HUOPAPALLOMATON PAIKKA

 *Kaupallinen yhteistyö: Sukhimatot

Nyt kun Suomen kaunein koti -ohjelma on ratkennut, on aikaa etsiä punaisten mattojen sijaan muidenkin mattojen paikkoja. Sain nimittäin talvella vielä Walesissä asuessani ihanan tilaisuuden päästä suunnittelemaan itse oman maton Sukhimattojen suunnitteluohjelmalla. Ja eipä tarvinnut kauan miettiä tähän tilaisuuteen tarttumista tutustuttuani ensin Sukhin arvomaailmaan ja toimintaperiaatteisiin. Kehittyvissä maissa hyvää tekeviä yrityksiä on ilo nostaa esiin näin sisältömarkkinoijan roolissa.

Sukhimattojen valikoimiin kuuluu käsityöläisten mittatilaustyönä valmistamia mattoja niin Intiasta, Marokosta, Nepalista kuin Turkista. Jokainen matto valmistetaan tosiaan vasta tilauksesta, mistä johtuen hieman pidempi toimitusaika on kovin ymmärrettävä ja itse asiassa ajatuksena jopa kiehtova. Mattoa ei siis haeta suurten tukkureiden varastohyllyiltä, jonne se olisi toimitettu "koneellisesti, nopeasti, paljon ja halvalla" -periaatteen massatuotantoa suosivasta tehtaasta, vaan se postitetaan uunituoreena ilman välikäsiä suoraan käsityöläiseltä tilaajalleen.

Minulle toimitettiin parin kuukauden kuluessa tilauksesta pehmoinen huopapalloista valmistettu villamatto Nepalista, mutta jo ennen maton valmistumista sain Sukhilta sähköpostin, jossa kerrottiin, kuka taitavista käsityöläisnaisista on ottanut asiakseen tehdä juuri minun suunnitteleman mattoni. Niin ikään maton saatuani sain vielä linkin, jonka kautta voisin kiittää ja antaa palautetta maton tehneelle käsityöläiselle. Pieniä suuria juttuja: Tapa, joka ilahduttaa varmasti niin maton tekijää kuin saajaansa ja toisaalta tuo kaukaisen Nepalin ja siellä vähän toisenlaisessa ympäristössä työskentelevät ahkerat naiset jotenkin todella lähelle asiakasta.

Suunnittelin huopapallomattoni tämän linkin takana, räätälöityjen huopapallomattojen suunnittelusivulla. Huopapallomaton voi tilata pyöreänä tai suorakulmaisena ja Nepalissa uusiseelantilaisesta puhtaasta villasta valmistettujen  huopapallojen värivalikoima on kutkuttavan ihana.  Selkeinkin ennakkovisio omasta matosta horjuu lukuisten hyvien vaihtoehtojen keskellä, käykääpäs vaikka itse kurkkaamassa kaunista huopapallojen värikarttaa! Tovi jos toinenkin kului siis eri värejä ja kuvioita yhteen mallatessa. Loputtomien kauniiden vaihtoehtojen keskellä päädyin sitten lopulta klassiseen mustavalkoiseen väritykseen. Mustat vinoruudut valkoisella taustalla sopisivat mihin tilaan ja tilanteeseen tahansa. Matto siis odotteli täällä Suomessa kotiinpaluutamme ja sainkin heti pian muuttomme jälkeen ottaa sen pikkuruiseen väliaikaiskotiimme testikäyttöön.

Vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista on tänä päivänä tuskin ihan jokaisen kehittyvien maiden työvoimaa hyväksikäyttävän yrityksen prioriteettilistalla. Sukhimatot puolestaan haluaa jo nimellään viestiä omia korkean yritysmoraalin periaatteitaan, sillä Sukhi on nepalilaisen naisen nimi ja tarkoittaa onnellista: Sukhimattojen tavoitteena onkin saada paitsi mattojen tilaajat kuin niiden tekijät perheineen hymyilemään. Sukhimatot takaavat käsityöläisnaisille maan keskitasoa huomattavasti paremman ansion ja mahdollistavat näin samalla työntekijöidensä lasten kouluttautumisen. Isonkin lapsikatraan omaavat naiset voivat yhdistää perheestä huolehtimisen ja työnteon tekemällä työtään myös kotona. Ikkuna nepalilaisten matontekijöiden elämään ja elinypäristöön löytyy Sukhimattojen nettisivuilta, tämän videolinkin takaa. Huopapallomattojen tekoprosessista löytyy puolestaan tietoa ja oma videonsa täältä. Näin käsityötiedettä opiskelleena tälläiset tutustumismatkat käsityön maailmaan ovat aina todella mielenkiintoisia ja tokihan valmis tuote on tullut kotona syynättyä läpikotaisin ja kuviteltava kaikki ne työvaiheet sekä aika ja vaiva, mikä tuotteen tekemiseen on kaikkinensa kulunut.

Ajattelin itse asiassa kääräistä vielä maton rullalle ja pussiinsa odottelemaan uutta kotia, mutta sen verran perheen mies on haikaillut Cardiffin makkarin kokolattiamaton perään, että taidan jättää tuohon paikalleen kuitenkin. Paksu pehmoinen villa on vähintään yhtä ylellinen paljaiden aamuvarpaiden alla ja toisaalta vahvistaa uuden viherkasvin lisäksi tunnetta siitä, että täällä se koti toden totta nyt on.

/// I got a change for collaboration with Sukhi Rugs and I'm just very impressed about this beutiful felt ball rug made by one of the Nepali artisan women working for Sukhi. I planned the colour and the pattern on the website here and I can tell you it wasn't any piece of cake. Too many delicious colours and interesting patterns to choose from! Go and have a look at the video here, which opens a great window to the everyday life of these Nepali ladies and their working conditions.

TÄHTINAUHAA IKIVIHREISTÄ LEHDISTÄ

Jouluntunnelma kotona syntyy mielestäni parhaiten paitsi kynttilöistä, kransseista ja joulukukista, myös pieniä jouluisia askarteluja puuhastellen, leipoen ja lahjoja paketoiden. Pinterest on täynnä inspiroivia jouluisia ideoita ja osa kuvista on jättänyt niin suuren muistijäljen mieleen, että on tietenkin täytynyt tarttua tuumasta toimeen. Yksi näistä ideoista on jo aikaisemmassa postauksessa (täällä) vilahtanut tähtinauha, joka on tehty ikivihreistä muratin lehdistä. Täällä murattia kasvaa aivan joka paikassa ympäri vuoden ja jos olen oikein ymmärtänyt, se on ennemminkin sellainen kiusankappalekasvi, mikä verhoaa kaiken alleen. Mietin, voisiko tämän superhelpon askartelun toteuttaa Suomen oloissa esimerkiksi vuorenkilven lehdistä?  Piparimuotin ja veitsen/saksien avulla ensin lehdet tähdiksi ja sitten läpinäkyvällä teipillä lehdet alapinnaltaan lankaan kiinni. 

Seinälle ripustetun nauhan jälkeen halusin kokeilla näitä ikivihreitä tähtiä vielä paketoinnissa ja korttiaskartelussa. Ainakin parin vuorokauden jälkeen tähdet ovat vielä täydessä kuosissaan, mutta kuivahtanevat tulevina päivinä hiukan. Tuossa seinäkoristeessa kuivahtanut ilme ei niin haittaa, mutta paketteihin ja kortteihin tekisin tähtinauhan varmuuden vuoksi vasta lähempänä lahjan/kortin antamista.

Joulutunnelmaan pääsee myös takuuvarmasti lasten joulunodotusta ja innostusta seuraten. Täällä on tällä viikolla jännitetty koulun joulunäytelmäspektaakkeleita. Kuopus hiirenä 3-6 -vuotiaiden joulunäytelmässä ja esikoinen henkenä 7-10 -vuotiaiden Aladdin-musikaalissa. Kaksi esitystä ovat molemmat jo selättäneet, huominen vielä jäljellä. Mahtavan monikulttuurista porukkaa lavalla kyllä on ja mieletöntä, minkälaisiin suoritukseen tuon ikäiset jo pystyvät! Itse kävin katsomassa esitykset tänään ja täytyy myöntää, että piti purra hammasta jo siinä vaiheessa, kun näyttelijät vasta marssivat areenalle :). 

Kunhan saan tytöt illalla unille, on vuorossa taas vähän pientä näpräystä. Muutama muukin paketointi-idea on nimittäin mielessä.  Mulla oli muuten joskus aiempina vuosina tapana paketoida aina silmät ristissä aattoa vasten yöllä. Mutta täytyy sanoa, että onhan tämä vähitellen ennakkoon paketointi aika paljon mielekkäämpää puuhaa :). Jokos te olette aloittaneet tonttupuuhat? Toisaalta olen varma, että siellä lukijoissa on myös niitä, joilla on lahjat kääreissä jo viimeistään lokakuussa ja sitten toisaalta myös niitä viimehetken-Vilmoja. Mihin joukkoon sinä kuulut?


PS. Siellä Pinterestissä olen melko hiljaisesti koonnut kuvia omiin kansioihini. Löydät minut nimellä Hanna/Pastellimaja. Jouluisen inspiraation lisäksi olen sinne pinnaillut paljon sisustuskuvia tulevaa kotiammekin ajatellen.

/// I just love these nights closer to Christmas. Secret gift wrapping and little crafty diy-moments, with candle light and a cuppa of something hot, of course. Pinterest is full of inspirational festive pictures and this time I'd saved a picture of evergreen star garland in my mind. Here in Wales you can find ivy wherever you go throughout the year. So I decided to give it a go, for in Finland all remaining green leaves are usually covered by too much snow at this time of the year. You could see a garland hanging at the wall in this previous post. And because I collected so many leaves I additionally tried garland also in gift wrapping and Christmas cards. All you need for this project is a star shaped cookie cutter, thin thread and transparent sellotape. Leaves tend to start wilting a little bit in few days. I'm not bothered about the look of the wall decoration after wilting but I'd rather wrap the gifts with the evergreens a bit closer to the very moment.

You can find my Pinterest files on here.

EUKALYPTUSKRANSSI JA LAUANTAIN TUNNELMAA

Tervehdys blogin puolelle ensimmäistä kertaa tällä viikolla! Miten nämä viikot vierivätkin sellaista vauhtia kohti joulua? Lauantain koitto tuntui tällä viikolla erityisen leppoisalta. Edellisinä viikonloppuina on ollut kaikenlaisia menoja, joten tänään oli rentouttavaa vaihtelua herätä tietäen, että tälle viikonlopulle ei olla buukattu mitään erityistä. Uskomattoman kauniin ja kuivan syksyn jälkeen täällä on tällä viikolla kiritty sadetilastojen palkkeja urakalla ylöspäin. On kuulkaas tullut niin kaatamalla kaiken aikaa, että oksat pois. Salamoinut ja satanut kunnon raekuuroja. Jossain päin Britanniaa ollaan kai oltu "reilusti" pakkasen puolella. Mutta eipä olisi eilen aamulla tarvinnut ajaa kuin puolisen tuntia tästä pohjoiseen todistaakseen hentoa lumivaippaa Brecon Beaconsin kukkuloilla. Joten saapas nähdä saataisiinko enemmänkin talvimaistiaisia tänne meille eteläänkin. Tosin sehän tietäisi vain ja ainoastaan kaaosta, joten täytyy ehkä sittenkin olla varovainen toiveidensa kanssa.

Lauantaiaamu alkoi viime päivien tapaan pimeänä ja märkänä. Aamupalaa nautittiin kynttilänvalossa, eikä näin illalla tunnelma ole siitä sen erinäköisemmäksi muuttunut. Päivällä kunnon hikirääkki combatissa, kukka- ja ruokakauppareissu siihen päälle ja muutenpa onkin kotoiltu vaan. Sitä mukaa, kun joulu lähestyy, kasvaa myös näpertelyn tarve. Tänään syntyi eukalyptuskranssi (josta kyllä jäi yksi oksa selvästi uupumaan..) olkkarin peiliin ja tyttöjen lapaset ovat edistyneet puikoilla. Ikeasta tein herätelöydön aiemmin viikolla, kun vastaan tuli kolmen metrin pala tuollaista roiskeista mustavalkeaa kangasta. Viime vuonna roiskittiin samantapaista kangasta itse (täällä) ja silloin tällöin olen miettinyt, että roiskisiko kangasta lisää vaikkapa tyynynpäällisiksi. No eipä tarvinnut kahta kertaa miettiä, kun tuota napakkaa puuvillaa löytyi kolmen punnan metrihintaan. Ainut ongelma tässä nyt vaan taitaa olla, että mitä ihmettä kankaasta lopulta tekisin. Olen mallannut sitä jo pöytäliinaksi, tyttöjen sänkypeitoksi, tyynynpäälliseksi, joulusukiksi tai lautasliinoiksi joulupöytään. Jää nähtäväksi. Yksi isompi tai monta pienempää projektia siitä tulee syntymään.

Tämän illan näpertelynä taidan nyt hypätä tästä lampaantaljallisesta sohvannurkasta keittiöön. Marian inspiroimana meillä nimittäin syödään tänään itsetehtyä kebabia lisukkeineen. Nam nam. Loppuillaksi palaankin varmasti puikkoineni ja kukkuramahoineni katsomaan pari jaksoa Call the Midwifea tähän "surmannurkkaan" , joksi mies tämän MINUN sohvannurkan nimesi. Oli sitä mieltä, että olen nyt viimeiset pari viikkoa nukkunut tähän nurkkaan joka ilta parissa minuutissa.  En kyllä myönnä! 

Leppoisaa myöhäistä lauantai-iltaa! Palaisinkos seuraavaksi taas raksasuunnitelmien kanssa?

VIIMEIN VALMIS JÄTTINEULEPEITTO

Tai no, tämähän on niin nopea peitto valmistumaan, että sana viimein on tässä yhteydessä vähän hupaisa. Kun tekniikan ja oikean silmukkamäärän ensin selvittää, peitto on käsillä neuloen parissa tunnissa valmis. Mutta ottihan se aikansa ennen kuin ne langanpätkät molemmista päistä peittoa olivat pääteltyinä. Miten se päättely ja viimeistely tahtokin aina olla se ylivoimaisin osa näitä projekteja?

Hyvät video-ohjeet käsillä neulomiseen löysin Instagramista käyttäjältä @ohhio. Itse katsoin kolme eri videota niin silmukoiden luomisesta ja parista ensimmäisestä kierroksesta, kunnes oivalsin, kuinka silmukat saa siististi samoin päin jokaisella kierroksella. Omaan peittooni tein 14 silmukkaa ja tuolla silmukkamäärällä sain kolmen kilon merinovillakerästä 110x120cm peiton.

Peitto on ollut jo kovassa käytössä petauksessa. Viluisuudestani olen täällä jo avautunutkin tänä syksynä ja tämän jättipeiton vetäisen yöksi monesti untuvapeiton päälle. Toisinaan otan vielä kuumavesipullon tähän lämmityskokoonpanoon peiton alle mukaan. Villasukkia tietenkään unohtamatta. Ihanasti lämmittää jo :).

Kuvissa vilahtaa maisema meidän makkarin ikkunasta. Sään mukaan aina vähän erilainen. Vaikka lumi puuttuukin täältä, niin talven tunnelmaan päästiin eilen kiinni Cardiffin jouluvalojen sytyttäjäisissä, jonne menimme lasten kanssa kyllä ensisijaisesti joulupukkia ja poroja katsomaan. Tapahtumassa oli lopulta niin paljon kaikkea muutakin ihmeteltävää, että keskustassa vierähtikin koko ilta. Tapahtuman tunnelmia pääset katsomaan pienten videoiden muodossa Instagram Stories -sovelluksessa vielä tähän iltaan saakka. 

Haipakkaa on pitänyt meillä tämän viikkoa ja samalla linjalla vedetään viikonloppu! Monenlaista mukavaa taas tiedossa! Lämpöistä perjantaita ja ihanaa alkavaa viikonloppua!

// Chunky handknitted blanket in our bedroom.

KOLME KILOA LÄMPÖÄ

Täällä on otettu kaikki keinot käyttöön luihin ja ytimiin juuttuneen vilun taltuttamiseksi. Tällä viikolla olen lämmitellyt kirjaimellisesti merinovillaisella jättilangalla. Siitä neulottuja peittoja on näkynyt viime aikoina paljon Instagramissa ja Pinterestissä. Itsekin langasta kiinnostuin ja lopulta tilasin vaalean harmaata merinovillaa kolmen kilon kerän. Parin päivän aikana olen testaillut käsillä neulomista ilman puikkoja ja koittanut hioa silmukoista oikeankokoisia ja vaikka torkkupeitto on vasta alkutekijöissään sataprosenttinen paksu merinovilla lämmittää ihanasti käsivarsia ja syliä noin tekeytyessäänkin.

Nyt kun oikea silmukkamääräkin on selvillä, eiköhän valmis peitto pääse jo ensi viikolla kovaan käyttöön. Mielenkiintoinen materiaali kyllä, kärsimättömille ainakin mukava tehdä, kun valmistuu tosi nopeaan. Kaksi silmukkaa tekee peittoon jo yli kymmenen senttiä leveyttä.

Me suuntaamme viikonlopuksi vähän erilaisiin lämmityspuuhiin, sillä löysimme tuolta lännempää saunallisia mökkejä! Tiedätte siis, missä aion istua pari päivää. Niin ihanaa! Sunnuntaina sitten takaisin maanantain Halloweenia valmistelemaan! Mukavaa viikonloppua!!

/// Chunky knitting. Have a lovely weekend!

JOULUN ITSETEHDYT LAHJAT

Mikä ihana ajatus tehdä joululahjat ja -muistamiset itse. Silti usein jää ainakin minulta vain kauniin ajatuksen tasolle. Viime vuonna minulla taisi jäädä kortitkin työkiireiden vuoksi tekemättä. Tänä vuonna olen saanut paikattua tilannetta, aikaa on ollut ihan eri tavalla. Korttien lisäksi tehtailtiin meidän tyttöjen kanssa noita jo edellisissäkin jutuissani näkyneitä tähtikoristeita myös pieniksi jouluviemisiksi. Aikaa tietysti löytää tekemisiin, jos on valmis ottamaan sen vaikka keskellä yötä. Erityisen ihanaa on myös, että on löytänyt sellaisen ystävän, jonka mielestä kankaanmaalaaminen kello kolme yöllä ei ole millään lailla epätavallinen ajatus. Siispä me Rapatuntalon Minnan kanssa roiskittiin yksi pellavapöytäliina viikonloppuna ja hurauteltiin siitä molemmat tahollamme keittiöpyyhkeitä. Minä olin roiskinut kotona jo spraymaalilla, Minna puolestaan lahjapapereita ja servettejä.

 

 

Pian on aika toimittaa vielä viimeiset joulumuistamiset ystävien ovenrakoihin, hakea mies lentoasemalta ja laskeutua joulunviettoon halki valkoisen maiseman Ilomantsin metsien keskelle ajellen ja mökkisaunassa nautiskellen. Tunnelmallista aatonaattoa!

 

 

 

/// Some christmassy DIY gifts for friends and family. Painted kitchen towels and star ornaments. I love the idea of selfmade Christmas gifts, although I usually haven't got enough time for making them. Last year I was so stressed at work, so I didn't even manage to craft Christmas cards. This year the situation has been totally different and I have enjoyed crafting lil Christmas presents and cards again.

 

Here in the eastern Finland we've got a white christmassy view outside. I hardly can't wait 'til the evening and driving through that dark white scenery into the middle of forests to my parents-in-law and relaxing in the sauna with something cold and bubbly in the glass.

DIY: MAALATTU PELLAVALIINA

Vuoden päivät sitä vatvoin silloin tällöin mielessä ja sitten kun tartuin toimeen, homma kesti reilun tunnin. Maalasin siis viimein yhden viime jouluksi ompelemistani pellavapöytäliinoista. Isolla pensselillä homma sujui sutjakkaan, pienemmällä pensselillä töpöttelin reunat utuiseksi. Visioni oli, että liinaa vasten kattaukset ja asetelmat korostuisivat kauniisti.  Liinan luoma kontrasti onkin mielestäni todella tunnelmallinen. Sopii kivasti näihin hämyisiin iltoihin kynttilän valossa.

 

 

Ajattelin, että pääsen kattamaan meidän pikkujoulusyömiset tänään liinalle, mutta toisin kävi. Ystäväperheen pienin on kovassa kuumeessa ja mulla mies siinä vesirokossa. Kaikkea sitä. Perinteiset jouluherkut taitaakin vaihtua nyt ihan vain prosciuttopizzaan. Meninkin tekemään ison juustokakun, kun ajattelin, että pieni kakku ei riitä koko porukalle. Kukahan sen nyt söisi? Ööö, minä?! Taidan ensin vähän leikkiä kakun koristelijaa ja ajaa puolet siitä kakusta illemmalla ystäville kotiin herkuteltavaksi. Huomenna en muuten mahdu uikkareihini, luvassa nimittäin laatuaikaa toisen ystävän kanssa kylpylässä tuossa ihan kymmenen minuutin kävelyn päässä. Sunnuntaisettiin kuuluu kuntosalia, kylpylän poreissa lillumista, kasvohoito ja afternoon tea. Niin ihanaa minä-aikaa. Ehkä pääsen myös saunaan! Voi olla, että tulee hörpättyä lasi kuohuvaakin ihan vain sen kunniaksi.

Muistakaapas muuten, vielä reilu vuorokausi aikaa osallistua ihanaan Cilla's-arvontaan, joko blogissa tai Facebookissa!

 

 

 

/// I painted one of our white linen tableclothes half black. I had planned this for ages and finally got it done. The job took just a bit over an hour and was easy with a wide brush. I finished the look by painting the edges misty with a smaller brush. The black highlights table settings and details beautifully and it creates a nice contrast to everything white around it. A real twilighty atmosphere with lots of candles, don't you think?

 

 

 

LÄMPÖÄ PUIKOILLA

Vihdoin ja viimein olen saanut aikaiseksi. Löytänyt ihanan lankakaupan ja sieltä mieleistä vaaleanharmaata pumpulinpehmeää lankaa ja malttanut istua alas ja neuloa. En ole ihan varma voiko tätä neulomisintoa kiittää siitä, että palelen jatkuvasti, eikä kaapista tunnu löytyvän tarpeeksi paksua villapaitaa.  (Vaikka ulkona on maanantain pakkasshokin jälkeen jälleen 13-14 astetta lämmintä!). Vai tarkoittaako tämä sittenkin sitä, että olen käsitöidenkin saralla alkanut kotiutua tänne. Mulla on ollut nimittäin jo pitkään vähän hölmö tunne. Että haluaisin tehdä, mutta en ole vain osannut ottautua mihinkään kymmentä minuuttia vaativampaan projektiin. Ja nyt kun olen alkuun päässyt, en meinaisi malttaa tehdä mitään muuta, pari iltaa on hurahtanut jo pikkutunneille saakka neuloessa. Ehkäpä tämä simppeli neuletakki jopa valmistuukin joskus.

 

Lankalöytöjen lisäksi tähän viikkoon mahtanut myös muita pieniä hyvän mielen löytöjä. Ikeasta saa glögiä ja eräältä huoltsikalta moottoritien varrelta Elle Decorationia. Täsmäiskukohteet alkavat siis tässä vähitellen hahmottua :)!

 

Perjantai taas ja kuulemma kaikkein huonoin päivä tehdä blogipostauksia. Mutta arvaanko oikein, että siellä on muutama muukin kotihiiri linjoilla, jotka jättävät perjantaihippailut mielellään väliin? Vai onko Black Friday sielläkin jo kova juttu? Itse kipaisin aamulla ihan mielenkiinnosta kaupungilla katsomassa, millaista hysteriaa "musta perjantai" täällä aiheuttaa. Ja olihan siellä meiningit ihan täydessä vauhdissaan jo yhdeksän jälkeen. Black Fridayn lisäksi meillä on taloyhtiön pihalle noussut valtava juhlateltta tämäniltaisia jouluvalojen sytyttäjäisiä varten. Hauskat puuhamiehet alias talonmiehet Ray ja John ovat järjestäneet jonkin sortin joulunaloittajaiset joululauluineen ja grilliruokineen. Ehkä on aivan pakko hiipata katsomaan meininkiä ja tarkastamaan vetääkö paikallisten mulled wine ollenkaan vertoja suomalaiselle glögille.

 

 

Mutta nyt puikot vielä vähäksi aikaa hommiin, lastenhuoneesta kuuluu nimittäin niin keskittynyttä kaksikielistä yksinpuhelua, että parempi olla vain ihan hiljaa ja kuunnella salaa.

 

 

 

/// Knitting "in the air" after a long break. I found a lovely little yarn shop in Pontyclun and now I'm so hooked again that can't stop knitting.  This cardigan might even be finished one day :) Have a great (black) friday you all!

PERJANTAIGARDEROBI JA KOTIÄITIKIPUILUA

Myöhäistä perjantai-iltaa! Täällä on ollut aika mukava perjantai. Pienemmänkin koulun aloituksen myötä olen saanut nyt kahtena aamuna pari tuntia omaa aikaa. Aivan taivaallista. Olin jo kauan sitten päättänyt käyttäväni nämä aamut urheiluun. Ettei illalla tarvitse sitten arpoa miehen kotiuduttua, että jaksaisko vaiko eikö jaksais. Miten hyvä fiilis syntyykään, kun arkisena aamuna on kymmenen jälkeen jo treenit tehtynä. Loppupäivä aikaa ja treenin jäljiltä erityisesti hyvää mieltä ja energiaa kaikelle muulle.

 

Olen päättänyt pyristellä irti siitä ajoittain vaivaavasta suorittajaihmisen huonosta omatunnosta, että munkin pitäis olla töissä. Kun kaikki muutkin ja että mitähän ne ihmiset oikein ajattelee, kun tällä lailla kotona lorvailen. Mutta silti täytyy myöntää, että pieni, eikä niinkään pieni kateuden pistos käväisee mielessä, kun joka aamu näen nuo sydämelliset opettajat selvästi lempihommissaan ottamassa lapsia vastaan. Minunkin pitäisi vaihtuu tunteeseen minäkin niin haluaisin. Muistelen entisiä oppilaitani ja tulee lämmin mieli, vaikka ei aina niin kuin Strömsössä mennytkään. Silti ne mulle vielä haluaa skypetellä koulusta. Sitten taas muistan, mikä on mun rooli tänä vuonna. Olla erityisesti noiden omien pikkuruisten tuki ja turva, rento ja kiireetön äiti. Kerrankin aina kotona, se tuntuu uskomattoman hyvältä ja tärkeältä. Nyt on jo olosuhteidenkin pakosta hyvä näin, töihin ehdin vielä kyllä.

 

 

Mutta sitten, aamutreenien ja kipuilun kautta vaatekaappiin. Syksyn varalle sinne on kertynyt parit jutut. Vaikka kesää on täälläkin vielä vähän jäljellä ja auringon paistaessa sää tuntuu melkein helteiseltä, niin silti Espanjasta jemmattujen chinojen syksyinen vihreä tuntuu ajankohtaiselta. Sopivat kivasti valkoisen yläosan kanssa. Postilaatikosta taas löytyi muutama päivä sitten kaunis sinipohjainen kukkahuivi, jollaista olin jo pitkään etsinyt. Huivi on SOL 13 -Millan käsityötä. Ihan uniikki laatuaan ja niin kiva kolmio kaulalle kiepautettavaksi. Pallerot tuo oman hauskan juttunsa siihen. (Huivi olisi oikeasti ihan justiinsa ihana opehommiin!)Tälläisellä varustuksella mentiin siis tänään lenkin jälkeiseen loppupäivään.Viileään tuuleen vielä neuletakki lisäksi.

 

Ja niin kuin kuvista näkyy, olen saanut viimein myös entisestä kodista tutut Muuton Dotsit ja Hayn Gym Hooksit seinälle. Makkarin tyhjälle seinänpätkälle siirsin myös kaveriksi Iina Vuorivirran Vino-peilin ja nuo paikkaa vailla olevat säilytyslaatikot näyttävät siltä, kuin olevinaan kuuluisivat asetelmaan. Pallerot ja rinkulat kiinnitin reikiä välttääkseni taas taulutarroilla kiinni ja hyvin ovat seinällä pysyneet!

Nyt kiristää chinojen nappi sen verran, että taidan lähteä sängyn pohjalle sulattelemaan. Keräilin nimittäin tänään vaimopisteitä ja kokkasin perjantai-illan kunniaksi jotain muuta kuin makaronilaatikkoa. Menusta ehkä lisää huomenna.

Ennen sitä, näiden monien monituisten ajatusten siivittämänä, mukavaa viikonlopun aloitusta! Meillä ei ainakaan ole sen kummempia suunnitelmia. Vielä.
 

PS. Poistin nämä kuvat ja postauksen jo päivällä. Koska housut olivat niin ryppyiset. Tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin. Tähänkö ollaan tultu, että housutkin täytyisi näitä juttuja varten silittää? Ihan oikeasti olin ne kyllä olevinaan jo kertaalleen silittänyt, mutta en nähtävästi turhan tarkasti :D.

 

KUKISTA ON MONEKSI

Sunnuntaiterkut sohvan pohjalta ja samalla myöhäiset ystävänpäivätoivotukset! Tarkoitukseni oli jakaa teille nämä kukkaspainotteiset kuvat jo eilen, mutta eipä sille sitten kaiken puuhan seassa jäänytkään aikaa. Tänään siis postaus ihan lemppariaiheestani.  Kukat tuovat itselleni mielettömästi iloa ja voisin viettää tuntikausia asetellen niitä eri järjestykseen. Ei minulla mitään floristin taitoja ole, mutta kukkien hipelöinti kuuluu samaan terapeuttiseen ja rentouttavaan sarjaan kuin leipominen, valokuvaus ja maalaaminen. Eilen huomasin tekeväni tuota kaikkea jopa samaan aikaan :).

Kuvien kukat ovat tietenkin Kukkakauppa Astrantiasta, joka tulvi tällä viikolla ystävänpäivän väreistä. En voinut itsekään olla hankkimatta pinkkiä piristyskimppua kotiin loppuviikoksi - jaloleinikkejä, germiinejä ja neilikoita. Kukat ehtivät pari päivää ihastuttaa rennon huolimattomasti maljakossa, kunnes se terapiapyörä lähti eilen pyörimään :).

Ja näinhän se pyörä jotakuinkin otti kierroksia:

Anopin aiemmin viikolla tekemä tuore mansikkahillo houkutteli leipomaan ihan perinteisen kermakakun. Tämä kakku (klik) viime keväältä puolestaan inspiroi käyttämään kukkia koristeena. Kankaanmaalaus on poltellut jo pidempään mielessä ja kakkupohjan ollessa uunissa toinen jouluksi ompelemistani valkoisista pöytäliinoista alkoi saada uutta väriä pintaan. Musta maalattu raita toi mukavaa kontrastia herkälle kakulle - jo ennen kuin oli edes ehtinyt kunnolla kuivua :).

Ja koska olisihan kukkaskakkua ollut hiukan hankala leikata, 

kakku sai vaahtokarkeista vielä toisen koristelun.

Kuvia tuli napsittua niin urakalla, että  taidan säästää teille tätä kukkailottelua vielä yhteen toiseenkin juttuun, nuo kukat kakun päältä nimittäin saivat vielä kolmannen elämän. Toivottavasti pääsen myös pian kuvailemaan, mihin nuo maalatut kankaat  lopulta päätyvät.

Mulla olikin pitkästä aikaa säpinää viikonlopussa, huolimatta koko perheen puolikuntoisuudesta. Lauantai-ilta vierähti Lunta Ilosaaressa -festareilla hyvän ystävän seurassa ja tänään olikin sitten väsymyksestä huolimatta paras vaihtoehto vain nousta ajoissa pystyyn ja lähteä muun pesueen kanssa viettämään laskiaispäivää läheiseen laskettelukeskukseen. Sinne ne pääkivut tuulettuivat. Niin mielettömän kaunis päivä pulkkailla ja lasketella :), hymyillä kilpaa auringon kanssa. Aivan mieletön on kyllä tuo auringon ja lisääntyneen valon vaikutus. Ja nyt tuntuu siltä, että flunssa joka vielä eilen aamulla oli kovaa vauhtia puskemassa päälle, hävisi johonkin. Taisi sattua festarit aivan oikeaan paikkaan :). Huomenna meidän tytökin pääsevät pitkästä aikaa yli viikon sairastelun jälkeen hoitoon ja mieskin tuntuu olevan (lähes) koko viikon maisemissa. Parin viikon päässä häämöttää talviloma, joten eihän tässä voi olla kuin hyvillä mielin.

Suloista sunnuntain jatkoa teille ja aurinkoisia päiviä tulevaan viikkoon!

//BLOGIYHTEISTYÖssä Kukkakauppa Astrantia

MAKKARISSA TAPAHTUU

Tosi vitsikästä. Veikkaan, että siellä on tällä viikolla melko rauhallista. Mies nukkuu alakerran sohvalla, voisin lyödä siitä vaikka vetoa. Niin tapahtuu aina, kun me ollaan tyttöjen kanssa reissussa. Tällä kertaa reissuun lähtiessä petasin piruuttani sängyn oikeaoppisesti. Viritin ansan. Katsotaan, onko yksikään tyyny hievahtanut viikossa paikoiltaan ;). 

Sen lisäksi, että olen todistetusti pedannut tänä kesänä sängyn, makkarissa on tapahtunut muutenkin pienenpientä hienosäätöä. Olen tajunnut olevani aika haka ja vikkelä kierrättämään tavaroita ympäri huushollia. Mutta eikös se kieli vain onnistuneista ja monikäyttöisistä hankinnoista ;). 

Ompelin alkukesästä  uuden tyynypäällisen, jonka toisen puolen kuvioin samalla alalankakirjonnan tekniikalla kuin toisessa näistä mustavalkoisista. Sen oli tarkoitus päätyä lasten nukkariin, mutta ominkin sen itselleni. Sulostuttaa mukavasti makkarin musta-harmaa-valkoista yleisilmettä.

Asusteet on myös mainioita "sisusteita". Hangosta löytyneet Ajlajkin helmet voi hyvillä mielin unohtaa oven kahvoihin tai sängyn kulmaan roikkumaan ja  rokkihatustakin on tullut ennemminkin sisustushattu. Se sai pitää rokulivuotta viimeviikonloppuisen Ilosaarirockin jäädessä tänä vuonna väliin.

Kartellin Stone-jakkara on ollut vuoden päivät meillä vähän sellainen hylkiö. Lapsivieraat rakastivat sitä liikaa, joten tuotiin se aikoinaan yläkertaan toipumaan. Pohjakin siitä on vähän irti, mutta annoin sille uuden mahdollisuuden omana yöpöytänäni. Liika söpöys siitä häviää mielestäni tuolla mustalla työhuoneesta tuodulla Ikean valaisimella. Äidin virkkaama kassi säilöö puolestaan iltalukemiset, koska Minus Tion lehtitelineellä on tärkeämpi virka.

Nyt on just hyvä ja kesäistä justiinsa näin, parin viikon päästä ehkä taas jotenkin toisin ;). Ai niin ja miksi työhuoneen valaisin päätyi makkariin? No sekin selviää vielä.

Mutta nyt unille. Me siis ollaan tyttöjen kanssa lomailtu vajaa viikko Espoossa ja siksi blogi päivittyy näin öisin. Päivät on täyttynyt kaikesta muusta mukavasta. Eilinen vierähti Fiskarsissa ja huomenna on vuorossa Korkeasaari. Enkä taas ole aivan varma, kuka on retkikohteesta kaikista onnellisin - äiti vai lapset?!