SUURTA SUUNNITTELUA

Heippa vaan, blogiin olisi ollut vaikka mitä asiaa, mutta kaikki oma aika on mennyt täysin lapsen toipumisen tukemiseen ja taloprojektin suunnitteluun. Vaikka kuokkaa ei olla vielä saveen iskettykään, niin aikaa suunnitteluihin on kulunut aivan hurjana. Peilistä näyttää kurkkivan valtavat silmäpussit ja kurkkuun on parkkeerannut pieni kaktus. Näytän olevan tässä(kin) projektissa sellainen luonne, että asiat on hiottava alun alkaenkin jo kohdalleen pienintä yksityiskohtaa myöten. Mulle onkin jo ajatuksissani helppoa kulkea tulevan kodin sisällä. Hahmotan ilman 3D-kuviakin, miltä kodissa näyttää ja tuntuu, sen verran on mittailtu ja teippailtu tulevia tiloja täällä. Jännittävää sitten lopulta todeta, pitivätkö nämä mielikuvat paikkansa. 

Nyt ensimmäisen viikkoon kokonaan nukutun yön jälkeen voin myös iloisena todeta, että saimme toukokuussa alkaneen suunnittelun jälkeen viimein meidän taloprojektin tarjouspyynnöt matkaan. Kevyet 16 sivua kaikkine liitteineen. Enpä tiennyt, että homma vastaisi pientä tutkielmaa. Onneksi saimme tuohon hommaan apua talon rakennesuunnittelijalta. Oma tuotoksemme olisi saattanut olla sivun mittainen.Nyt on niin vimpan päälle, että voisi kultaisiin kehyksiin laittaa.

Viime päivinä olen jahkannut keittiön, kodinhoitohuoneen ja kylppärin sisustusratkaisuja. Laattapiirustukset ja -tarjoukset on vetämässä, kalustetarjouksetkin jo melkein valmiina. Kiva päästä niitä vilauttamaan tännekin pian.  Meidän monitoimieteinen onkin raivautunut taas pyykkivuorten alta suunnittelupaikaksi. Mitenhän sitä kodinhoitohuonetta sitten enää osaakaan käyttää. Toisaalta, tulevassa talossa meillä ei ole sitten työhuonetta, joten tiedä sitten millainen monitoimitila puolestaan siitä kodarista vielä muotoutuu. Eteinen meillä on onneksi pyhitetty sitten ihan eteiskäyttöön.

Nyrkkeilyhanskoja ei tässä projektissa olla tarvittu (ainakaan vielä), vaan suhteellisen sovussa ollaan saatu asioita eteenpäin. Hanskat ovat spontaani synttärilahjaostos miehelle Lontoon Nottinghillistä löytyneestä antiikkiliikkeestä, olematta kuitenkaan antiikkia :).  Tuossa ne nyt roikkuu naulakossa käden ulottuvilla, jos käyttötarvetta ilmenee. Toivottavasti ennemmin löytyy kuitenkin käyttöä tuolle villalippikselle. Sen verran olen tulevaan sesonkiin ehtinyt jo valmistautua. Hieman aamuinen ilma enteileekin jo viileämpiä syksysäitä, vaikka lämpöasteita täällä vielä reilusti onkin.

Parin työaamun jälkeen mulla onkin tyttöjen koulupäivän ajan vaihteeksi aikaa omille jutuille. Siis mitä muuta osaakaan nainen ajatella kauniina aamuna kuin että siivota pitäis! Joten nyt nopsaan imurinvarteen, jotta ehdin nauttimaan vielä aurinkoisesta päivästä tuonne ulos. Touhua torstaihin siis!! 

/// Planning the new house!

TÖISSÄ JA TYÖPÖYDÄLLÄ

Voihan mahtavaa, mikä päivä! Ulkona tarkeni tänään jo paitasillaan ja mitäpäs suomalainen muuta pitäisi Britanniassakaan enempää lähestyvän kesän merkkinä kuin koivun lehtien kasvua, huolimatta kaikesta siitä kukkaloistosta, mikä aloitti tulemisensa jo tammikuussa. Ja ne koivuthan ovat jo pienillä lehdillä ainakin meidän pihalla, joten kesä ei voi olla enää kaukana.

Päivässä oli erityistä myös se, että olin tänään töissä! Juhuu, tätä työntekoa on valmisteltu jo loppusyksystä saakka ja kaiken paperinpyörityksen kanssa prosessissa meni näinkin kauan. Ja kyseessä on siis ihan vain vapaaehtoistyöt tyttöjen koululla kahtena aamupäivänä viikossa. Mietin vain, minkähänlainen prosessi lienee aloittaa ihan oikea leipätyö täällä sitten mahdollisesti aikanaan? Tällä hetkellähän minulla ei muita vaihtoehtoja oikeastaan ole, liikkumavaraa töihin on juurikin tuon aamupäivän kahden ja puolen tunnin verran, kun nuorimmainen on koulussa.  Mutta vaikkakin noin vähistä työtunneista on kysymys, enkä hommastani saa penniäkään palkkaa, on todella mielenkiintoista ja mukavaa tarrata edes tämänkin verran työnsyrjään kiinni ja päästä tutustumaan brittiläiseen koulusysteemiin vähän lähempää, Mrs Meikäläisenä. Voi kuulkaa, erojahan on huomattu tässä vanhemmankin roolissa jo lukuisa määrä ja kylläpä vaan tänäänkin taas salaa hymyilytti, kun välitunnilla lapset eivät päässeet nurmikolle pelaamaan palloa ennen kuin välituntivahti oli omalla kädellään ensin testannut, oliko maa riittävän kuiva pelaamiseen. Voi sitä lasten riemua, kun nurmi oli todettu kuivahkoksi. Toinen välituntivahdeista pyöritteli puolestaan ihmeissään päätään, kun Suomesta ja suomalaisesta koulusta kysellessään satuin mainitsemaan, että Suomessa innokkaimmat saavat pelata jalkapalloa lumihangessa kahdenkymmenen asteen pakkasellakin. " Did you say minus twenty?!?"

Mutta eikös olekin vähintään loogista tälläisenä suurena työnteon päivänä kuvata blogiin palanen kodin työskentelytilaa? Näistä vapaaehtoishommista ei tosin työtä kotiin kannettavaksi riitä, joten saan jatkossakin pyhittää tuota pöytää enimmäkseen sekalaiselle kotityölle. Tänään fiilistelin sen ääressä uutta aarrettani.

Mulla on viimein uusi läppäri, jolta tätäkin postausta teille kirjoittelen. Ei pätki, jumita eikä hurise turhaan, ei tarvitse olla piuhassa kiinni kuin ladatessaan! Tovin hankintaa vastustettuani, en voi olla enempää tyytyväisempi, että mies sitten viikonloppuna otti ja lähti ostoksille. Olin jo unohtanut, miltä tuntuu kirjoittaa toimivalta koneelta. Ja kylläpä saikin ukkokulta erityismaininnan, kun oli pyytämättä hommannut vieläpä ihan oikeanvärisen koneen. Kyllä kelpaa nyt postailla! Mikäs sitä koneissa ylipäätään enempää merkkaisi kuin että sopivat sisustukseen ;)? Vähän tämä harjoitteluttaa vielä, brittinäppikseltä kun ei äät ja ööt löydy arpomatta. Jospa tällä taas porskuttaisi jonkun vuoden. 

Työpöydällä lojuu myös yksi keittiön seinälle aikomistani palmuvalokuvista, jotka vihdoin ja viimein sain kehitettyä valokuvajulisteeksi. Eihän siinäkään prosessissa kestänyt kuin melkein puoli vuotta. Julisteet odottavat sopivia kehyksiä vielä. Täytyy tsempata, ettei niiden "löytymisessä" kestä taas yhtä kauan. Instagramissa vilautinkin jo viikonloppuna kahta muuta julisteista mallattuna keittiön seinälle. Itse tykkään niistä tosi paljon ja niiden myötä keittiön valkoiseksi maalattu seinä saa viimein viimeistellymmän ilmeen. Jotain tekisi mieli askarrella myös tuosta marmorikuosisesta lahjapaperista.

Mutta nyt hei, lenkille lompsis! Uskaltaa hyvin lähteä tuonne pimeään juoksemaan etenkin nyt, kun kuningatar parkkeerasi yhden sotalaivoistaan jo toistamiseen tuohon meidän talon edustalle. Tosin, en tiedä, pitäisikö olla ennemminkin huolissaan, kun laivan etutykki osoittaa juuri meidän parvekkeelle?! Aika kärkästä maahanmuuttajakeskustelua tunnutaan täälläkin käytävän.

Tälläisissä sekalaisissa mutta hyväntuulisissa tunnelmissa tänään, mukavaa alkanutta viikkoa sinne itse kullekin! 

/// Workspace today. Celebrating my new volunteer job and new laptop :).

                                                                            

50 KUVAA VIELÄ VIIME VUODELTA

Viikonloppu taas ja kiva breikki arjen aikatauluista! Mullakin on alkanut kone käynnistyä viikon huilin ja hiljaiselon jälkeen ja tekee mieli taas tehdä kaikenlaista, laittaa alulle uusia juttuja tälle alkaneelle vuodelle. Joulu sai viimein eilen illalla kyytiä näistä neliöistä ja viimeiset havunneulaset sain imuriin yhdentoista aikaan illalla. Se tunne on joka vuosi yhtä raikastava. Ensin ei haluaisi millään päästä irti joulusta ja sen tunnelmasta ja sitten kun lopulta viitsii nähdä sen vaivan, on olo kuin uuden sivun elämässään kääntäneellä.  Uudet sisustusideat muhivat päässä, vaikka mitään sen suurempaa on tuskin tälle vuodelle luvassa. Suuret linjat ovat tässä asunnossa kunnossa, mutta ainahan täytyy järjestää pientä hienosääntöä. Sisustusharrastajallehan koti ei ole koskaan valmis. Siispä tänä vuonna jatketaan mylläämistä siitä, mihin viime vuonna jäätiin. Ja muutama pieni sisustusjuttu on joululoman jäljiltä jo hautumassa sekä kuvaamista odottamassa. Mutta ennen uusia juttuja, kurkkaus vielä viime vuoden kotiin ja kuviin.

 

Ohoh, tulihan näitä! Täytyy tunnustaa, että jumituin monena iltana lukemaan omaa blogiani koronologisessa järjestyksessä muutosta alkaen. En niinkään jäänyt viipymään juuri niihin juttuihin, joita teille olen kirjoittanut, vaan enneminkin niihin asioihin ja tunnelmiin, jotka muistin niiden juttujen takaa. Mielenkiintoista, kuinka esimerkiksi puhtaista sisustuskuvista voi kummuta mieleen niinkin ei-sisustuksellisia muistoja.

 

Mutta nyt pizzatarvikkeita ostamaan, lauantai pysyköön herkuttelupäivänä vaikka muuten ollaankin taas jouluähkyistä kevennetty. Ja kukkia on ihan ehdottomasti haettava maljakkoon myös, että saadaan tämä koti päivitettyä viimein tammikuuhun ja vuoteen 2016. Heihei havut ja männynkäpyset! Leppoisaa lauantaita!

 

 

/// 50 photos from last year and new home here in Wales. Yesterday I finally got rid of the christmas tree and decoration. Every year the feeling is as refreshing. Like a new empty page had been turned. So off I go now and get some color to the January and Year 2016: Flowers needed! Have a cosy Saturday!

FINARTEN LAHJAKORTIN VOITTAJA

+Yhteistyössä Finarte

 

 

Meille valikoitui Finarten verkkokaupan valikoimasta olohuoneeseen Mervi Pesosen suunnittelema Deli-villamatto ja eteiseen Saanan ja Ollin suunnittelema Piilopirtti.  Arvontaan osallistuneissa kommenteissa suosikkitoiveiksi nousivat tasaisesti Saanan ja Ollin suunnittelemat printtimatot, mutta toivelistalle pääsivät myös monet muut Finarten matot laidasta laitaan. Sadan euron arvoisen lahjakortin voittaja puolestaan pohti mahdollista mattovalintaansa näin:

 

En heti osannu päättää kahden maton väliltä. Joko tuo Piilopirtti tai sitten se Harmaja ♡ kahdella arvalla mukana!
 

Onnea Saara! Voittajaan on otettu yhteyttä sähköpostilla. Kiitos kaikille arvontaan osallistujille ja tietenkin Finarten väelle upeasta palkinnosta!

Muut Finarten kanssa yhteistyössä tehdyt blogipostaukseni voit lukea näiden linkkine takaa:


Hyvän mielen mattoja

Lämpöinen Deli ja pesänrakennusvimma

 

Piilopirtti eteisessä (+arvonta)

 

 

///Finarte rugs at our home. Giveaway winner  for 100 euro gift voucher is Saara from Finland. Congratulations!

 

You can find all Finarte-related posts I wrote behind the links above. These posts are made in collaboration with Finarte.

 

 

 

 

PIILOPIRTTI ETEISESSÄ (+ ARVONTA)

+ Yhteistyössä Finarte

 

 

 

Meidän eteisessä onkin vähän piilopirttihenkeä. Olohuoneen täyspuiset pariovet sulkemalla sinne voi vetäytyä tekemään omia hommiaan rauhassa muulta melskeeltä. Toisaalta se on useimmiten hämyinen tila, johon ei suoraa valoa eikä uteliaiden naapureiden katseita minkään räppänän kautta yllä. Siksi useat harmaat päivät asettivat haasteita myös eteisen uuden Piilopirtti-maton kuvaamiselle. Talven valo välähti kuitenkin juuri oikealla hetkellä eteiseen  ennen meidän Suomeen tuloa ja sain valkoisen mattokaunokaisen lopulta kuvattua.

Piilopirtti on yksi Saanan ja Ollin Finartelle suunnittelemista printtimatoista ja mattoa on saatavilla kolmessa eri koossa valko-mustana ja beige-valkoisena. Me saimme Finartelta valkoisen 160x230cm koon maton ja se luo eteiseen valoisuuden lisäksi yhä enemmän huonemaista fiilistä. Saanan ja Ollin muut printtimatot ovat nimeltään Kievari ja Aitta ja niissä kaikissa toistuu graafinen käsin piirretty viiva ja ajaton linjakkuus, johon turkulainen suunnittelijakaksikko on saanut inspiraationsa arkkitehtuurista. Kievaria ja Aittaa on saatavilla myös muissa värivaihtoehdoissa.

Kuten muutkin Finarten puuvillamatot, myös Saanan ja Ollin suunnittelemat käsinpainetut matot valmistetaan tekstiiliteollisuuden ylijäämäpuuvillasta. Valkoinen puuvilla on vieläpä värjäämätöntä. Matto on todella kevyt ja me laitoimme sen alle muovisen matonalusverkon, jotta matto pysyisi vilkkaasti liikennöidyssä huoneessa paremmin paikallaan. Keveytensä ansiosta mattoa ja sen eri kokoja voisi hyvin hyödyntää myös muunlaisiin käyttötarkoituksiin: vaikkapa seinävaatteena, tuolin- tai tyynynpäällisenä.

Valkoinen matto oli tietysti arka valinta etenkin eteiseen, johon ulkoa kenkien mukana kulkeutuva lika ensimmäisenä päätyy. Vaikka meillä ei brittiläiseen tapaan kuljetakaan sisällä kengät jalassa, niin aina silloin tällöin kiireessä maton yli tulee loikittua kengät jalassa jotain muualle asuntoon unohdettua hakemaan. Jos ei muuta, niin avaimia lipaston laatikosta. Maton keveys toki helpottaa myös pesuhetkiä, mutta pesukertojen vähentämiseksi Finarte kuitenkin suosittelee käyttämään erityisesti kaikille printtimatoilleen Softcare-mattosuojaa, mikä luo maton pintaan likaa hylkivän pinnan. Aiemmissa Finarten yhteistyöjutuissani kerroinkin enemmän yrityksen vastuullisesta ja ekologisesta toiminnasta, eikä tämäkään tuote tee siitä poikkeusta. Se on ympäristöystävällinen avainlipputunnuksen saanut tuote. Aiemmat Finarten mattojuttuni voit käydä lukemassa täällä ja täällä.

 

Olin todella iloinen siitä, että nyt myös jollakin teistä lukijoista on mahdollisuus päästä tutustumaan ihan konkreettisesti Finarten valikoimaan, sillä saan arpoa teille 100 euron lahjakortin Finarten verkkokauppaan. Saanan ja Ollin printtimattojen lisäksi valikoimassa on moneen tyyliin sopivia Eija Rasinmäen, Mervi Pesosen ja Paola Suhosen suunnittelemia kauniita mattoja.

 

Osallistut arvontaan tutustumalla Finarten verkkokaupan valikoimaan ja kertomalla kommentissasi, mihin verkkokaupan tuotteeseen/tuotteisiin lahjakortin käyttäisit. Toisen arvan saat tykkäämällä Finarten Facebook-sivuista. Kerrothan kommentissasi siis myös, kuinka monella arvalla osallistut ja erityisesti anonyymit osallistujat jätättehän sähköpostiosoitteen, jotta tavoitan voittajan helpommin. Koska verkkokauppa  toimittaa mattoja EU:n alueelle, arvontaan voivat ottaa osaan kaikki EU:n alueella asuvat osallistujat. Kommentin voit jättää joko tämän postauksen kommenttikenttään TAI Pastellimajan Facebook-sivuille tämän postauslinkin alle.  Arvonta-aikaa on vuoden loppuun 31.12.15 saakka. ONNEA arvontaan!

 

/// Maybe you remember my earlier posts about the Finnish family-based company Finarte, which has designed and manufactured rugs already 30 years. Well-known and respected Finnish designers, expert Indian weavers together with transparent and eco-friendly actions of the company really convince to take a closer look on the rug selection. On this post you find pictures of Piilopirtti (Hideaway) rug, which we got as a present from Finarte and which is designed by a Finnish designer-duo Saana and Olli. They have designed a set of three rugs for Finarte, which all repeat the elegant and graphic hand-drawn look that has been inspired by architectural drawings. These rugs are available in different sizes and colours. The print rugs are made of upcycled cotton, these white ones are even undyed, and their light weight allows several purposes. The rugs can be used also as seat covers, wall-hangings and cushions. Although the light weight makes the rug wash easier, Finarte highly recommends the eco-friendly Softcare rug protector especially to all its print rugs. The protector blocks rug surface from dirt and that way prolongs the time between washings. That's why we dared to choose this white Piilopirtti to our hall

 

I'm so delighted that now also one of you have an opportunity to get a closer look on these lovely rugs in this give-away of hundred euro (100e) gift voucher to Finarte's online store. The give-away  is valid for all EU-citizens and you can participate by having a closer look on Finarte's online store selection here and letting us know the rug/rugs you would choose with your voucher. If you like Finarte on Facebook here you get two lots. Please write the number of lots but also your email adress that I can contact the winner as soon as possible. This give-away ends at the end of the year 31.12.2015. I keep my fingers crossed for you!! Good luck!

MONEN TOIMEN ETEINEN

Torstai ehti perjantain puolelle, ennen kuin sain pitkään aikomani eteispostin eetteriin. Tai kesäkuu lokakuun puolelle, miten sen nyt ottaa. Loogisintahan olisi esitellä uudesta kodista eteinen ensimmäisenä, kuten reaalielämässäkin ulko-ovesta sisään astuessa. Mutta kun näin virtuaalimaailmassa on mahdollista mennä sisään vaikka makuuhuoneen ikkunasta, niin tulkoon tämä postaus nyt näin reilun neljän kuukauden asunnossa elelyn jälkeen.

 

Meidän eteinen ei ole kooltaan tyypillisintä laatua. Ei pieni eikä pitkulainen vaan tilava ja huonemainen, yhteensä noin viisitoista neliötä. Perinteisten eteiselementtien kuten naulakon ja kenkätelineen lisäksi huoneeseen mahtuu työskentelytila, kodinhoitohuoneen toiminnot  ja tyttöjen vaatesäilytys. Sen kautta kuljetaan niin makuuhuoneisiin, kylpyhuoneeseen kuin avoimeen olohuone-keittiötilaan. Tyhjää lattiatilaa on niin paljon, että sinne mahtuu leviämään myös tyttöjen leikit.

 

Koska eteinen on kodin käyntikortti, tämäkin eteinen vaatii jatkuvaa raivausta pysyäkseen siistinä. Vaikkakaan meillä ei täällä ihan niin usein oveen koputetakaan kuin Suomessa, niin koskaan ei kuitenkaan tiedä, milloin naapurin Brianilla tai vuokraisännällä on asiaa. Ennen kaikkea tämän tilan järjestelmällisyys tuo toimivuutta arkeen ja mielenrauhan itselleni. Kenkien ja ulkovaatteiden lisäksi niin likaiset kuin puhtaat pyykit täytyy hoitaa saman tien koneeseen ja silityksen kautta takaisin kaappiin, samoin kaikki työpöydälle lojumaan jääneet tavarat. Tälläisessä läpikulkutilassa tuo leveä työpöytähän on aivan täydellinen kaiken tavaran käsistään jättämiseen.

 

Suomesta toimme varta vasten tähän tilaan Valantin työpöydän ja Eamesin tuolin. Seinän pätkä oli mitattu etukäteen, muuten ei olisi uskallettu ottaa sitä riskiä, että pöytä olisikin ollut siihen liian leveä. Neljä senttiä jäi jopa vielä varaa :). Vuokraisäntä jätti tilaan ison peilin, joka itse asiassa näin ajan kanssa on koukeroineen alkanut miellyttämään silmää. Itse en olisi ikinä valinnut mustaa ja koristeellista. Se tuo kuitenkin mukavasti kontrastia kaiken valkoisen ja suoraviivaisen sekaan.

 

 

Hankimme kesän alussa tilaan kenkätelineen, naulakon, pyykkikorin ja laatikoston tyttöjen vaatteille. Muu piensisustustavara tuli muuttokuormassa ja on löytänyt vähitellen tiensä eteiseen. Aivan liian pieni ja räsyinen matto on lainassa tyttöjen huoneesta. Vaalea mutta isompi matto on siis haaveissa sen tilalle.

 

Koska eteiseen on näkymät asunnon joka puolelta, en halunnut tinkiä siellä olevien huonekalujen ja tarve-esineiden esteettisyydestä ja toisaalta ajattomuudesta tulevaisuutta ja tätä väliaikaiskotia seuraavaakin kotia ajatellen. Naulakkovalinta oli selvä. Muistan haaveilleeni tuosta Mikko Laakkosen suunnittelemasta Latva-naulakosta jo lähes kymmenen vuotta sitten omakotitaloon muuttaessamme, silloin bongasin sen Glorian kodin lehtijutusta ja kyselin jopa sen tarkemmat tiedot jutun tehneeltä toimittajalta. Pystynaulakolle ei ollut tuolloin tarvetta ja haave siirtyi taka-alalle, mutta nyt kun tarve tuli, haave kirkastui taas mielessä. Normann Copenhagenin Sko-kenkäteline puolestaan oli ainoa valkoinen, mitoiltaan sopiva ja helposti puhdistettava löydös. Laatikosto haettiin Ikeasta, Malmeja meillä oli ollut eri kokoisina entisessäkin kodissa, joten tämän hinta-laatusuhde oli tiedossa. 

 

Tämä eteinen on saanut minut jopa kyseenalaistamaan kodinhoitohuoneen olemassaolon kokonaan ja mietin, miten sitä antoikin edelliseen kotiin niiden pyykkivuorien ja silitettävien pinon aina kasaantua. Ne oli helppo aina hylätä oven taakse piiloon. Toisaalta nyt tämä uusi roolini kotiäitinä auttaa kummasti siisteyden ylläpidossa. Kysykääpä kiusallanne sitten mielipidettäni, jos mahdollisesti täällä ollessani töihin lähden :). 

Eteiseen kuten muuallekin asuntoon kaipaan kyllä lisää luonnonvaloa. Luonnonvalon puutteesta (tai valokuvaustaidoista) kärsi myös näiden kuvien tarkkuus, mutta siitä huolimatta tilaan ja sen sisustukseen pääsee toivottavasti käsiksi. Kuvia tuli otettua parina eri päivänä vähän ohi mennen muiden tekemisten rinnalla. Alkuviikosta pöydällä ilahdutti puistosta löydetty tammen oksa terhoineen ja sen kuihduttua tyttären pihalta keräämä vaahteranlehtikimppu :).

Mutta nyt, perjantai ja viikonloppu taas käsillä. Meidän viikonloppusuunnitelmat joutuivat vaakalaudalle, kun kummallekin tytöistä nousi keskiviikkona kuume. Lienenkö sen itse aiheuttanut nukkumalla pari yötä ikkuna auki yskän lievittämiseksi ja edes lyhyiden unenpätkien takaamiseksi. Eilen siis kolmanneksi viimeisen kuvan koulukenkärivi pysyi  asennossaan ja toivuttiin kaikki kolme kotona. Onneksi kuume laski kuitenkin yhtä nopeasti kuin tulikin ja nyt tytöt ovat koulukunnossa taas. Itsekin alan jo pärjätä tämän yskän kanssa. Viikonloppureissuun päästään siis suunnitellusti ja meitä odottaa tyttöjen koulupäivän jälkeen muutaman tunnin automatka kohti Pohjois-Walesin kauniita maisemia. Vaikkakin pilvistä säätä, niin merenrantaa ja paikallisia vuoria olisi kuitenkin luvassa viikonlopun verran ihmeteltäväksi.

 

Mukavaa viikonloppua!

 

 

 

///

A lot of things written about our hallway in finnish, but in english I promise to make  it shorter.

I am happy with this space and its many functions. It's not just a traditional hallway with coathangers and shoerack, instead there's also room enough for working space,  laundering, and clothes storage. Because the room is in the middle of this appartment and you can see it from almost every other room, I like to keep it organized. I've preferred, not only  practical, but also timeless and aesthetic purchases when choosing new furnitures like coat- or shoerack. I want them to find their places also in our future homes. All this room still needs, is a bigger rug and more daylight. Maybe a little mirror hanging above the shoerack. What do you think?

 

It's Friday again and weekend ahead. We are more or less fit now. I can handle my cough and girls have recovered from fever they got on Wednesday. So it's gonna be few hours drive and North Wales this weekend. I can't wait exploring Snowdonia with its beautiful mountains and the seaside with long sandy beaches. Any special tips or recommendations?

 

I wish you a wonderful weekend!

HANNU HANHENA

Mulla on käynyt viime aikoina uskomattoman hyvä tuuri muutamissa arpajaisissa. Samalla  hiukan huvittaa, missä kaikkialla sitä tuleekaan raapustettua nimi arvontalippuun tai blogien kommenttikenttään. Pääsiäiseksi voittamani kuparimuna aiheutti lähinnä hilpeyttä. Hilpeys muuttui melko pian venähtäneeksi naamaksi, kun sain tietää voittaneeni isommalle tytölle Reiman-ulkoilupuvun kevään mallistosta ja viimeisimmässä postipaketissa saapui ByLassenin Kubus. Nyt olen vakavasti miettinyt lottoamista. Minä kun en ole lapsuuden ja nuoruuden suunnistuskisojen jälkeen voittanut mistään mitään.

Monet kerrat olen Kubuksen hankkimista miettinyt, mutta koska kokoelmiin on kertynyt ihan muutama kynttilänjalka, ei sen hankkiminen olisi mennyt mitenkään läpi juryssä. Itse olisin varmasti tunnettuna turvallisuuden tavoittelijana hankkinut valkoisen, mutta nyt kun sain sen lahjana, päätin revitellä ja uskalsin valita mustan. Olin jo järjestelmällisesti ehtinyt polttaa kaikki pitkät kynttilät muuton tieltä, mutta Kubus oli kyllä nyt ehdottomasti yhden kynttiläpaketin hankkimisen arvoinen. Siispä täällä on pari iltaa tunnelmoitu kynttilän ja Kubuksen valossa.

Tänä iltana fiilistelen myös huomenna alkavaa tyttöjen reissua Helsinkiin. Matkaseurana ihanat blogisiskot Minna ja Heini. Lauantain ohjelmassa lisää ihania blogisiskoja brunssin merkeissä sekä tämän kevään Indiedays Insiration Day sekä Blog Awards. Todella mukavaa lähteä tapaamaan jo aiemmilla reissuilla tutuksi tulleita kolleegoita ja kohtaamaan uusia tuttavuuksia. Eikä sen puoleen, pieni irtiotto tästä kotihärdellistä ja asioiden järjestelyn oravanpyörästä sattuu juuri oikealle hetkelle.

Nyt pitäisi vain tuttuun tapaan kohdata se klassinen kysymys: Mitähän laittais päälleen?!

PURNUKKARAKKAUTTA JA ARPAONNEA

Viikonlopun viimehetket, mutta mikäpäs on taas startatessa uuteen viikkoon, kun on puuhattu mukavia koko viikonloppu. Niin ja tietysti purnukat ja putelit ovat ojennuksessaan aamuja varten. Työhuoneeseen luomani tällinkinurkkaus on osoittautunut aivan huippujutuksi. Erityisesti keväisin innostun täydentelemään kosmetiikkatarpeita ja nyt on meinannut lähteä homma vähän räpylästä, kun mies reissaa taxfreen läpi harva se viikko. Tämän kevään suosikit saavat palstatilaa tässä: Erityismaininta Estee Lauderin Day Wearille, sitä ilman en ole pärjännyt moneen vuoteen sekä uusimpana rakkautena tämän kevään riskisijoitukseni Guerlainin Meteorites-valopuuteri. Sen lisäksi, että näyttää ja tuoksuu hyvälle, tuo kivasti valoa ja eloa talven väsyttämille poskipäille.

Tänään järkkäilin nuo taulut uusine printteineen taas uuteen järjestykseen. Onneksi olivat kiinni vain tauluteipeillä, jo olisivat muuten olleet naulanreiät väärässä paikassa. Niistä puheen ollen, kiitos kaikille Walldesign.fi:n printtiarvontaan* osallistuneille! Teitä olikin taas oikein mukava joukko.

 

Voittajaksi suoriutui sikurina! Onnittelut, laitan sinulle pian meiliä!

 

Ja ehkä on aivan pakko samalla riemuita, että sain tänään itsekin meiliä erään blogiarvonnan voitosta. En ikinä voita mitään, joten olin jo pelkästään siitä syystä erityisen riemastunut. Nyt on tärpännyt jo paristi lyhyen ajan sisään. Voitin muuten jotain sellaista, mitä ilman ei kerta kaikkiaan voi elää. Hih, pääsiäistä odotellessa! Sittensaatan vilauttaa voittoa teillekin :).

 

 

//*Blogiyhteistyössä Walldesign.fi.

TÄNÄÄN NAUTITAAN (sis. arvonnan)

Kaunista lauantaihuomenta! Ei hirveästi harmita heräillä edes vapaapäivänä puoli seitsemältä, kun aamuauringon valo tulvii sisälle jo niin aikaisin. Sälekaihtimet ylös ja kahvi tippumaan. Saa lojua sohvalla kiireettä ja katsella lukemattomat lehdet läpi - ryhmähaut ja millimollit taustamusiikkina. Ensimmäinen aamu yli viikkoon, että ollaan koko konkkaronkka taas kasassa. 

Ennen kuin suunnataan ulos ja aurinkoon retkeilemään ja lenkkeilemään ajattelin tulla pyöräyttämään käyntiin kivan arvonnan. Walldesign.fi  lähetti minulle kauniita julisteita sisustuksen piristykseksi ja haluaa lähettää yhden A4-kokoisen julisteen myös jollekin teistä. Itselleni valitsin pari tekstiä, timantteja ja tuon ihastuttavan akvarellileidin. Tuovat tällä hetkellä kivaa kontrastia työhuoneen kaunistautumisnurkkaan ja muistuttavat siitä, että välillä on hyvä tehdä asiat muutenkin kuin suorittamalla. Ihan jo tulevaa muuttoakin ajatellen kiinnitin taulut seinään näppärillä tarroilla, joten taulut saa irti jälkiä jättämättä.

Arvontaan osallistut jättämällä kommentin alle ja samalla toiveen, minkä A4-kokoisen printin valitsisit Walldesign.fi:n valikoimasta. Yksi arpa kaikille, kaksi blogini kirjautuneille lukijoille. Voit liittyä lukijaksi myös arvonnan aikana (blogger, facebook, bloglovin). Arvonta-aikaa on ensi viikon perjantaihin 20.3. saakka. 

Ja nyt noitten printtien sävyttämin sanoin: Nautitaanhan tästä erityisen ihanasta aurinkoisesta päivästä ja tehdään niitä asioita, mikä tekee itse kunkin onnelliseksi! Uskallankohan edes mainita, että omalla kohdallani myös ikkunanpesu kuuluu noihin onnea aiheuttaviin juttuihin :D! 

//BLOGIYHTEISTYÖ Walldesign.fi:n kanssa