OLOHUONEEN MATTOTULOKAS & PASTILLITUOLIN TARINA

Heihoi huomenta! Täällä on treenattu pitkän kesän päätteeksi aikaista heräämistä viikon päästä koittavaa arkea silmällä pitäen ja vaikka olen työarkeen muuten niin valmis, niin täytyy myöntää, että nämä aamut minua vähän hirvittää. Olen enemmänkin tyyppiä illan virkku - aamun torkku, joten jotain rytminmuutosta pitäisi noiden lasten lisäksi koittaa lyödä läpi myös omalla kohdalla. Annos päättäväisyyttä ja toinen itsekuria siis tilaukseen, bitte schön! Mies lähti ruhtinaallisen viikonmittaisen lomaviikkonsa päätteeksi tänään jo töihinsä ja me tytöt lorvaillaan kotosalla vielä viikko. Agendassa ei ole enää mitään sen suurempaa, pikkujuttuja siellä täällä fiiliksen mukaan. Ystävien tapaamista ja yleistä asioiden hoitoa. Kotona toki riittää koko ajan pientä puuhaa ja mustikatkin odottavat vielä metsässä poimijaansa. Viikonlopun marjastussuunnitelmat menivät mönkään tuon mahdottoman vesisateen takia. Joten jospa jonkinlaista mökkireissuakin sitten vielä loppuviikosta viimeistään.

Mutta sitten otsikkoon. Olohuoneeseen olen saanut jo pienen ripauksen viihtyisyyttä uuden maton myötä. Toiveissa oli matalanukkainen, hennosti kiiltäväpintainen ja riittävän suuri matto. Hakukriteerit täytti tämä 2x3-metrinen tummanharmaa matto, jossa on lisäksi rennot tupsut. Matto on samaan aikaan klassinen, mutta myös sopivasti vähän boho. Se sopii hauskasti siihen kokonaissisustukseen, mitä olen tähän avoimeen tilaan suunnitellut. Kaavailin tähän alun alkaen VM-Carpetin Hattara-mattoa, mutta kiitos Elloksen hyvän alekoodin ensitilaajille, kynnys tämän Elloksen Alton-maton tilaamiseen oli alhainen. OVH-hinnaltaan matto on itse asiassa samoissa luokissa Hattaran kanssa. Hattaralla on silti vielä mahkuja päästä meidän sisustukseen, sillä en ole hylännyt tätä jo aiemmin olohuoneen sisustussuunnitelmassa (klik) makustelemaani roosaa versiota matosta. Vaikka sitten kevät-kesämatoksi. Tuosta suunnitelmasta ainakin myös Pholcin kattovalaisin pitää edelleen kutinsa ja sitä olen kovasti tilaan hankkimassa.

Sohvan virkaa toimittaa tällä hetkellä Eero Aarnion suunnittelema Pastilli-tuoli. Se onkin yksi ainoista ns. perinnehuonekaluista, mitä meidän talouteen on kulkeutunut.  Ei ehkä ihan perinteisin versio vanhasta huonekalusta kylläkään. Tuolihan on peruja 70-luvun lopulta, kun isäni voitti sen jonkun pastillibrändin arpajaisissa. Olen arvaillut, olisiko se voinut olla Fazerin Ranskan- ja Amerikanpastilleihin liittyvä juttu. Tuoli oli tuolloin vielä räikeä oranssinpunainen ja siitä on ikuistettu kivoja kuvia, kun olen itse vielä äitini vatsassa ja äiti istuu tuolissa neuloen. Tuoli päätyi jossain vaiheessa vanhempien luona ulkosäilytykseen ja sen ollessa lasikuitua siihen tuli halkeamia. Isäni oli porannut  pienet reiät pohjaan, jotta tuolin sisään kertynyt vesi pääsisi valumaan pois. Nuo reiät karkottivat myös tontin liepeillä parveilleet ostajaehdokkaat pois ja lopulta mummolan navetan ylisille heinän sekaan päätynyt tuoli päätyi minun hyppysiini kymmenisen vuotta sitten, kun päätin kunnostaa sen automaalaamossa. Lasikuidun kunnostuksen lisäksi tuoli sai luonnollisesti myös vähän hillitymmän värisävyn. Tuoli on mielettömän ihana istua ja lapset tykkäävät siinä toki keinua ja pyöriä jatkuvasti. Eihän se ihmekään ole, että vuonna 1967 suunniteltu tuoli on aikanaan voittanut American Idustrial Awardin ja New York Times on tituleerannut Pastilli-tuolia Pallo-tuolin ohella miellyttävimmäksi muodoksi kannattelemaan ihmisvartaloa. Pastillituolin idea syntyi itse asiassa Aarnion jo aiemmin suunnittelemasta Pallo-tuolista, joita lähetettiin paljon toiselle puolen maailmaa. Aarnio halusi hyödyntää Pallotuolien sisälle jäävän tyhjän tilan ja näin sai syntynsä Pastilli-tuoli, joka mahtui Pallo-tuolin aukkoon. Aika nerokasta.

Pastilli-tuolin tapaan täytyisi kunnostaa muuten tuo paljon uudempi Gubin Grässhoppa-valaisin, sillä se oli saanut tässä viimeisimmässä muutossa sellaisen tällin, että varsi vääntyi ja maalipinta murtui. Tähän kotiin valaisin sopisi ehkä vähän paremmin mustana, joten saa nähdä, saako maalipinta uuden värin kunnostusprojektissa, vaikka designesineet suositellaankin aina säilyttämään kunnostettaessa mahdollisimman alkuperäisen näköisenä. Toisaalta tuon valkoisen sävynkin arpominen ja oikeaan osuminen voi olla haasteellista. Kunnostuksen myötä rahallinen arvo kärsii toki, mutta käyttäarvohan ei siitä muutu. Tässä tapauksessa se tietenkin vain paranee.

Viihtyisyyttä kotiin on muuten tuonut monien kesäisten kakkujen lisäksi monet kukkakimput, joita saimme viime viikolla meillä piipahtaneilta vierailta. Olen niistä ihan todella ilahtunut! Tuonkin valkoisen hortensian olen pitänyt hengissä jo monta päivää, vaikka monesti ne uhkaavat nuupahtaa helposti etenkin lehtien ollessa kiinni varressa. 

Mattoasiat käy kuumina nyt muissakin tiloissa, joten palataan niihin taas pian, kuten myös tuohon takkaan, jota viikonloppuna viimein ensikertaa myös käytännössä testattiin. Nyt sämpylätaikinan kimppuun ja myöhäistä aamiaista tyttösille väsäämään!

/// I ordered a large carpet to livingroom and I was so tempted by that dark grey, lightly shiny carpet with tassels. Classy but boho at the same time. Carpets and other soft surfaces is what the house needs now urgent to reduce echoing in a high and empty space.  We've planned to buy a petite sofa in the livingroom later but til then there's enough space for that Pastil chair designed by Finnish designer Eero Aarnio. That chair is not a new purchase for it stems from the seventies when my dad won it in a giveaway. That time the chair was coloured red and there're some pics of my mum sitting in the chair when she was expecting me. Through the years the chair ended up outdoors and got in a poor shape until I finally got an idea to refurbish it around ten years ago. The chair is made of fiberglass so compared to plastic it was easier to repair. The job was made by a car painter and the new white colour suits a bit better to our home than the old red.

MAGNOLIA RUUKUSSA

Magnolia - tuo kukkivien puiden kuningatar. Tiedättekö, tein sellaisen päätöksen, että jos kerran elämässä asun sellaisessa maassa, jossa magnolialla on mahdollisuus menestyä, niin tuon mahdollisuuden aion käyttää vaikka sitten sen ruukkuun istuttamalla. Tämä vuodenaika ei myöskään hillinnyt tuota ajatusta, kun vanhojen kivitalojen pihoilla ja kaupungin puistoissa suuret magnoliapuut alkoivat tehdä nuppujaan jo helmikuussa. Eilisestä instagram-päivityksestäni saa vähän esimakua tuosta kukkaloistosta, joka kaupungissa siellä täällä vallitsee. 

Meillä ei ihan samankaltaisesta loistosta voida puhua, vaikka ruukkutaimen jokuset nuput ja vielä lehdettömien oksien karuus itseäni kovasti viehättääkin. En voinut olla makustelematta magnoliaa ensin sisätiloissa. Tosin, nuput olisivat varmasti auenneet pikavauhtia, jos olisin jättänyt puun sisälle. Siispä siirsin sen vielä samana päivänä ulos isompaan ruukkuun istutusta varten.

Nytpäs sitten jännityksellä odotellaan, milloin ja minkäväriset kukat noista nupuista puhkeavat. Vaaleanpunaisen ainakin hankin. Ja toivotaan, että kukkaloisto säilyisi ulkona kauemmin kuin leikkomagnolian oksat sisällä maljakossa. Mieheltä sain kyllä taas vähän sellaisen kevyesti päivittelevän kommentin, että pakkoko tätä puiden kasvatusta on juuri nyt ryhtyä harrastamaan ja että missä me nyt ne parvekekahvit juodaan? No, tietenkin siellä kevyesti lämpimässä tuulessa heiluvien puiden oksien  välissä viikunoiden, oliivien ja magnoliankukkien kasvua ihmetellen :). Hassut miehet, ei ne aina hoksaa.

Magnoliapuu, parvekkeen kukat ja kevään lämpimät päivät toivat kevään meille myös muutoin sisustukseen.  Näiden kuvien ottamisen jälkeen käärin tuon Finartelta blogiyhteistyön merkeissä saamani lämpöisen Deli-villamaton sekä lampaantaljat rullalle ensi syksyä odottamaan ja vaihdoin lattialle kevyemmän kesämaton. Samalla täytyi vaihtaa myös mattoja muissa huoneissa. Enkähän tässä kesän teossa yhtään liian ajoissa edes taida olla, sillä tänään bongasin pientä vihreää myös pihan koivuissa.

Mutta nyt virpomavitsojen tekoon. Esikoinen on ollut pian viikon kuumeessa ja meidän tämän viikon suunnitelmat menivätkin sitä myöten uusiksi. Siispä ihastellaan tätä kaunista aurinkoista päivää sisältä käsin. Taidankin itse asiassa keittää ihan ensin päiväkahvit ja mennä fiilistelemään noita pian kukkivia risujani tuonne parvekkeen aurinkoiseen nurkkaan. Sielläkin taitaa aurinko paistella ja hanget hohtaa, vai?

/// I bought this potted magnolia tree to our balcony, but had to capture it with my camera first in the livingroom. I'm too excited to wait those blossoms to open :).

LÄMPÖINEN DELI JA PESÄNRAKENNUSVIMMA

 

 

+ Yhteistyössä Finarte

 

 



Kun ulkona myrskyää ja mediasta tulvii musertavia uutisia maailmalta, on lohdullista käpertyä kotiin viettämään leppoisaa, hidasta sunnuntaita. Valuttaa uusintakupilliset kahvia, sulattaa sunnuntain kunniaksi joukkoon vähän suklaata, leikkiä poneilla tai askarrella lasten kanssa yökkäreissä puolille päivin, skypettää perheelle kauas Suomeen. Kietoutua sohvannurkaan viltin alle lukemaan tai pötkötellä lämpimällä villamatolla telkkaria katsellen.

 

Villamatto onkin meidän olohuoneen uusin kauneuspilkku, joka saapui juuri oikeaan aikaan postitse Suomesta, kun syksyn tuulet ovat  ikkunoiden tuplalaseista huolimatta alkaneet tuntua varpaissa myös sisätiloissa. Kerroinkin jo pari postausta sitten Finarten  ilahduttaneen meitä uusilla matoilla, joista ensimmäisenä esittelyvuoroon pääsee Mervi Pesosen suunnittelema käsinkudottu Deli-matto. Mervi on loihtinut villan eri sävyistä harmonisen kokonaisuuden, joka toi kotiimme sopivasti rauhaisaa ja lämpöistä tunnelmaa.

Käsityöstä innostuvana näpräilin aikani mattoa ja mietin kuinka se on teknisesti valmistettu. Finarte selvensi asiaa kertomalla, että letitys on tehty samaan aikaan puuvillapalttinaa kutoessa. Eli villaisen pinnan alla on värjäämättömästä puuvillasta kudottu pohja. Matto pysyy puuvillapohjan ja painavan paksun villan johdosta hyvin paikallaan.

Finarten mattojen valttina on niiden ekologisuus ja Deli-matossa onkin käytetty värjäämätöntä tekstiiliteollisuuden ylijäämäpuuvillaa sekä värjäämätöntä villaa.  Näin lapsiperheellisenä maton helppohoitoisuus vakuuttaa: villakuitu on kestävää ja hylkii hyvin likaa. Yhdessä maton harmonisen ajattoman värimaailman kanssa nämä ominaisuudet tekevät matosta ajattoman ja kestävän valinnan moneen tilaan ja kotiin.

 

Deli aiheutti todellisen pesänrakennusvimman tässä huushollissa ja vaikka mietinkin jo jokin aika sitten, että joulua ei täällä tule varmasti laitettua Suomen vuosien malliin, niin maton myötä alkoi tehdä mieli kaivaa esiin myös lampaantaljoja ja lähteä etsimään havunoksia maljakkoon, sytyttää iltaisin yhä enemmän kynttilöitä ja tunnelmoida Suomesta tuodun höyryävän glögikupposen äärellä. Vannomatta paras, eiköhän se talvi ja joulu tähänkin pirttiin saavu, vaikka lumesta onkin tänä vuonna täällä turhaa haaveilla ja havujenkin perässä saanen ajella puoli Walesiä.

 

 

 

 

/// When it's stormy outside and you get surrounded by distressing, horrific news from the world it's comforting to stay home and spend a slow and cosy day with your most loved ones. Make an extra cup of coffee and even melt some chocolate in it, just because it's Sunday. Play and craft in pyjamas til late afternoon, contact the family back in Finland. Nestle snugly in the sofa corner with a good book or just lie with kids on a warm woolen carpet by watching their favourite cartoons.

 

Our new woolen carpet in the livingroom is a gift from Finarte, the finnish family-based company, about which I wrote first time a couple of posts ago, here. The carpet is called Deli and it's designed by finnish designer Mervi Pesonen. The carpet is handmade in India and its raw materials are ecolocigal: certified, undyed wool and left-overs and cutting edge of cotton- and other idustries. In addition to its ecological perspectice I love its harmonic and serene look. Timeless design in all its meanings.

 

This carpet caused a snowball effect in my mind and I got inspired to bring more warm elements like sheep skins soon out of the storage and go out and find some pine or fir branches into a vase. Maybe add some seasonal decorations closer to December. Although it's totally waste of time to dream about the white Christmas here in Wales, there's no doupt I wouldn't find the right mood for Christmas in other ways.

 

  

 

HYVÄN MIELEN MATTOJA

+ Yhteistyössä Finarte

 

 

Moni teistä ehkä muistaa tuskailuni mattojen suhteen. Mattojen valitseminen kotiin ei ole ikinä ollut vahvuuksiani, saati niiden löytäminen laadukkaasti valmistettuina mutta kukkarolle sopivaan hintaan. Uuteen kotiimme hankintalistalla oli useampi matto ja pian törmäsin myös ongelmaan löytää omaan tyyliin sopivia mattoja täältä uudesta kotimaasta. Tarjolla oli liian runsaita, aivan liian kalliita, väärän värisiä ja useimmiten myös pääasiassa tekokuiduista valmistettuja mattoja. Muutaman kesäyön vietin kirjaimellisesti erilaisissa mattonettikaupoissa täysosumaa etsien. Lopulta Habitare-messujen aikaan törmäsin Finarteen ja sen suomalaisten suunnittelijoiden uusiimpiin mattomalleihin.  Uteliaisuuteni raikkaita ja nykyaikaa henkiviä mattoja kohtaan vei Finarten verkkosivuille, jossa huomasin yrityksen toimittavan mattoja järkevään hintaan myös ulkomaille EU:n alueelle. Bingo! Tästä mattoinspiraatiosta syntyikin sitten mielenkiintoinen blogiyhteistyö Finarten kanssa, jonka  puitteissa minulla on ilo esitellä teille omia suosikkejani Finarten valikoimasta, mutta ennen kaikkea myös yrityksen vastuullista ja vakuuttavaa toimintaa.

 

 

 

Saanan ja Ollin Finartelle suunnittelemaa uutta printtimattomallistoa on rummutettu sosiaalisessa ja printtimediassa siinä määrin, että se tuskin on sisustamisen parissa viihtyviltä jäänyt huomaamatta. Mutta mikä Finarte? Tarkemmin asiaan perehdyttyäni hoksasin, että Finarte on yritys niiden lukuisten mattojen takana, joihin vuosien varrella meistä varmasti moni on törmännyt huonekaluliikkeissä sekä kodintavarataloissa, kuten esimerkiksi Askossa, Iskussa, Kodin1:ssä, Anttilassa tai Hobby Hallissa. Tämän jutun kuvitukseen valitsin suosikkini erityisesti Finarten verkkokaupan valikoimasta.

 

 

 

Finarte Oy on siis kotkalainen perheyritys, joka on toiminut mattomarkkinoilla jo 30 vuoden ajan. Matot ovat Suomessa suunniteltuja ja saavat innoituksensa suomalaisesta räsymattoperinteestä. Yrityksen pitkän linjan suunnittelijoihin kuuluvat Eija Rasinmäki sekä Mervi Pesonen, tuoreimpina vahvistuksina printtimattoja suunnitelleet Paola Suhonen sekä Saana ja Olli.

 

 

 

Erityisen mielenkiintoisen Finarten kauniista, moneen kotiin sopivista matoista tekee niiden valmistuksen taustalla toimivat vastuulliset arvot ja läpinäkyvä toiminta. Matot on valmistettu jo 20 vuoden ajan intialaisissa kylissä, joissa matot ja niiden valmistus kuuluu vahvasti tavalla tai toisella jokaisen kyläläisen elämään. Työntekijöiden hyvinvointi, työolot ja työstä saatava korvaus on Finartelle tärkeää ja yritys huolehtii tarkkaan myös siitä, että lapsilla ei ole riskiä joutua kutomoiden töihin. Työtehtävien jakaminen miesten ja naisten kesken on myös tarkoin mietitty. Naiset hoitavat kevyemmät tehtävät, kuten solmimisen ja raaka-aineiden lajittelun, kun taas miehet hoitavat yksinomaan rankemman käsinkutomisen. Mielestäni tämä on esiin noston arvoinen siitäkin syystä, että Suomessa tekstiilikäsityöläisyys on melkoisen vahvasti leimattu naisten nimiin. Vastuulllisuus kantaa myös kutomoiden ulkopuolelle, sillä Finarten tukemiin kyliin on pystytty tuen siivin perustamaan kouluja ja leikkitarhoja lapsille.

Työntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvoinnin lisäksi kestävän kehityksen vaaliminen mattojen raaka-ainevalinnoissa on yksi yrityksen vastuullisen toiminnan kulmakivistä. Finarten matot on valmistettu tekstiiliteollisuuden ylijäämäpuuvillasta, puhtaasta  villasta sekä sekoitepuuvillamatoissa käytettävästä kierrätetystä polyesteristä. Kierrätyspolyesterillä on taas Intiassa kulttuurisestikin tärkeä merkitys, sillä sitä saadaan kierrätetystä "sari"-kankaansta ja saria taas käyttää jokainen intialainen nainen varallisuuteen tai yhteiskuntaluokkaan katsomatta.

Kuvat/ Photos: Finarte

Melkoisen vakuuttavia hyvän mielen mattoja, eikö! Blogiyhteistyön merkeissä pääsin valitsemaan meille tarvitsemamme  kaksi uutta mattoa Finarten verkkokaupan valikoimasta. Matot saapuivatkin juuri sopivasti syksyn viilentämiä lattioita lämmittämään. Valitseminen näistä kaikista kauniista vaihtoehdoista ei tosin ollut helppoa.  Mattovalintani pidän hetken vielä itselläni ja paljastan ne teille myöhemmissä postauksissa. Sen verran hyvältä ne näyttävät ja tuntuvat jalkojen alla.

Ensin olisi mielenkiintoista kuulla, onko Finarte sinulle ennestään tuttu ja mikä on sinun suosikkisi.
 

 

 

 

///

I've been desperately looking for some new rugs to our new home. Finally I found a Finnish family-based company called Finarte, which has designed and manufactured rugs already 30 years. Finnish designers combined with Indian weavers makes an interesting collaboration where ancient Finnish rug heritage meets the Indian weaving tradition. What makes the company worth of highlighting is not only their beautiful and timeless scandinavian style rugs designed by well-known and respected Finnish designers, but also its transparent actions and responsibility what comes to the welfare of the Indian workers and their families plus the use of recycled cotton and polyester and clean, new wool. 

 

In collaboration with Finarte I got an opportunity to choose two needed rugs to our home. Oh dear, it was not an easy job with all the beautiful choices. Pictures of this post are my favourites in the selection of  Finarte-onlinestore. Which two of them I finally chose, I'll show you later on. Which one is your favourite?

 

More information about Finarte and the link to the onlinestore you can find on their websites here.