HEIPPA 2013 - TERVETULOA 2014 /// osa 2

Vuoden 2013 purkittaminen jatkuu lastenhuonetunnelmissa. Vuosi sitten joulun alla tehtiin pintaremonttia yläkerrassa, jotta saisimme kaksilapsisena perheenä enemmän tilaa nukkumiseen ja talomme neliöt tehokkaammin käyttöön. Siihen saakka yläkerran huoneet toimivat käytännössä työhuoneenavarastona ja vierashuoneena. Työhuone siirtyi alakertaan (jossa on tällä hetkellä puolestaan sama varastomeininki. Milloinhan sitä saisi itseään niskasta kiinni..?!) ja meidän makkarista tehtiin tytöille leikkihuone. Leikkihuoneeseen laitoimme vuoden alussa Sandbergin Hampus-tapetin ja pastellin vastapainoksi maalasin vastakkaiselle seinälle myöhemmin keväällä ison liitutaulun. Tyttöjen nukkarissa taas valkoisia seiniä piristin mustilla pyssykaupasta ostetuilla paikkatarroilla. Osoittautui ehkä elämäni halvimmaksi pintaremontiksi. Seinälle tuli hintaa reilut pari euroa. Molempien lastenhuoneiden värimaailma on muokkautunut valkoisen, pastellisävyjen ja mustan sekoitukseksi, jota keltainen ja pienet pilkut muitakin kirkkaampia värejä raikastavat. Lastenhuoneet ovat ehkä niitä omia sisustuslemppareitani. Kun muihin tiloihin kaipaan värien puolesta rauhaa ja seesteisyyttä, tilaa hengittää ja ajatella, niin lastenhuoneissa on hauskaa pelata ja ilotella värien kanssa sekä sukeltaa mielikuvituksen ja leikin maailmaan. Muokata huoneita asukkaidensa (ja ehkä vähän äitinsäkin) näköiseksi. Lastenhuoneet kuvaavat tällä hetkellä parhaiten blogini nimeäkin, joka muuten juontaa juurensa tyttöjen leikkimökistä. Lastenhuoneissa on tapahtunut taas tässä joulunkin aikaan pientä muutosta, mistä minun piti sitä jouluista juttuakin tehdä, mutta nämä kollaasit nyt näyttivät vievän mennessään :).

Lastenhuoneessa on monia itsetehtyjä tai -tuunattuja juttuja, joten liitänpä tähän samaan nippuun myös kuvia tämän vuoden DIY-jutuista. Saldo jäi kyllä paljon laihemmaksi kuin muina vuosina, eikä kaikki näperrelty päätynyt kameran muistiin saati blogiin saakka. Osa projekteista on jäänyt roikkumaan ja odottavat inspiraatiota. Silti tekisi mieli kaivaa puikot ja langat ja aloittaa neulomaan ihan jotain muuta kuin keskeneräisiä :). Joulupukin tuoma Liisa-nukkekin tarvitsisi vähän lämpimimpiä vaatteita ennen maaliskuun aurinkolomaa. Käsitöitä on sen sijaan tullut opiskeltua ihan virallisesti ja tulevan kevään aikana saan toivottavasti senkin opintokokonaisuuden valmiiksi.

Huomenna sitten jatketaan menneen vuoden puimista. Sitä ennen suuntaamme perinteisellä porukalla (lapsuuden ystävät perheineen) viettämään vuoden viimeistä iltaa hyvän ruuan, lasten touhujen ja ilotulitusten merkeissä! Mukavaa iltaa myös teille kaikille lukuisille, jotka olette blogini mukana kulkeneet tätä vuotta ja kaikille uusille lukijoille, joita onkin tullut viime viikkoina hurjasti lisää!!

LEIKKIHUONEEN ITSETEHDYT

Hellurei helteestä!

Älkää suuttuko, mutta mulle melkein jo riittäisi :).

Tässä vaiheessa kesää mielen alkaa vallata jo syksyn kaipuu.

Mutta joo nautitaan nautitaan vielä kun voidaan!

Kohta karkaankin terassille pitsatreffeille likkojen kanssa.

Sitä ennen muutama räpsy meidän tyttöjen leikkihuoneesta.

Oottekos tutustuneet Virkkuri-kirjaan?

Siinä on tosi kivoja ohjeita.

Virkkasin sen ohjeilla ens alkuun vinoraidallisen korin ja

seuraava on jo työn alla, vähän isompana versiona.

Lastenhuoneeseen saa muutenkin kivaa ilmettä itsetehdyillä jutuilla.

Viirit, pompomit sun muut tuovat huoneeseen hauskaa sirkusmeininkiä.

Liitutaulu on ollut meillä myös ihan hitti ja yksivuotiaskin kiipeää jo itse 

pöydälle piirtelemään. Nyt saa kyllä olla silmät selässäkin,

yksi päivä oli kiipeämässä suoraan vessanpönttöön.

Bongattu myöskin tv-tasolta, olkkarin pöydältä ja lelukaapin päältä :).

Yhdessä kuvassa vilahtaa muuten myös ne Ikean pikkukalusteet.

Muutama teistä tuntui miettivän niiden kokoa ja sopiiko ne barbeille. 

Kuvasta näkyy, mun mielestä nippanappa!

Mutta nyt on mentävä, moikka!!

PIKKUTOPSULLE

Kotiuduin Takun kanssa Helsingin reissusta eilen,

kentällä oli vastassa kotiin paluustamme kovin ilahtunut Tiku. 

En tiedä, mitä hän odotti eniten. Äitiä, pikkusiskoa vai tuliaisia?

Veikkaan vahvasti jälkimmäistä.

Eilinen vierähtikin Lego Friendsien kimpussa.

Vajaa neljävuotias Tiku on niistä tohkeissaan. 

Pienissä osissa on sopivasti haastetta, mutta pienempien rakennelmien ohjeiden 

lukeminen onnistuu jo hyvin ilman apuakin.

Reissussa napsasin muutaman kuvan ystäväni pojalle vuoden saatossa tekemistä käsitöistä.

Torkkupeitto isoäidinneliöistä ja mäyräkoira valmistuivat jo vajaa vuosi sitten rotinoille.

Finlaysonin Elefantti-kankaasta surautin tyynynliinan viime viikolla lähtöaamuna.

Torkkupeitossa puuvillalanka ja vuori puuvillatrikoota.

Mäyräkoiran ohje on Tilda-kirjasta.

Tällä viikolla luvassa tyttöjen huoneiden tuunausta, kesävaatetilanteen kartoitusta

ja yksi työpäiväkin, HUI.

Kahden viikon päästä ollaan jo lämpimimmissä tunnelmissa.

Kivaa alkanutta viikkoa!

Virkattu latvatähti vol.2

Kirjoittelin pari postausta aiemmin virkatusta joulukuusen latvatähdestä.

Ensimmäinen versio oli tehty valkealla ja hopeisella langalla.

Tämä toinen kaksinkertaisella valkoisella puuvillalangalla.

Kiinnitin tähden reunat rautalankaan hopeisella langalla ja ompelin

pinkkejä/liloja sekä hopeisia paljetteja sinne tänne.

Tämä tähtönen pääsi tyttöjen huoneeseen jo viime viikolla laitetun kuusen latvaan,

jonka omin pikkukätösin sahasin mukaan itsenäisyyspäivän mummolareissulla.

Linda sai koristella sen sitten mieleisekseen.

Voihan se olla, että saadaan vaihtaa kuusi vielä pari kertaa ennen aattoa,

neulasia karisee jo nyt aivan hurjasti.

Kuuseen on löytänyt tiensä niin mäkkärin smurffit kuin Disneystoresta tilaamani koristeet,

 joita tonttu on tuonut kalenterisukkiin yksi kerrallaan.

Kuvat ovat ihan pimeitä, mutta eikös kuusen luona kuulukin olla vähän hämyistä.

Ihanaa on kyllä seurata pienen ihmisen jouluinnostusta!

Hyvin opetettu ;)

Huomenna jatketaan koristejutuilla,

koittakaa kestää tätä askarteluvimmaa.

Moikka nipin napin tämän päivän puolella!

Latvatähti

Meidän vanha joulukuusen latvatähti on niin ruma, että piti kehitellä uusi.

Uusimmassa Moda-lehdessä oli virkatun tähden ohje.

Valkoinen ja hopeinen lanka sekä rautalanka löytyivät jemmoista.
Päätin kokeilla. 

Ohjeessa oli kiinnitetty tähteen vielä paljetteja ja helmiä.

Minä nyt vielä sulattelen tuota pitsivirkkausta ja hopeista lankaa.

Tein myös toisen pelkästään kaksinkertaisesta valkoisesta langasta.

Ajattelin jos laittaisin siihen sitten niitä paljetteja, ehkä jopa violetteja.

Käytiin nimittäin tänään jo kuusimetsällä  mieheni vanhempien luona

ja sahailin sieltä yhden minin tyttöjen huoneeseen,

niin saa Linda koristella sitä jo heti huomenna.

Tähden virkkasin tunnissa, valmistuu kivasti vaikka telkkua katsellessa siis.

Rautalangan muotoilu ja kiinnitys vei sitten sein toisen tunnin.

Pakkasmittarissa oli aamulla -24C ja ulkona niin satumaisen kaunista.

Uhmasin säätä tunnin lenkillä ennen mökkisaunaa ja 

anoppilan itsenäisyyspäivän herkkuja.

PS. Olin siis tänään erityisen rohkea (kuten joulukalenterini pyysi minua tekemään) ja samoilin tuolla kuusimetsässä Susirajalla nukkuvien karhujen ja susilaumojen keskellä.

Virkattu takki

Elokuussa kerroin aloittaneeni virkkaamaan Lindalle takkia.

Olin jemmannut ohjetta jo yli vuoden ja ajatellut joskus sen tekeväni.

No vihdoin on valmista. Ollut oikeastaan jo jonkin aikaa.

Joskus on vaan niin kovin ylivoimaista kiinnittää ne napit paikoilleen..

Aika söpö. Mitäs sanotte.

Tosin, jotain tein varmasti pieleen tuossa kauluksessa, 

mutta ei kai se niin justiinsa ole.

Ohje löytyy Suuri Käsityö -lehden numerosta 5-6/2011.

Itse lisäsin ylimääräisenä tuon virkatun sydämen rikkomaan takakappaleen pitsiä.

 Piianpeili odottaa tuunausta. 

Linda sai sen prinsessaleikkeihinsä mieheni siskon varastosta viereksimästä.

Kiitos vaan vielä, "kerro kerro kuvastin" tuolta huoneesta silloin tällöin on jo kuulunutkin :).

Niin kuin kuvista näkyy, mallinukkeni ei ollut taaskaan yhteistyöhaluinen

takki päällään kuvattavaksi.

Viime viikolla kävin tyttöjen kanssa entisellä työpaikallani pyörähtämässä,

jossa sattui olemaan koulukuvauspäivä.

Me oltais päästy extempore tyttöpotrettiin ja kovasti sitä koitettiinkin.

 Rakas esikoiseni suostui poseeraamaan nyrkit silmillään. 

On salettiin perinyt tämän ominaisuutensa isältään, 

jonka elämän tuskallisin tunti oli varmasti viisi vuotta sitten hääkuvia otettaessa...

Voi elämä. Mut eihän sitä väkisin sitten.

Tosin, nyrkit silmillään olisi sopinut hyvin sapluunaan,

kuopuksella oli paita kauttaaltaan maitopuklussa ja mulla tukka maalissa.

Eihän me aamulla tiedetty, mihin joudutaan.

Saatiinpa sitten ainakin kovin itsemme näköinen kaverikuva Amandan kanssa.

Tälläistä tänne. 

Ja sillä välin virkkukoukku on taikonut jo paljon muutakin keskeneräistä.

Silmät on ristissä, mutta omaa aikaa on varastettava ihan väkisin.

Postissa saapui jo pitkään odottamani kirjaihanuus,

josta riittää inspistä varmasti moneksi talveksi.

Nyt sen ja kuuman glögin kimppuun hetkeksi.

Sweet dreams!

 

Makkariasiaa

Tänään otin muutaman kuvan meidän alakerran makkareista.

Alunperin huoneiden välillä oli seinä ja makkarin puolella tuota seinää vasten oli vaatekaapit.

Toiseen huoneeseen oli käynti hiukan kummallisesti kodinhoitohuoneesta.

Meillä se oli työhuoneena, tai oikeastaan romuvarastona. 

Sen huoneen olemassaoloa ei kukaan oikein edes tainnut tajuta.

Vajaat neljä vuotta sitten päätimme puhkaista seinän ja 

laittaa huoneiden väliin pariovet, tulevaa esikoistamme ajatellen.

Ratkaisu kannatti, lopputulos oli todella toimiva. 

Toi alakertaan lisää tilan tuntua ja valoisuutta

sekä Lindalle oman huoneen aivan meidän huoneen läheisyyteen.

Amandan synnyttyä alkoi muhia ajatus makkareiden siirtämisestä yläkertaan,

tästähän kerroinkin jo aiemmin.

 Tänään saatiin yläkertaa jo vähän tyhjennettyä, 

jotta viikonloppuna voidaan vihdoin aloittaa maalailemaan kattoa.

 Tässäpä siis alakerran lähtötilannetta.

 Toivottavasti jouluun mennessä tavarat ja huonekalut ovat vaeltaneet mikä minnekin 

ja kuvissa näkyy jotain muuta.

Lindan huoneessa työhuone ja meidän makkarissa leikkihuone.

 

Lindan huoneessa on paljon itsetehtyä.

Viirit, mansikkatyyny, tähti, lammas, kakku, sammakko ja matto.

Eräs hyvä ystäväni maalasi puutaulun Lindan ollessa pieni,

kun taas toinen hyvä ystäväni ompeli Amandalle liskotyynyn.

Makkarin Le Klint-valaisin on yksi ensimmäisistä hankinnoista tähän taloon.

Lindan huoneessa taas Kartellin pinkki Cindy,

jonka raukkaparka sai yksivuotislahjaksi lamppuhullulta äidiltään.

Hihii, mitähän A saa ensi keväänä?!

Nyt mietinnän alla on työhuoneen seinät.

Pitääkkö ne alkuperäiskuoseissaan maitokahvina vai maalaisiko edes toisen valkoiseksi?

Tai sarvet, minnehän ne laittaisi vai jättäisikö työhuoneeseen?

Ja aika monta muutakin kysymysmerkkiä vielä.

Tälläsiä huolia siis tänne ;).

Hei mutta vau, tänne blogin rääpäleeseen ollaan

eksytty jo pitkälle yli tuhat kertaa.

Vähän kummastuttaa kyllä, netti kun tuntuu olevan täynnä

jos jonkinnäköistä blogia.

Ainakin ne kaksi, jotka ovat klikanneet tänne hakusanalla "hirvenmetsästyskausi" 

ovat hyvin todennäköisesti vetäneet vesiperän :).

Mutta entäpäs te muut? 

Pyörähdys kotona

 

Virallinen leikkimökkipostaus viipyy vielä. 

Ennen sitä jotain pientä pastellista, tällä viikolla aikaan saatua.

Leikkimökin liina ja herkkukokoelmaan muutama jäätelö. 

Nyt on vähän helpompaa leikkiä jätskikitskaa. LURPS.

Tällä viikolla oli hankittava myös mustikat pakkaseen ja hätäisellä mökkireissulla sain meille riittävän saaliin 

(etenkin kun anoppi täydensi saalista vielä muutamalla lisälitralla). 

Harmittaa kyllä vähän, kun möllyköitä jäi metsään 

vielä vaikka kuin monta sankollista.

Muutama päivähän tässä ollaankin jo kotinurkissa pyöritty.

Purettu, pyykätty ja taas pakattu. Koti on mullin mallin, mutta olkoon. 

Ehtiihän sitä sitten koko pitkän syksyn siivota. 

Huomenna starttaamme kesälomareissulle länsirannikolle. 

Ohjelmassa ainakin Muumimaailmaa, purjelautailua, lenkkeilyä ja ihan vaan laatuaikaa. 

Melkein pari viikkoa omalla jengillä. Luksusta. 

Maantielaivamme kuomuperäkärryineen on pakattu täyteen yhtä sun toista, jotta jokaisen perheenjäsenen viihtyvyys olisi taattu. 

Itselleni olen pakannut mukaan kassillisen lankoja, 

joiden parissa ajattelin puuhata 1800 ajokilometrin aikana  

(lapsethan tietenkin vain nukkuvat ;).

Helsingin reissulta kotiutui hirmumäärä uusia lankoja 
tulevan reissun ja pitkän syksyn varalle. 
Vaaleanpunaisesta puuvillalangasta 
aloitin virkkaamaan vanhemmalle tyttärelleni takkia. 
Tämän ihanuuden ohjetta olen jemmannut jo yli vuoden. 
Nyt on sitten aika saada se myös tehtyä.

Blogissa hiljenee siis pariksi viikoksi. 

Jos sillä välin tänne Pastellimajaan eksyy joku muukin kuin äitini, 

olisi HUISIA, jos jättäisit kommentin itsestäsi ja kertoisit, kuinka löysit blogiini.

ILOISTA ELOKUUTA!