Näytetään tekstit, joissa on tunniste syksy. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste syksy. Näytä kaikki tekstit

21.9.2018

SYKSYN TUNTUA


Pitkän kuuman kesän aikana kodin sisustaminen ei tuntunut niin akuutilta. Koti on säilynyt melko ennallaan ja tunnen yhä vähemmän tarvetta päivittää kotia edes piensisustuksella. Pienempääkin hankintaa tulee harkittua aiempaa tarkemmin, kun isommatkin sisustuksen linjat ovat vielä niin kesken. Syksyn tuntu kuitenkin aina siirtää ajatukset kodin sisustukseen samaan aikaan, kun sateiset ja pimenevät illat siirtävät elämän ulkoa sisätiloihin. Tuskin olen ainut, joka on viimeisten iltojen aikana tunnelmoinut jo kynttilänvalossa, sytyttänyt takkaan syksyn ensimmäiset tulet tai lämmittänyt saunaa pitkän tauon jälkeen. Tyynyt kaipaavat vähän syksyistä sävyä ja verhotkin tekee mieli vetää alas uteliailta katseilta. Niitä verhojahan meillä ei tosin edelleenkään ole. Mutta voi sitä onnen päivää, kun pitkän pohdinnan tuloksena tilatut verhot toivottavasti ensi viikolla valmistuvat tuomaan yksityisyyttä ja samalla kodikkuutta pimeneviin iltoihin.


Toistaiseksi syksyinen pesänrakennusvietti on aiheuttanut yhden sisustustyynypäivityksen reviteltyäni tuon kauniin ruskean tyynynpäällisen verran ja eräänä tuikitavallisena tiistaina tunsin ansainneeni useamman kuukauden tauon jälkeen taas leikkokukkia. Viime viikonloppuinen visiitti Habitare-messuille tarjoili vähän runsaammin ruskean sävyjä ja muutenkin aikamoisen sisustusähkyn.



Habitaren positiivisimmat löydöt tein Kaarnia Designin akustoivasta taiteesta sekä siedettävän hintaisista sohvista, virolaisen Oot oot -merkin osastolla oivalsin, että hyvästä sohvasta ei välttämättä tarvitsekaan maksaa itseään kamalan kipeäksi. Molempia olemme tulevan vuoden aikana varmasti vailla, sekä akustoivaa taidetta että kaunista ja kestävää olohuoneen sohvaa. Näiden hankinnassa voitte luottaa verhovauhtiimme. Hiljaa haudutellen hyvä tulee.




Syyskuu on houkutellut myös pitkästä aikaa leipomaan, kun intensiivisen arjen vastapainoksi tekee mieli viikonloppuisin muuntautua pullantuoksuiseksi äidiksi. Arkena meillä harrastetaan jokaisena iltana ja siihen päälle vielä kaikki syyskuiset vanhempainillat ja kokoukset, joten keittiössä on menty aikataulusyistä melko suoralinjaisesti sen suuremmin fiilistelemättä. Viikko sitten sunnuntaina tein kuvien firenzeläisen omenakakun, jonka tuoksu ja maku toisti syksyä juuri sopivasti ja sai aikaan tavoittelemani vapaapäivän tunteen. 


Viime aikoina on viikonloppuisinkin ollut sen verran monenlaista menoa, että tämä viikonloppu lähes tulkoon kotosalla tulee kuin tilauksesta. Huomenna päätetään esikoisen suunnistuskisakausi lähistöllä ja sunnuntaina käydään onnittelemassa yhtä hurmaavaa veljesparia. Jospa sää sallisi syksyisen retken lähiluontoon alkanutta ruskaa ihmettelemään ja sateen sattuessa innostuisimme tyttöjen kanssa taas leipomishommiin. Kai nuo isot ikkunatkin pitäisi uusia verhoja ja tulevaa talvea varten vielä puhdistaa ja ensi viikkoa varten vähän töitäkin jossain välissä tehdä. Tänä iltana jos kuitenkin ottaisi hetken ihan iisisti!

Hyvää viikonloppua, toivottavasti olet vielä siellä!


10.9.2017

SYKSYINEN STAILAUS OLKKARISSA


// Kaupallinen yhteistyö: KP Interiors

Sateinen sunnuntai ja aamun rauhallinen hetki. Syksyn sade ei minua ahdista, syyskuun tyttönä nautin tuosta ropinasta ja veden vanoista ikkunaruudussa. Takassa palaa tuli ja haaveilen jo ensimmäisestä täysin terveestä päivästä ja lenkkeilystä syyssateessa. Sitä ennen täytyy tyytyä sateen romantisointiin sisätiloista käsin. 

Uusi sohva on otettu meillä tehokkaasti käyttöön, vaikka alkuun unohdinkin tämän sohvalla löhöilyn vaihtoehdon. Kaikkeen tottuu, myös kovaan kivilattiaan takapuolen alla. Näin syksyllä sohvaan on kiva kaivautua iltaisin teekupposen ja kynttilän ääreen. Sohvatyynyjen ja vilttien määrässä enemmän on syksyisin enemmän. Näissä kuvissa stailausyhteistyö KP Interiorsin kanssa saa jatkoa, kun kokeilin syksyn trendivärejä ja -kuoseja myös olohuoneen puolelle. Vihreän sävyt ovat olleet suosikkejani aina ja näissä tekstiileissä paisleykuvioisen lisäksi ihastuin erityisesti tuohon tummaan vihreänharmaaseen tyynynpäälliseen. Torkkupeittona sohvalla makuuhuonepostauksen samettipäiväpeitosta astetta boheemimpi vaihtoeto.








KP:n valikoimaan kuuluu myös Rugsolidin kauniit kierrätysmateriaaleista valmistetut matot, niin nahkaisena, muovisena kuin puuvillaisenakin. Tässä meidän sohvanurkkauksessa testissä musta nahkamatto, jota löytyisi myös isommassakin koossa. Pari Rugsolidin mattoa hankin jo aiemmin akuuttiin mattotarpeeseen, niistä kuvia sitten myöhemmin. Teekannu, mukit, marmorialunen ja lyhty - nekin kaikki KP:n valikoimaa. Mustan marmorialusen voisin hyvin kuvitella pesuainepullojen alustaksi vessoihin ja keittiöön tai koruille ja muulle kauniille pukeutumistilaan. Musta pieni teekannu on myös hauska oivallus teenjuojille, kannua löytyy yhden-, kahden- ja neljänkupillisen kokoisina. Ihana lahjaidea tulevaa juhlasesonkiakin ajatellen. 

Mitä pidät näistä syksyn sävyistä?

Edellisen postaukseni KP:n tuotteista osana makuuhuoneen sisustusta löydät täältä ja jutun itse KP Interiorsin liikkeestä puolestaan täältä.


// Autumn colours in the sofa corner as part of the styling collaboration with KP Interiors.



8.9.2017

AIKA IHANA SETTI SYKSYISIÄ TEKSTIILEJÄ


// Kaupallinen yhteistyö: KP Interiors

Viikonloppu, niin ihanaa! Tänään voi luterilainen minussa taputtaa itseään olalle. Työviikosta selvisin ihan kunnialla, vaikka viime sunnuntaina puhjennut flunssa veti etenkin alkuviikosta huonoon kuntoon ja ääni oli katoamisen partaalla. Puhetyöläisenä varmasti olisi ollut viisainta jäädä kotiin, mutta menipä se viikko näinkin. Eihän sitä ihmeparannusta töissä käymällä tietenkään tapahtunut, mutta nyt on onneksi kokonainen viikonloppu varaa huilata ja toivottavasti flunssa viimein väistyy takavasemmalle. 

Uuteen makkariin on ollut kiva käpertyä päivän päätteeksi ja olenkin nähnyt vähän vaivaa makkarin syyspäivitykseen. Sain joensuulaisesta sisustusliikkeestä KP Interiorsista syksyisiä tekstiilejä ja muita sisustustuotteita stailattavaksi ja samalla mallattavaksi kotiin. KP:n Kirsi on valikoinut aivan ihania syksyn sävyjä liikkeen valikoimiin. Tällä hetkellä ajankohtaisia ovat kovin maanläheiset värit: lämpöiset harmaat ja ruskeat, murretut ja tummanpuhuvat punaiset ja vihreät. Ruskean sävyissä puhutaan juuri nyt kamelista, oljesta ja toffeesta. Näihin sävyihin kun lisätään vielä samettia, vohvelipintaa ja paisley-kuviota, niin ei voi mennä pahasti pieleen pysyäkseen ajan sisustushengessä mukana. 


Olen pidemmän aikaa jo miettinyt uuteen kotiin samettipintaista päiväpeittoa ja halusin kokeilla tätä kamelinsävyistä Svaneforsin-peitettä. Ruskea tuo mukavasti lämpöä tilaan ja sitä korostaa kauniisti keittiöstä lainattu puinen jakkara sängyn vieressä. Ruskeanpunainen tyyny sopii niin ikään syksyyn ja yllätyin kovasti, kuinka paljon siitä tykkäsinkään. Tummemmat punaiset kun ei ole oikein olleet minun juttuni sisustuksessa.  Vähän vaaleaa samppanjan sävyä Svaneforsin tyynynpäällisellä ja hentoa roosaa omista varastoista löytyneellä päällisellä, niin tekstiilikattaus on mukavan tasapainoinen. 






Tekstiilien lisäksi makkariin päätyi testiin myös messinkinen lasilyhty ja tumma sisustusoksa. Näinä syksyisinä iltoina lyhtyyn voisi sujauttaa hyvin jo kynttilänkin tunnelmaa tuomaan, mutta helppo ja huoleton on myös tuollainen oksa. Ei tarvitse muistaa puhaltaa sammuksiin tai vaihtaa vettä! Iittalan ruskea vitriini puolestaan pomppasi jostain muuttolaatikoiden syövereistä esiin ja pitkästä aikaa senkin värisävy tuntuu ajankohtaiselta. Pienenä ripauksena.



Entäpäs tuo Lennolin paisleykuvioinen tyyny? Tumman punertavan tyynynpäällisen lisäksi tämä oli toinen yllättäjä. Niitä tuotteita, joita en liikkeen hyllyltä noin vain osaisi kotiin hankkia, mutta jotka kotisovituksen jälkeen näyttävät niin hyviltä, että palauttaakaan ei raaskisi. Suosittelen siis kovasti kotisovitusta, se saattaa avata sydämeesi aivan uusia värimaailmoja. Opin muuten tämän stailauksen myötä vasta nyt, että Lennol onkin suomalainen tuotemerkki ja juhlistaa tänä vuonna jo 50 vuottaan. Kuvittelin aina ruotsalaiseksi.

Ennen kuin kerron, mitkä tuotteet jäi lopulta meidän syyskotia piristämään, katsotaan vielä piakkoin sohvanurkkauksen syysstailausta, sillä mallasin KP:n valikoimaa myös uudelle sohvallemme. Sitä ennen kuitenkin lämpöä kehiin kaikilla aisteilla: kynttilät, takkatuli, lämmintä juomaa ja suklaata, villasukat ja lämpöisin viltti sekä Vain elämää! Flunssalle kyytiä kotiparantolassa! Ihanaa perjantaita!

Lisää syksyn tunnelmaa KP Interiorsin Instassa.

// Kursivoidut tuotteet kuvauslainassa KP Interiorsista.

// This week I tried to discover that Autumn Styling the bedroom with autumn colours by KP Interiors.

31.10.2016

HAPPY HALLOWEEN!


Voihan Halloween! Vuosi vuodelta tällekin juhlalle lämpenee enemmän, etenkin kun näkee sen lapsille tuoman ilon. Itselleni tuskin ripustelisin kummituksia kattoon tai hämähäkin seittejä katonrajaan. Kurpitsan sentään saattaisin omaksi iloksenikin kaivertaa. Meillä onkin kaiverrettu kurpitsoja ja moneen otteeseen: Ensimmäiset ovat saaneet jo kompostituomion ja viimeiset kaiversimme vielä tämän pääpäivän kunniaksi keittiönpöydälle tänä aamuna esikoisen kanssa. Minä taiteilin pöön, esikoinen  puolestaan kurpitsanaamaan. Kuopusta ei tämä huvi enää kiinnostunut, rauhattomana hyppii kissapuvussaan yhdellä jalalla ympäriinsä ja odottelee tämäniltaista karkki vai kepponen -kierrosta ja Halloween-juhlia, joihin kutsun saimme. Viimeistä lomapäivää viedään, voi olla että huomenaamuna kissaa ja haamua vähän väsyttää.



 
Lapset ovat ehtineet touhuta Halloweenin parissa jo viime viikolta lähtien. Esikoisen partion kanssa kävimme torstaina Spooky Village -tapahtumassa paikallisella farmilla, jossa harhailimme pimeällä viljapellolla taskulamppujen kanssa erilaisia merkkejä etsien. Pimeällä pellolla vastaan tuli kaikenlaisia kammotuksia. Peltoon kaivetuista kuopista nousi muun muassa zombieita, jotka lähtivät hiljaa pimeässä seuraamaan. Jos olisin tiennyt tapahtuman pelottavuuden, olisin jättänyt neljävuotiaan kotiin. Isompien tyttöjen rohkea esimerkki kuitenkin sai hänetkin jopa nauramaan siellä pimeässä. 



Viikonlopun mökkireissulla järjestettiin kolmelle kaverukselle puolestaan metsään Halloween Hunt, jossa lapset saivat kartan kanssa etsiä metsiköstä Halloween-herkkuja. Eilisen linnaretkellä sitten vielä etsittiin linnaympäristössä kurpitsoja ja niihin kätkettyä viestiä (siitä pari kuvaa ja videoita latasinkin Instagramiin). Täällä Halloweenin siivellä järjestetään jos jonkinnäköistä tapahtumaa ja ihmiset koristelevat talojaan todella näyttävästi, ihan vain lasten iloksi. Liikenteessäkin kun pitää silmänsä auki, autoa ajavat sarjamurhaajat ja luurangot. Kaikessa amerikkalaisuudessaan ihan hauskaa tämäkin.




Mutta nyt toimeksi, itselläni puuttuu vielä illan asu ja esikoisen haamuasua täytynee vielä vähän viimeistellä. Mites siellä on Halloweenia juhlistettu vai onko tämä juhla amerikkalainen turhake, jota ei teidän taloudessa noteerata mitenkään?


Trick or treat?  HAPPY HALLOWEEN!



///  We are soon heading for trick-or-treating with our friends. Kids just love this scary theme and can't wait to put their costumes on. HAPPY HALLOWEEN!

24.10.2016

MAANANTAIN SÄÄPÄIVÄKIRJA ja RAIKAS SISÄILMA BRITTILÄISITTÄIN



Uusi viikko käynnistyi täällä eteläisessä Walesissä sateisissa merkeissä. Syksy on ollut upea ja enimmäkseen aurinkoinen, tänne sateen luvatulle saarelle se on tuntunut jotenkin epätavalliseltakin. Mieli onkin ollut jo vähän odottelevainen: milloin se sadekausi lopulta oikein alkaa?  Aamuisin lämpötilat ovat olleet jo alle kymmenessä asteessa, mutta iltapäivästä aurinko vielä lämmittää niin, että asteet voivat olla vielä yli viidentoistakin. Ilma on kuitenkin muuttunut kylmänkosteaksi ja viileä navakka tuuli on alkanut puhaltelemaan Atlantilta päin. Talvi tekee siis kovasti tuloaan tännekin.

Kylmä ja veto tuntuu sisällä asunnossa ja aamuisin sängystä täytyy pujahtaa suoraan villasukkiin ja paksuimpaan hengarista löytyvään neuleeseen. Tai jopa kahteen, kuten tänään. Silti ei auta kuin avata ikkunat ja kuivata verhojen takaa ikkunalaseilta paljastuva kosteus pois. Täällä meidän asunnossa, kuten varmaan monessa muussakin täkäläisessä asunnossa, pätee ihan omanlaisensa koneellinen ilmanvaihto - sitä ei ole. Asia joka todella hämmästytti aivan muuhun tottunutta suomalaista alkuun, mutta asia, johon on kyllä tottunut sittemmin. Lämpöisenä vuodenaikana voi huoletta tuulettaa aamusta iltaan ja yöhönkin raikkaan sisäilman toivossa, mutta näin talvea tehdessä päivän auki olleiden ikkunoiden vaikutus kyllä tuntuu ainakin tälläisen vilukissan ihon alla. Muutaman viikon olen kirjaimellisesti palellut lakkaamatta. Ja paikalliset ihmiset tietenkin ihmettelevät, kuinka suomalainen voi palella näillä lämpöasteilla. Samaan aikaan kun itse tekisi mieli kääriytyä untuvatakkiin, osa paikallisista ihmisistä viihtyy hyvin vielä shortseissa ja teepaidoissa.  Se puolestaan jaksaa ihmetyttää meitä, etenkin sitten kaikista kylmiimpään aikaan tammikuussa. Lämmityksen päälle kytkemistä ollaan vielä odoteltu, sähkön hinta on täällä nimittäin ihan omissa sfääreissään. Pukeutumiskysymys pitkälti myös sisällä.


Raikas huoneilma kuitenkin on itselleni yksi tärkeimmistä kodikkuuden tekijöistä, joten ei auta kuin aukoa ikkunoita viluisuudenkin kustannuksella. Viime talvena tosin löysin Suomen lomalla Lampe Bergerin ilmanpuhdistajan ja raikkaamman huoneilman toivossa ajattelin sitä kokeilla meillekin. Kaunis kristallinen pullo messinkisellä korkilla oli toki pelkästään plussaa. Ilmanpuhdistaja toimii kuten öljylamppu ja sen luvataan poistavan ilmasta pahojen tuoksujen lisäksi epäpuhtauksia. Kesällä en sitä liiemmin käyttänyt, mutta nyt kun tuuletusta täytyy säännöstellä tarvitaan sitten muunlaisia järeitä keinoja sisäilman raikkauden ylläpitämiseksi. Pullon henki pääsee nyt ilmojen viiletessä siis entistä enemmän hommiin. Liekin kanssa täytyy olla vain varovainen, niin pitkänä se toisinaan lepattaa.



Varsin motivoituneena olemme täällä siis miettineet tulevan kotimme talotekniikkaa ja lämmitysratkaisuja. Eläköön koneellinen ilmanvaihto, takkatuli ja edullisemmat lämmityskustannukset - sitten kun niiden aika joskus on. Siihen saakka täytyy vain paksuntaa nahkaa, sytytellä kynttilöitä, hörppiä teetä ja kaivautua entistä enemmän vilttien alle. Tällä viikolla minulla onkin kaksi untuvapeittoa käytössäni, jotakin lohtua sentään miehen reissutessa. Kaunis kimppu olkkarissa puolestaan lämmittää mieltä. Sen sain tosi yllärinä ystävältä erään mitättömän pienen asian hoidosta.

Mukavaa syksyistä maanantaita!!

PS. Lupaan palata siihen taloasiaan muutenkin kuin sivulauseessa ihan ihan pian. Pitäkäähän peukkuja, tämä viikko on projektin suhteen melkoisen merkittävä!


// Rainy Monday and some thoughts about the fresh air inside. Keep the windows open all year round seems to be a British way of dealing with ventilation :). Missing my very own fireplace and lovely smooth warmth of a log-fire.



10.11.2015

TASAISEN HARMAATA


Klassinen brittisää on täällä viimein. Ja hassua kyllä: harmaus, sade ja tuuli tuntuu toistaiseksi melko kotoisalta ja mieli on ollut syksyisestä ja jopa myrskyisästä säästä huolimatta aurinkoinen. Syksyn lapsena olen tainnut aiemminkin todeta pitäväni tästä vuodenajasta, jonka moni muu kumittaisi häikäilemättä kalenteristaan. Toisaalta onnellista mieltä on nostattanut myös se tunne, jonka Suomesta paluu sai aikaan. Semmoinen syväoivaltaminen, että täällä on tosiaan meidän koti ja se tuntuu tosi oikealta. Satoi tai paistoi. Edes lapset eivät ole haikailleet Suomeen, mihin olin kyllä enemmän kuin varautunut. Iloisina palasivat kouluun ja sujuvasti jo puhuvat joka toisen sanan englantia. Hekin tuntuvat olevan tämän homman kanssa sinut.
 
Harmaasta säästä huolimatta lähdimme isänpäivänä koko porukan voimin isoja aaltoja etsimään. Aaltopoijut povasivat nelimetrisiä, mutta jälkiviisaana niiden perään olisikin pitänyt ajella vielä lähemmäs avonaista Atlanttia. Kelpotyrskyt koettiin tosin myös lähempänä kotia. Ja saatiin samalla kasvoille ja hiuksille ilmainen suolavesihöyryhoito, jonka korkeat lämpöasteet yhdessä kosteuden ja tuulen kanssa saivat aikaan. Samainen höyry hoiteli kameran linssiinkin ihan luonnollisen suolafilterin.
 
Päämäärätöntä samoilua, lasittunutta tuijotusta, kivillä tasapainoilua, aaltohippaa,
riemun kiljahduksia, mielen nollausta. Luonto ja nuo omat tötteröt <3.

 









Pukeutumisen kanssa ollaan täällä oltu kyllä pulassa. Siinä missä paikalliset lenkkeilevät vielä shortseissa ja teepaidoissa, meillä on ollut jo saman verran kangasta yllä kuin lumisilla hiihtolenkeillä. Lapsille tekisi mieli aamuisin ulos katsottua vetää välikausivaatteet, hanskat ja pipot, vain todetakseen koulunpihalla, että luokkakaverit ovat saapuneet paikalle polvihousuissa tai hameissa ja nilkkasukissa. Vielä saa siis lämpötila hetken laskea tuolta viidentoista-kuudentoista asteen paikkeilta, että talvivaatteissa voi helposti hengitellä. Harmi, koska löysin Helsinki-Vantaalta itselleni elämäni villakangastakin tuon vanhan Zaran takin kaveriksi. Kaunis se on kyllä hengarissakin :).
 
Mukavaa alkanutta viikkoa!
 
 
 
 
///
Grey weather but happy minds. The classic British weather is here. These pics are from our Father's Day drive to the beach. Just to spot the stormy waves. Well, they were smaller than expected, but it didn't stop us from enjoying the wind in the hair, the noise of the ocean in the ears and fresh but humid and salty air on our skin. Family and nature = pure love.
 
 
 
 
 
 


1.11.2015

MINUN SUOMI-MAISEMANI


Kun ajattelen spontaanisti Suomea, silmiini piirtyy usein ensimmäisenä tälläisiä kuvia.
Lumella tai ilman.




 







Kolilla olen viettänyt aikaa jo kolmevuotiaana isän jalkojen välissä lasketellen, nuoruuden urheiluvuosina mäkivetoja juosten ja pitkiä lenkkejä vaeltaen, aikuisena sitten häitämme juhlien. Tärkeä paikka, josta löytyy aina vain yhtä kaunis ja vetoava maisema.

Tällä kertaa ehdin jo ajatella, että Koli jää väliin, kunnes kuitenkin hoksasin tehdä sille tilaa reissuohjelmaan. Ruska-aika oli jo suurilta osin ehtinyt ohi  ja luonnossa vallitsi viehättävä melankolisen riisuttu tunnelma, jota kaunis kuulas sää hieman piristi. Juuri se hetki vuodesta, jolloin luonto on jo täysin valmistautunut ottamaan lumipeitteen vastaan. 
 
Reipas lenkki hyvässä seurassa Kolin vaaroilla kipitellen, rentoutuminen Koli Relax Spassa kuoharia täyden kuun loisteessa nauttien ja päivän päätteeksi ruokailu  maisemaravintolassa lohella, lehtikaalipaistoksella sekä palsternakkapyreellä herkutellen. Kylläpä kannatti venyä aikatauluista.
 
Joulun aikaan nähdään  sitten toivottavasti lumipeitteinen Koli ja päästään puolestaan suksille.
 
Millainen on sinun mielenmaisemasi?
 
 
 
///
Koli National Park in the Eastern Finland. Absolutely one of my favourite places on earth.