LELUIDEOLOGIANI - ONKO SELLAISTA?

*Kaupallinen yhteistyö: Oohnoo

Kahden lapsen perheeseen leluja on kahdeksassa vuodessa kertynyt melkoinen arsenaali. Hankin lapsille mielelläni uusia leluja aina silloin tällöin, antavathan ne lapsille uusia virikkeitä elämän päätehtäväänsä. Joskus menee hankinnat huti, lelujen mennessä rikki ennen aikojaan tai lelun jäädessä laatikon pohjalle tyhjänpanttina lojumaan. Silloin tällöin toki tuntuu, että lapsilla on liikaakin leluja. Valinnan paljoudessa he eivät enää osaa päättää, millä leluilla leikkiä. Asiasta selvitään aikuisen ohjauksessa uutta leikkiä yhdessä ideoiden tai yksinkertaisesti laittamalla osa leluista kokonaan pois käytöstä joksikin aikaa. Toista se oli silloin omassa lapsuudessa. Muistan omistaneeni mm. kokonaiset kolme barbia ja yhden ponin.  Olematta yhtään sen onnettomampi lapsi kuin omat tämän ajan kasvattini.

Lelujen lojuminen ympäriinsä välillä hermostuttaa ja myönnänkin monesti olevani raivaamisen suhteen vähän tiukkapipo. Olen melko tarkka siitä, että eri leluilla on omat säilytyspaikkansa ja silloin tällöin järjestyksen kärsiessä pidämme lajittelusulkeiset. Olen kyllä vuosien myötä oppinut hölläämään tässäkin ja olemaan suurpiirteisempi, ainakin aina tietyn hetken verran. Ja koska jäähän omatkin sotkut toisinaan aivan levälleen, niin suosin usein iltaisin raivaushetken koittaessa jättämään myös lasten leikit ja ympäriinsä lojuvat lelut niille sijoilleen, korkeintaan kulkureiteiltä niitä vähän siirrellen. Jostain opiskeluvuosilta minulle on jäänyt selkärankaan kummittelemaan lastenpsykiatrin toteamus leikkien raivaamattomuuden tärkeydestä. Hyvää leikkiä on ihana jatkaa seuraavana päivänä, juuri siitä mihin se on edellisenä iltana jäänyt, ilman että leikkiä tarvitsee uudelleen rakentaa. Etenkään vain siksi, että äidin zen siitä kärsii.

Saimme Oohnoolta testiin kestäviä EU:ssa suunniteltuja ja käsintehtyjä puuleluja sekä kankaalle painetun leikkimaton. Enpä arvannut, minkä suosion usein ennemminkin taaperoikäisten leikeistä tutut puupalikat saavuttivat omien pian viisi- ja kahdeksanvuotiaiden tyttölasteni keskuudessa. Alphabet blocks -kirjainkuutiot saimme mustana ja valkoisena ja kummankin setin säilytykseen on oma kaunis pellavainen pussukka. Tytöt innostuivat kirjoittelemaan kirjaimista yhtä sun toista ja oikein hyvää suuraakkostreeniä näistä koitui erityisesti kuopukselle, joka on kirjainten tuntemisen suhteen kiivennyt vähän perä edellä puuhun ottaessaan jo kolmevuotiaana brittiopetuksen suosimat kaunokirjainten alkeet haltuun.  Little Village -kylän puiset talot, hahmot ja kasvit on puolestaan mukava järjestellä saman sarjan leikkimatolle minkä tahansa leikin areenaksi. Aivan ensimmäisenä tähän kylään asettuivat asumaan nuo Mailegin hiirulaiset.

Tunnustan kyllä, etten ole sen kummemmin lelujen värien kuin materiaalinkaan suhteen mikään ideologiäiti. Vaikka lelujen levoton visuaalinen ja fyysinen sekamelska välillä ohimoita kiristääkin, niin silti lelut saavat tulla meille niin pinkkeinä kuin kaikissa muissakin sateenkaaren väreissä. Muovisina, kankaisina, puisina, uusina, ostettuina, käytettyinä tai itsetehtyinä, juuri sellaisina mistä lapset milloinkin itse innostuvat.

Mutta hei hyvänen aika, rehellisyyden nimissä, onhan se nyt aivan selvä juttu, että sisustajaäidin mielenterveys kiittää näiden Oohnoon puu- ja kangaslelujen inhimillistä väriskaalaa sekä ideologiaa tuotteiden takana. Näitä leluja ei suinkaan leikin päätteeksi järjestellä lelukoreihin piiloon vaan ne näyttävät melkoisen kivalta myös lastenhuoneen sisustuksessa. Ja kun aika jättää nämä lelut omien lasten käytöstä, niin nämä ovat varmasti juuri Ne Lelut, joita ei muiden lelujen sijaan raaski laittaa kiertoon vaan ne haluaa jemmata hartaasti satunnaisten pikkuvieraiden tai jopa omien lastenlasten toivossa. Oikein ihania olisivat myös lahjaideana niille kaikille muille erityisille pikkuisille.

Millainen leluideologi sinusta löytyy?

/// *Collaboration with Oohnoo

We recently got some lovely handmade designer toys from Oohnoo. The wooden Alphabet Blocks in black and white as well as the Little Village blocks and playmat fascinate - not just because of the interior-friendly colour and material scale but also because of the ideology and story behind these products. Although this kind of toys are usually held more as baby or toddler toys our girls didn't see them that way. They were fascinated as well and started immediately building towers and typing different words with the Alphabet blocks and used the Little Village set as a stage for several different kind of plays. The mat also seems to be cozy to lie on when watching films. Usually I'm pretty strict what comes to tidying up but then on the other hand try to remember the wise words of a

one child psychiatrist who pointed out that sometimes at the end of the day it's important to leave the play and toys just as they are so that children have the chance to continue the same play next day just from the point it was broken the day before without building it all over again. Well, I'm not any ultimate ideologist what comes to colour, material or type of the toys - almost all kinds of toys are welcome if they just inspire my kids to do what's most important for them - but yeah of course these Oohnoo toys inspire an interior-lover mummy! Muted colours and nature-friendly materials look just lovely also in the kidsroom shelf when not in use or even there in the middle of the floor in the most complete disorder. 

What kind of toy ideologist are you?

KESÄUNIFORMUISET PUUHISSAAN

Heissan! Eilinen kouluuntutustumispäivä oli jännittävä. Tytöt tuskin saivat unta edellisenä iltana ja lopulta pienintäkin tulevaa koululaista jännitti niin paljon, että hän hurmasi opettajia röhkimällä ja murisemalla :). Koulun kanala ja leikkipaikat sisäpihalla saivat hetkeksi jännityksen laukeamaan, mutta sitäkin suuremman pettymyksen aikaan, kun emme vielä voineetkaan jäädä kouluun leikkimään. Isompi koulunalkaja puolestaan sai jo ujosti suustaan helout ja I am Lindat. Ensivaikutelma koulusta ja sen henkilökunnasta oli oikein lämmin ja opettajat tuntuivat omaavan isot sydämet. Melkoisen nipun paperia saimme kesän aikana opiskeltavaksi koulun käytännöistä.

 

Visiitin jälkeen suuntasimme kaupungille syömään ja sulattelemaan kaikkea koululla koettua ja kuultua. Päätimme jättää sini-keltaisten koulupukujen ostokset elokuulle ja pyörähdimme sen sijaan alennusmyynneissä hellevaatteet mielessä. Reilun viikon päästä lennämme nimittäin koko porukka kesälomalle Espanjan aurinkoon. Zarasta löytyikin kesäuniformuja kaikissa sateenkaaren väreissä ja niitä piti päästä testaamaan heti illemmalla auringon tullessa esiin muutaman sateisemman päivän jälkeen.

Leivottiin me kouluunpääsyn kunniaksi myös kakkua, jota herkuteltiin iltapalaksi leikkikenttä- ja skeittipuistoreissun jälkeen. Kakkukuvia sitten toisessa postauksessa, ettei kuvatulva ole aivan mahdoton. Nyt taidan mennä istuttamaan nuo heinät ja palmun ruukkuihinsa ennen kun saamme iltapäiväksi kavereita kylään tuhoamaan tuon kakun rippeet.

 

THE KIDS ARE ALL RIGHT!

Tuo Miniwillan julisteesta mieleen jäänyt fraasi on kyllä niin totta. Lapset ovat niin oolraitteja. Ihan jokaisessa iässään. Meillä nautitaan tällä hetkellä siitä, kuinka molemmat lapset ovat jo melkoisen omatoimisia. Amanda on vasta vajaa kolme, mutta kun isosisko on "maailman paras", on tietenkin kaikkein kuuleinta tehdä kaikki samoin kuin sisko. Pukea päähän samanlainen kruunu ja koittaa piirtää yhtä korkealle.

Isosisko on ollut aina tosi innokas piirtäjä ja askartelija. Kotona hän ei koskaan suostu tekemään mitään ehdottamaani ohjattua piirrustusta tai askartelua - ja voitte ehkä kuvitella, kuinka opettajaminällä saattaisi muutama idea ollakin mielessä :). Pienestä pitäen tämä vajaa kuusivuotias on luovinut itse. Päivittäin valmistuu, mitä erilaisempia oivalluksia ja tuotoksia. Olen antanut Lindalle aika vapaat kädet käydä omilla käsityö- ja askartelulaatikoillani ja sieltä hän käy töihinsä milloin nappeja ja milloin kankaita. Välillä saa vähän hammastakin purra, kun on taitavasti leikattu reikä keskelle kauneinta pahviarkkia, mutta tuota intoa en ihan pienestä halua nujertaa. Käsin ommellen on syntynyt barbeille makuupusseja ja hameita, sellaisia joista on äidin kunnianhimoiset tavoitteet kaukana, mutta sellaisia jotka tyttö on itse mielessään suunnitellut ja pienellä neuvomisella valmiiksi värkännyt. Mutta niin kai se luovuus parhaiten kehittyy, itse suunnittelemalla ja yritysten ja erehdysten kautta toteuttamalla.

Päiväkoti ja kuvataidekoulu ovat puolestaan saaneet huolehtia ohjatuista tuokioista. Ja mummi, joka viimekin viikonloppuna oli opettanut Lindan virkkaamaan <3. Viime viikolla Linda toi kuvataidekoulusta valmiita töitä kotiin ja joukosta löytyi jänistyö, jonka olivat maalanneet täytettyä jänistä mallina käyttäen. Jänö oli kyllä niin suloinen, että Ingela P. Arheniuksen kehystetty printti sai saman tien väistyä sen tieltä.  Sininen tausta tuo samalla raikasta vaihtelua vaaleanpunaiseen valtakuntaan. (Kuten myös tuo Marimekon värikäs paita..)

Useana viikonloppuna olemme käyneet laskettelemassa ja mäenlaskussa lasten kanssa. Lindasta on kuoriutunut tosi innokas laskettelija ja laskee jo rinteet ja metsäreitit melko sujuvasti. Amanda on tyytynyt vielä rattikelkan kyytiin, vaikka monotkin meillä jo hänelle olisi. Ehkäpä saadaan pienempikin vielä suksille tämän talven aikaan. Kypäräasiassakin on täytynyt peesata siskoa. Pulkkamäkeen on pitänyt ehdottomasti saada luistelukypärä päähän. Ei sillä että se haitaksi olisi, ei tunnu nimittäin vauhti neidin päätä pakottavan.

Nyt viikonloppuna oli niin kurja keli, että laskettelut jäivät ja me kerättiin vanhemmuuspisteitä viemällä lapset uimaan. Ei olla kumpikaan todellakaan mitään uimahallityyppejä ja mieluiten mennään kaikkialle muualle paitsi uimahalliin. Nytkin valittiin halliksi naapurikunnan halli ja vielä viime metreillä mies koitti luistaa kuntosalille. No tytöistähän altaassa polskiminen oli tietenkin, mitä eksoottisinta huvia ja Amanda huokaili tuon tuosta, kuinka "ihanaa on olla uimassa!". Täytyisi varmaan ryhdistäytyä tuossa uima-asiassa näin talvellakin. Mutta tarviiko kaikessa olla aina skarppina? Ei kai.

Tänään teki mieli höpötellä lapsista. Instaan on tullut tallennettua paljon kuvia lapsista ja lastenhuoneista, joten muiden kuvien puutteessa kokosin niitä teille tänne bloginkin puolelle kollaaseiksi. Nyt taidan lähteä tarkistamaan löytyykö meidän Peppi Pitkätossu taas tyylilleen uskollisena koisaamasta jalat tyynyllä ja mennä itsekin unten maille. Huomenna tuleekin työpäivälle pituutta, kun vuorossa on lukuvuoden toinen yökoulu. No keskiviikko on sitä vastoin vapaa. Eipä ole siis montaa työpäivää jäljellä enää ennen lomaa :).

Mukavaa alkanutta viikkoa!

PS. Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille.
 Ihanan kannustavia te ootte! Vastaan teille ajatuksen kanssa pian.
 

LEIKKIMÖKISSÄ KUHISEE

Heippa!! Me olemme saaneet mukavasti lomavaihteen päälle ja tänään nautittu kotosalla lämpimästä kesäpäivästä. Lasten leikkejä on ollut mukava seurata ja on kyllä suuri plussa, että kadun varrelta löytyy leikkikavereita moneen lähtöön. Tänään ikuistin meidän leikkimökin elämää ja sydänystävysten ponileikkejä. Leikkimökin eteen levitetty matto tuplaa leikkitilan, kun paikalle saapuu useampi leikkijä.

Leikkimökki on rakennettu pari vuotta sitten ihan oman vesiväripiirroksen mukaan :).  Silloin syntyi meidän kuopus ja elämä pyöri pitkälti omalla pihalla. Esikoinen sai miehen toimesta oman pastellimajansa ja minä hyvän syyn ommella kaikenlaisia pastellivirityksiä mökin täyteen :). Plus että leikkimökin nimestä lähti ajatus tähän blogiin. 

Viikonloppuna meillä olisi tarkoituksena aloittaa terassin laajennus juurikin tuonne leikkimökin suuntaan. Siinä on sitten hyvä köllötellä auringossa ja seurata samalla lasten leikkejä. Mutta nyt mittailemaan tulevan terassin kokoa, jotta saadaan riittävästi tarvikkeita hankittua. 

Voikaa hyvin, toivottavasti ootte ehtineet nauttia kesästä!!

HEIPPA 2013 - TERVETULOA 2014 /// osa 2

Vuoden 2013 purkittaminen jatkuu lastenhuonetunnelmissa. Vuosi sitten joulun alla tehtiin pintaremonttia yläkerrassa, jotta saisimme kaksilapsisena perheenä enemmän tilaa nukkumiseen ja talomme neliöt tehokkaammin käyttöön. Siihen saakka yläkerran huoneet toimivat käytännössä työhuoneenavarastona ja vierashuoneena. Työhuone siirtyi alakertaan (jossa on tällä hetkellä puolestaan sama varastomeininki. Milloinhan sitä saisi itseään niskasta kiinni..?!) ja meidän makkarista tehtiin tytöille leikkihuone. Leikkihuoneeseen laitoimme vuoden alussa Sandbergin Hampus-tapetin ja pastellin vastapainoksi maalasin vastakkaiselle seinälle myöhemmin keväällä ison liitutaulun. Tyttöjen nukkarissa taas valkoisia seiniä piristin mustilla pyssykaupasta ostetuilla paikkatarroilla. Osoittautui ehkä elämäni halvimmaksi pintaremontiksi. Seinälle tuli hintaa reilut pari euroa. Molempien lastenhuoneiden värimaailma on muokkautunut valkoisen, pastellisävyjen ja mustan sekoitukseksi, jota keltainen ja pienet pilkut muitakin kirkkaampia värejä raikastavat. Lastenhuoneet ovat ehkä niitä omia sisustuslemppareitani. Kun muihin tiloihin kaipaan värien puolesta rauhaa ja seesteisyyttä, tilaa hengittää ja ajatella, niin lastenhuoneissa on hauskaa pelata ja ilotella värien kanssa sekä sukeltaa mielikuvituksen ja leikin maailmaan. Muokata huoneita asukkaidensa (ja ehkä vähän äitinsäkin) näköiseksi. Lastenhuoneet kuvaavat tällä hetkellä parhaiten blogini nimeäkin, joka muuten juontaa juurensa tyttöjen leikkimökistä. Lastenhuoneissa on tapahtunut taas tässä joulunkin aikaan pientä muutosta, mistä minun piti sitä jouluista juttuakin tehdä, mutta nämä kollaasit nyt näyttivät vievän mennessään :).

Lastenhuoneessa on monia itsetehtyjä tai -tuunattuja juttuja, joten liitänpä tähän samaan nippuun myös kuvia tämän vuoden DIY-jutuista. Saldo jäi kyllä paljon laihemmaksi kuin muina vuosina, eikä kaikki näperrelty päätynyt kameran muistiin saati blogiin saakka. Osa projekteista on jäänyt roikkumaan ja odottavat inspiraatiota. Silti tekisi mieli kaivaa puikot ja langat ja aloittaa neulomaan ihan jotain muuta kuin keskeneräisiä :). Joulupukin tuoma Liisa-nukkekin tarvitsisi vähän lämpimimpiä vaatteita ennen maaliskuun aurinkolomaa. Käsitöitä on sen sijaan tullut opiskeltua ihan virallisesti ja tulevan kevään aikana saan toivottavasti senkin opintokokonaisuuden valmiiksi.

Huomenna sitten jatketaan menneen vuoden puimista. Sitä ennen suuntaamme perinteisellä porukalla (lapsuuden ystävät perheineen) viettämään vuoden viimeistä iltaa hyvän ruuan, lasten touhujen ja ilotulitusten merkeissä! Mukavaa iltaa myös teille kaikille lukuisille, jotka olette blogini mukana kulkeneet tätä vuotta ja kaikille uusille lukijoille, joita onkin tullut viime viikkoina hurjasti lisää!!

LEIKKIEN JA 2. ADVENTIN ARVONTA

Hyvää 2. adventin aamua! Täällä on viritelty sukset jo lähtöasemiin, kohta mennään. Riemulla ei ollut eilen rajaa, kun pääsin korkkaamaan hiihtokauden. Talven eka kymppi siis sivakoitu vanhempien herrasmiesten tamppaamalla ladulla läheisen metsän siimeksessä. Ennen kuin lähden suksimaan tämän päivän kilometrejä, on kuitenkin ensin aika käynnistää Pastellimajan ja Leikkien Lelukutsujen 2. adventin arvonta*. Arvontapalkinto tulee tässä:

Plan Toysin Eläinmuistipeli kuuluu Leikkien Lelukutsujen laadukkaaseen ja monipuoliseen valikoimaan. Korttien kuvitus on mielestäni niin kaunis ja sopii sekä tytöille että pojille. Puiset kortit myös kestävät aikaa eivätkä taitu tai hajoa reunoistaan kuten pahvisille korteille usein käy. Pelin arvo on 24,90e.

Osallistut arvontaan kertomalla tämän postauksen kommenttikentässä, minkä tuotteen sinä valitsisit Leikkienin valikoimasta ja kenelle sen antaisit.  Edellisen arvonnan tapaan saat lisäarvan, jos olet blogini lukija tai liityt sellaiseksi sivupalkin Googlen käyttäjäraatiin ja yhden lisäarvan, jos linkität arvonnan facebook-sivuillaisi tai blogissasi. Mahdollisuus on siis kolmeen arpaan. Muistathan jättää kommenttiisi selkeän nimimerkin tai sähköpostiosoitteesi! 

Arvonta-aikaa on ensi viikon sunnuntaihin eli 15.12. klo 24 saakka,

jolloin blogissa pyörähtää käyntiin jälleen uusi arvonta! 

Leikkien Lelukutsuista postasin perjantaina. Juttu löytyy selaamalla sivua vähän alaspäin tai täältä.

Ja hei, vielä tänään ehdit osallistumaan 1. adventin arvontaan TÄÄLLÄ klo 24 saakka!

Heti maanantaina arvon teistä yhden onnekkaan voittajan.

Mukavaa sunnuntaita sinne! 

* Yhteistyössä Leikkien Lelukutsut

LAPSI OPPII LEIKKIEN

Viime viikonloppuna meille kokoontui joukko lapsellisia ja lapsettomia, lapsenmielisiä ystäviä. Itse lapsilta näihin illanistujaisiin oli pääsy kielletty.  Järjestin nimittäin kavereilleni Leikkien Lelukutsut*, tarkoituksena tehdä hankintoja pukinkonttiin leppoisasti kotisohvalta käsin ja tutustuttaa myös ystäväni Lelukutsujen monipuoliseen ja laadukkaaseen valikoimaan. Yleisempää lienee, että lapset ovat kutsuilla mukana, mutta me päätimme toimia näin, jotta pikkuruisten usko joulupukkiin säilyisi. Ei hullumpi tapa nollata taakse jäänyttä työviikkoa. Lasten ollessa mukana riemu ja meteli valtaavat varmasti talon, kun kohderyhmä pääsee itse leluja testaamaan. Meillä taas oli välillä aivan hiirenhiljaista, kun me aikuiset tutustuimme niin antaumuksella Lelukutsujen peli- ja leluvalikoimaan.  

Lelukutsuja järjestävä Leikkien Group Oy on opettavaisiin leluihin, peleihin ja kirjoihin erikoistunut suomalainen perheyritys. Sen tuotevalikoimaan kuuluu tarkoin valikoituja ja laadukkaita, lapsen luontaista oppimista tukevia leluja. Leluja, jotka antavat tilaa oppimiselle, iloisille elämyksille ja luovalle leikille.

Kutsuilla Lelukutsujen omat oppimiskonsultit kertovat lelujen turvallisuudesta sekä lelujen ja leikin merkityksestä lapsen kehitykseen ja oppimiseen. Leikkienille on tärkeää viedä eteenpäin myös yhteiskunnallista sanomaa leikin ilosta ja leikkimisen tärkeydestä ja yrityksen tavoitteena on myös kannustaa vanhempia ja kaikenikäisiä lapsia yhteisiin leikkeihin. 

Kutsuista päätellen monissa logiikkapeleissä oli haastetta myös meille aikuisille :). Itseäni kiehtoo eniten juuri nuo ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoa kehittävät logiikkapelit, joista löytyy hurmaavia versioita isompien lasten pelien lisäksi myös ihan pienille lapsille. Yllä olevissa kuvissa näkyvä Smart Gamesin Bunny Boo -peli esimerkiksi on suunnattu jo kaksivuotiaista ylöspäin. Mukavinta pienemmille suunnatuissa logiikkapeleissä on, että pelin puisilla osilla voi leikkiä muutenkin.

Kutsujen jälkeen saimme vielä ison säkillisen pelejä ja leluja lainaan, tyttöjen kanssa testattavaksi. Viime päivinä olemmekin käyttäneet ne pienetkin kotona olon hetket Lelukutsujen leluilla leikkimiseen.

Illalla kuopuksen nukahdettua olemme pelanneet esikoisen kanssa Body Junior -pelejä, jossa on hauskoja kysymyksiä ja tehtäviä ihmisestä ja terveydestä. Mielenkiintoista on ollut kuunnella neljäpuolivuotiaan mietteitä ihmisestä, terveydestä, kehonosista ja "sisälmyksistä". Tästä pelistä löytyy myös isompi versio päiväkoteihin ja kouluihin.

Pelin aikaan kuultua:

L(4v): Ootko sä menossa sinne sulatukseen? Kohta saatat sulaa siellä itse.

Kysymys: Onko sinulla ollut joskus korkea kuume?

L:Ei sellainen täysi, ihan puoli senttiä vain.

L: Jos haistaa, niin maha ei vielä täyty.

Lelukutsujen valikoimaan kuuluu myös kivoja magneettipelejä, myös pienempiä matkaversioita, joita on helppo ottaa reissuun mukaan.

..lattiapalapelejä..

..kestäviä ja turvallisia puuleluja..

...muovailuvahaa, joka ei kuiva koskaan ja tätä taikahiekkaa, jota on helppo muovailla käsin, muoteilla ja hiekkaleluilla. Kyseessä on 98% aito myrkytön hiekka, joka on käsitelty niin, että se ei tahraa, eikä kuivu. Tämä hiekka oli meidän tyttöjen mielestä niin yliveto, että yksi ilta päätimme pitää rantaloman omassa kylppärissämme. Uikkarit päälle, pyyhe alustaksi, aurinkolasit ja virvoitusjuomat retkelle mukaan. Lopuksi sitten pulahdus kylpyammeeseen. Aurinkorasva vain jäi uupumaan :). Meillä lähti tätä hiekkaa viiden kilon tilaus vetämään, toivottavasti joulupukki jaksaa kantaa sen ajoissa perille saakka!

Lisätietoja Leikkien Lelukutsuista ja laajasta tuotevalikoimasta saat Leikkienin nettisivuilta tai meidän kutsut järjestäneeltä oppimiskonsultilta Minnalta (minna.muranen@lelukutsut.fi).

* Yhteistyössä Leikkien-lelukutsut