joululaulu?

On niin monia kauniita joululauluja, mutta mainittakoon nyt  suomalaisista Sydämeni joulun teen ja englanninkielisistä All I want for Christmas is you ja Merry Christmas Everybody. Näihin englanninkielisiin liittyy tunnearvoa, kun omat tytöt ovat niitä täällä Walesissä vietettyinä jouluina laulaneet ja esittäneet alueen koulujen yhteisellä Song for Christmas -videolla. (Pakko oli laittaa juuri tuo viimeisin Youtubesta soimaan klik)

Milloin avaatte lahjat?
Yleensä aattoiltana, tänä jouluna täkäläiseen tyyliin vasta joulupäivänä, kuten edellisessä postauksessa kerroinkin.

Osaatko nimetä kaikki joulupukin porot?
Öööö.. Petteri!.. Ei kai nämä kuulu edes luokanopettajan yleissivistykseen?!

Mitä joulun traditiota odotat eniten tänä vuonna?

Tänä jouluna odotin eniten yhdessä kokkailua ja lahjojen jakohetkeä. Niin se vain on, että lasten jännitys ja ilo takaa itsellekin hyvän joulumielen. Joulusauna ja kauneimmat joululaulut ovat yleensä myös olennainen osa joulua. Tänä jouluna saimme vain haaveilla saunasta, kauneimmat joululaulut kävin kyllä laulamassa täkäläiseen tyyliin vähän rempseämmän meiningin Carols servicessa.

Oikea vai feikki joulukuusi?

Oikea tietenkin ja yleensä vielä metsästä itse haettu. Tänä jouluna meillä oli elämämme ensimmäinen ostettu kuusi. Vaikka tuo onkin ihanan tuuhea ja täydellisen muotoinen, niin kyllä ne heiveröiset metsäkuuset minusta myös on symppiksiä.

Kaikkien aikojen suosikkisi jouluherkuista?

Imelletty perunalaatikko ja karjalanpiirakat. Tänä vuonna teinkin molempia itse, piirakoita jopa kahteen otteeseen. Hyvin onnistuivat sähköuunissakin. Joulupäivän brittiläiseltä aterialta meidän tulevien joulujen ruokalistoille siirtynee täytetty kalkkuna, uunipaahdetut mantelijuurekset (kokeilimme sekä perinteisesti hanhenrasvassa mutta myös kookosrasvassa tehtyinä, molemmat superhyviä), ruusukaalit sellaisenaan, mutta aivan ykkösparasta kalkkunan kaverina oli voissa paistettu pekoni-ruusukaali-punakaaliakastanjasilppu. Sitä teki mieli kauhoa suoraan lusikalla kulhosta. Nam!

Rehellisesti: onko lahjojen antaminen vai niiden saaminen parempaa?

Tietenkin antaminen! Mieluiten antaisin itsetehtyjä lahjoja, niitä on niin mukava suunnitella ja toteuttaa. Herään aina tähän ajatukseen vaan turhan myöhään, enkä ehdi tehdä niin paljon kuin haluaisin. Lahjoja on myös ihana kääriä kauniisiin paketteihin. Mutta onhan niiden saaminenkin toki mukavaa. Tänäkin vuonna sain muutaman kivan lahjan. Äidin neulomat villasukat ovat klassikkolahjoista parhain!

Oudoin saamasi lahja?
Onko sellaista?!

Millainen lahjojen paketoija olet?

Paljon suunnitelmia, useimmiten loppumetreillä nopea toteutus aivan uusien, sillä hetkellä syntyneiden ideoiden mukaan. Tänä vuonna olin onneksi aloittanut ajoissa, mutta myönnettäköön, että vielä jouluaaton myöhäisenä iltana käärin viimeisiä lahjoja pakettiin. Tänä vuonna sainkin yhden ylimääräisen illan tätä hommaa varten :)!

 

 

Miltä perinteinen joulupaitasi näyttää?

Mullahan pitäisi olla joku tosi fancy joulupaita, kun täällä asun. Kaikenlaiset villit ja lapsekkaat Christmas jumperit tuntuvat olevan kansallisasuna täällä marraskuun lopusta saakka. Mutta ei, ei ole edelleenkään minkäänlaista minulla. Kaikki myytävät paidat ovat järjestään tekokuitua, enkä siedä tekokuituisia neuleita. Siispä mulla on ollut tänäkin jouluna käytössä valkoisen pitsipaidan kaverina ihan vain tylsä mutta ajaton vaaleanharmaa villa-cashmereneule. Mutta on mulla kuitenkin paidan sijaan räikeän vihreä joulukuusi panta sekä roikkuvat korvikset. Jemmasin ne kyllä juuri naamiaisasulaatikkoon. Jos sitten ensi vuoden koulun pikkujouluissa räväyttäisin..

Ihanin joulumuistosi lapsuudesta? 

Se kun useimpina aattoaamuina aikaisin ajoimme isän kanssa reilun tunnin matka läpi lumisen maiseman haudoille kynttilöitä sekä sukulaisille joulutervehdyksiä viemään. Kuuntelimme Radio Suomen rauhallista jouluaaton lähetystä ja joululauluja sekä söimme Marianneja, joita isällä oli aina autossa. 

  
Oletko koskaan tehnyt piparkakkutaloa?
Tsadaa! Olen, tänä jouluna! Lapset koristelivat oman Hannu ja Kerttu -version, minä tuon värittömän, jonka ympärille tein havukranssin, kiedoin komeuden sellofaaniin ja annoin ystävälle joululahjaksi.

Suosikkipuuhasi joululomalla?

Loikoilu, koristelu, ulkoilu ja urheilu. Lasten kanssa puuhaaminen. Fiilistely ja tunnelmointi. En osaa sanoa yhtä. Hei tietenkin syöminen! Se kun suolaisen päälle voi ottaa vähän makeaa jälkiruokaa ja tasata taas oloa pienellä suolaisella :D.

On jouluaatto, mitä lasissasi on?

Mieluiten kuohuvaa, tänä jouluna ihan ehtaa samppanjaa. Mutta viinit menee myös hyvin ruuan kanssa ja glögin seassa. Kaiken suolaisen jälkeen tekee kuitenkin aina mieli vettä.

Jos voisit ostaa ainoastaan yhden lahjan tänä vuonna, kuka sen saisi?
No tietenkin se lahja menisi omille tyttärille. He saivatkin taas monta yhteistä lahjaa.

Mitkä värit tekevät joulusi?

Viimeisimpinä jouluina valkoinen, kulta ja vihreä ovat olleet vahvoilla. Harmaalla ja mustalla höystettynä. Tänä vuonna tosin lupasin tyttärille kuuseen jotain muutakin väriä, mutta esikoinen suureksi yllätyksekseni ilmoitti, ettei kuusi tarvitse enää muita värejä :).

Mistä jouluperinteistä et pidä tai mitkä skippaat vuosittain?
Joulutorttujen leipominen ja syöminen.

Oletko viettänyt joulua muualla, kuin kotimaassasi?

Tämän joulun täällä Walesissä, kaksi joulua Sveitsissä siellä asuessani sekä joskus lapsena vietimme yhden joulun Kanarialla.

On jouluaterian aika, mitä lautasellasi on?
Niin paljon kaikkea, ettei lautasta näe alta. Yllä kerroinkin jo lemppareistani.

Valkoiset vai värikkäät jouluvalot?

Sanoisin kirkkaat, ei liian valkoiset. Tänä jouluna olen nähnyt niin paljon välkkyviä ja värikkäitä overeitä jouluvalaistuksia, että pää on jo kohta ihan pökerryksissä. Enkä puhu nyt mistään maltillisista värivaloista! Lapsena sain aina itse teipata ikkunaan hillityt värivalot ja mietin monesti, jäävätkö omat lapset jostain paitsi, kun heillä ei samanlaista väri-iloa ikkunassa loista. Tunnustin tämän juuri tänään esikoiselle, kun ajelimme läpi jouluvaloisten kortteleiden, joissa pihoja koristi värikkäiden vilkkuvälkkyvalojen lisäksi myös erilaiset ränniä pitkin kiipeävät joulupukit ja jättikokoiset pumpattavat lumiukot.

Mikä on jouluherkkujen suosikkisi?

Suolaiset on nyt käsitelty. Siispä suklaa ja siitä tehdyt jälkkärit ovat tietenkin aivan ykkösiä. Kuten sanoin en niin välitä tortuista, enkä muutenkaan joulupullista tai pipareistakaan. Syön kyllä toki paremman puutteessa :D. Tänä jouluna herkuttelimme tiramisulla, joka onnistui loistavasti sekä testasimme Christmas puddingia brandylla liekitettynä ja brandykermalla höystettynä. Ei se pahaakaan ollut. Tästä liekitysoperaatiosta onkin taas Instagram stories-puolella todistemateriaalia. Yksi ystävistäni oli tehnyt itse Mince pies -perinneherkkuja, joita jäi meille heidän kyläilyn päätteeksi muutamia joulunajaksi syötäväksi.

Kummasta pidät enemmän, jouluaatosta vai joulupäivästä? 

Molempi parempi. Jouluaattoon liittyy vielä sitä ihanaa joulun kutkutusta, mutta joulupäivä ehkä vetää kuitenkin himpun verran pidemmän korren, kun kaikki se säntäily on vähemmällä.

Vaikka joulun pääpäivät ovatkin nyt ohitse, meillä ei kiirehditä joulun tunnelmasta vielä hetkeen irti. Kevääseen ehditään vielä kyllä, kun se aika oikeasti on. Eihän tänne meille ole vielä talvikaan kunnolla tullut. Joulupäivän lämpötila oli 14 astetta plussan puolella. Jatkamme koko sakki lomaillen uuden vuoden puolelle, joten sekin jo jatkaa juhlan tuntua. Ruokalistaa toki vähän muokataan tuleviin päiviin ja uuden vuoden ohjelmaakin täytyy alkaa pikku hiljaa jo miettimään. Nyt kun ollaan kaikki taas jotakuinkin terveinä, aamulla suuntaamme rantaretkelle hyvien surffiaaltojen perässä. Ulkoilua, hiekkalumiukkoja ja -linnoja sekä retkieväinä joulukinkun rippeitä ruisleivällä. Kuumat kaakaot termariin ja lämpimästi päälle.

Mukavia välipäiviä toivottelen!

 

MEIDÄN JOULU // PART 1

Aivan ihanaa tapaninpäivää ja joulujatkoa! Minun oli kyllä tarkoitus tulla teille toivottamaan ihan hyvät joulutkin, mutta postaaminen siirtyi sitten tähän hetkeen. Tietokonetta ei ole näinä päivinä tehnyt mieli juuri esiin kaivella. Täällä on kirjaimellisesti nautittu joulunrauhasta, hitaista aamuista, pyjamapäivistä ja yhdessäolosta. Esikoiselle jouluyönä noussut kuume tätä toki osaltaan avitti. Koska olemme viettäneet joulua tänä vuonna vain oman perheen voimin täällä Walesissä, on kodista tullut oikea lintukoto näinä pyhäpäivinä, jossa on ollut aikaa käpertyä lampaantaljalle tai peiton alle lukemaan tai katselemaan ohjelmia. Itse olen vaihtanut paristi verkkareihin ja käynyt sulattelemassa herkkuja juoksulenkin verran. Ja koska ei ole ollut mitään ennalta määrättyä ruoka-aikaa, on ollut kiva rauhassa valmistella jouluruokia ja istahtaa pöytään sitten, kun on ollut valmista. Lapset ovat selvästi nauttineet tästä kotoilusta ja joutenolosta, eikä tylsistymisen merkkejä ole ollut havaittavissa ainakaan vielä. Joululahjaksi saadut legot ovat rakentuneet nonstoppina ja esikoinen on ahminut lahjaksi saamiaan kirjoja. 

Kuvia on kertynyt tältä joululta luvattoman paljon ja meinasi äsken epätoivo iskeä, että miten ikinä näitä kaikkia saan linjoille laitettua. Ei toki kaikkea ole tarviskaan, mutta kiva näistä tunnelmista ainakin osa on tänne tallentaa. Niinpä päätin pilkkoa jouluntunnelmat muutamaan osaan ja ripottelen niitä tänne nyt pikku hiljaa. Aloitetaan keskeltä meidän joulua - jos lapsilta kysytään, niin ehdottomasti joulun parhaasta hetkestä: joulupäivän aamusta ja lahjavuoresta. Pukin suhteen meillä ei ollut tänä vuonna painetta, koska Father Christmas käy täällä jouluyönä tuomassa lahjat kuusen alle. Se tuntui olevan tytöille ihan luonnollista, kun koulussakin joulua ovat käyneet läpi. Aatonaattona kylläkin kävimme pukin kanssa iltateellä. Hauska kokemus sekin. Instagram Storiesin puolelta osa teistä varmaan katselikin lasten valmistautumista jouluun.

Ompelimme nuo joulusukat vähän ennen joulua tyttären omalla ompelukoneella ja koristukset teimme fimomassasta. Joulupäivän aamu alkoi avaamalla pienet tontun jättämät lahjat sukista ja myöhemmin päivästä jatkettiin sitten tuon lahjavuoren haltuunotolla. Lahjoja oli taas enemmän kuin olimme ajatelleetkaan. Kiitos vaan kaikille asianosaisille <3. Lasten riemua ja jännitystä on ihan parasta seurata lahjojen avaamishetkellä!

Palataan seuraavaksi meidän joulun päivien kattauksiin, mutta ennen kuin voin kattaa tapaninpäivän herkut pöytään on todellakin aihetta hypätä näistä yli-ihanista lahjaksi saamistani valkoisista flanellihousuista taas lenkkitrikoisiin ja näyttää nenää iltapäiväauringolle. Jospa tuo meidän esikoinenkin olisi jo sen verran parantunut, että pääsisi vähän ulos raitista ilmaa haukkaamaan. Kuinkas siellä joulu jatkuu? Ei kai vielä sentään tule korvista?

KUUSI JA MUITA JOULUISIA

Kolme yötä jouluun on.. Tai täällä tavallaan vielä neljä. Minulla on tämä ensimmäinen nimittäin nukkumatta vielä :). Porkkanalaatikkovahti täällä moi. Vähän myöhäiseksi vierähti tämä keittiöpäivä, nuo viimeisimmät tekeleet ovat vielä nimittäin hetkosen uunissa. Piparkakkutaloja, karjalanpiirakoita, juustokakkuja sekä porkkanalaatikoita tuli tänään valmisteltua loppuviikkoa varten. Meillä oli alun alkaen tarkoitus viettää joulua vain brittiläiseen tyyliin, mutta napattuani Ikeasta vajaan kilon kinkun alkoi menu sen ympärille rakentua kovin suomalaiseksi. Niinpä aattona mennään maltillisesti suomalaisen menun mukaan ja joulupäivänä sitten brittiläiseen tapaan. Kieltämättä tuota jälkimmäistä odotan enemmän. Varsinainen koekeittiö on silloin tiedossa :)! 

Lapset odottavat tietenkin pukkia, vaikka tietävätkin, että täällä pukki käy aaton jälkeisenä yönä tuoden paketit kuusen alle. Täytyykin muistaa jättää parvekkeen ovi raolleen, kun savupiippua ei tästä asunnosta löydy. Ja kuten kuopus valisti jo hyvissä ajoin: Ripotella hänen koulussa tekemäänsä poron ruokaa pihalle (jotta näkevät jo taivaalta sen seassa olevan kimalteen ja löytävät perille), jättää mince pie (paikallinen joululeivonnainen) ja lasi maitoa pukille kuusen alle sekä porkkanoita poroille. Kuopus on myös sanellut melko tarkat ohjeet, mitä joulupöydästä täytyy löytyä. Ruualla ei niin näytä hänelle väliä olevan, mutta party hats, christmas crackers ja party poppers ehdottomasti. Siispä jos häntä on uskominen, täällä on tiedossa suomalaisesta tavasta poiketen hieman ilakoivampaa menoa sitten joulupäivänä tötteröhatuissa paukkuserpentiiniä paukutellen.

Aika ihanaa on ollut lasketella kohti joulua ilman stressiä. Tänä vuonna laitettiin kuusi jo hyvissä ajoin toissa viikonloppuna. Täkäläisittäin oltiin tosin mattimyöhässä, valtavirta varmasti koristeli kuusensa jo kuun alussa. Mutta miten olen ollut huomaavani samanlaista trendiä siellä Suomenkin päässä: kuuset tuntuvat olevan kodeissa jo todella hyvissä ajoin! Onko siellä enää linjoilla ketään, kuka tuo kuusen sisään vasta aikaisintaan aatonaattona? Itselleni tämä aikainen kuusenlaitto on kyllä sopinut vallan mainiosti. Kuusi on elämämme ensimmäinen ostettu kuusi ja siispä samalla rahalla saadaan nauttia nyt kuusesta vähän pidempään. Toisaalta kuusi on auttanut fiilistelemään joulua vieläkin intensiivisemmin. Muistuttanut, että sitä joulun to do -listaa ei kannata kasata aivan loputtomiin. Stressaamista ja suorittamista parempi vaihtoehto on viettää iltaa vähän rennommin, kuusen ja kynttilöiden tuikkeesta nauttien, hyviä sarjoja katsellen, glögiä ja juustoja unohtamatta. Ja kyllä, tämä joulutunnelmointi on siivittänyt minut vähän suklaatakin syömään koko syksyn kestäneen herkkulakon jälkeen. Joulu on kerran vuodessa vaan.

Joulukuusen koristelu on lasten käsialaa. Siinä ei kuulkaas kauan nokka tuhissut, kun valot ja koristeet roikkuivat oksillaan. Lupasin tytöille kuuseen jotain väriäkin, mutta seuraavana päivänä esikoinen ilmoitti, ettei se enää tarvitse yhtään koristetta. Uskotte ehkä, että sopi mulle. Tähtikin puuttuu latvasta. Tarkoituksena oli sekin korvata enkelillä ylimmällä oksalla. Ei nyt vaan ole sitä enkeliäkään sitten hommattu. Ehkä sekään ei haittaa. Tähti- ja lumihiutalekoristeet ovat piparimuoteilla Fimo-massasta tehtyjä. Paperikennokoristeet löytyivät H&M Homesta, keijut tyttöjen joulukalenterista ja nuo kultaiset lempparini on muutama joulu takaperin saatu Rosendahlilta. Koristeet on aika lailla täällä kasaan raavittu, sillä ei alunperin suuremmin varauduttu täällä jouluja viettämään ja jätimme suurimman osan joulukoristeista Suomeen odottamaan.

Joulutunnelma kohosi ylimääräisen pykälän tällä viikolla, kun Iittala lähetti postissa pienen jouluyllätyksen. Kirkas ja matta Ultimathule-tuikkuastia sulautuu aika kivasti Kastehelmien sekaan. Ne sopisivat myös aika ihanasti esimerkiksi glögin rusinoiden ja manteleiden tarjoiluun. Täytyykin miettiä niiden funktiota joulupöydässä. Meiltä löytyisi niiden kaveriksi muutamia lasejakin kaapista.

Valkoisia joulukukkia olen metsästänyt ympäri lääniä, mutta jostain syystä tarjolla on vain punaisia joulutähtiä ja amarylliksia. Jouluruusujakaan en ole sitten alkusyksyn jälkeen nähnyt missään. Täytynee käydä edes jotain valkoista leikkokukkaa maljakkoon juuri ennen pyhiä. Marks&Spencerillä ruokaostoksilla käydessäni bongasin tuollaisen vahatun amarylliksen sipulin. Niin hauskalta se näytti, että kasvattakoon se nyt sitten sen meiltä puuttuvan joulunpunaisen piristysruiskeen mukanaan.

Mutta nyt tuoksuu siltä, että uunissa lienee anopin reseptit muhineen riittävästi ja minä pääsen viimein nukkumaan. Toki tässä kirjoitellessani tajusin, että on muuten tältä tontulta vielä kalenteriyllätys huomiselle piilottamatta. Taitaa tonttu määrätä tytöt joulusukkien ompeluun, jotta rasti niidenkin osalta saataisiin viimein ruutuun. Kiireetön puuhastelupäivä siis meillä tiedossa. Illaksi kaivelemme sitten herkkuja pöytään, kun saadaan ystävät kylään. Kuinkas siellä jouluvalmistelut etenevät?