VALKOINEN MIKROSEMENTTI KOKO TALON LATTIAPINNALLA

//Blogiyhteistyössä Ecolanic Finland OY

Viimein pääsen kertomaan teille koko talonrakennuksen jännittävimmästä asiasta: Mikrosementtilattia oli nimittäin aivan ensimmäisten ajatusten joukossa, kun vuosi sitten aloimme uutta kotia pyörittelemään mielessä.  Modernia ja simppeliä, hyvässä lykyssä listatonta kotia kun lähdimme suunnittelemaan, mikrosementti tuntui sopivan hyvin pirtaan. Lisäksi ulkomailta käsin talon suunnittelu ja materiaalivalinnat haluttiin tehdä helpoksi ilman liian monia päätettäviä pintoja. Ajatus huoneesta toiseen jatkuvasta lattiapinnasta ilman kynnyksiä inspiroi. Mikrosementtiä on viime vuosina nähty jo jonkin verran sisustusmediassa esimerkiksi kylpytiloissa ja keittiön välitiloissa, vain harvoin kuitenkaan koko talon lattiapinnalla, kuten me visioimme. Lähdimme myös alkujaan yleisemmästä betonia muistuttavasta harmaansävyisestä mikrosementistä ihan omille linjoillemme, sillä eteläeurooppalaisten huviloiden betonilattioiden hengessä halusimme  valita lattianväriksi raikkaan valkoisen.

No, ihan näin simppelisti ei haaveesta toteutukseen kuitenkaan asiassa edetty, sillä eteen tuli pula ammattitekijöistä näillä leveysasteilla, meidän budjettiin liian korkeat hinnat sekä myös meidän makuun liian kellertävät valkoiset. Paljon riitti myös ympärillä epäilystä mikrosementin kestävyydestä noin isolla pinnalla. Ehdimme jo miettiä edullisempien tasoitepintojen vaihtoehtoa, niiden tuntumatta kuitenkaan ollenkaan omalta. Oli siis onni, että jaksoimme pitää lattiaunelmasta kiinni, vaikka viime metrien lisäksi unien puolelle tämä lattiakriisi ehtikin mennä. Nimittäin muutamien sattumien kautta pääsimme lopulta yhteisymmärrykseen Ecolanic Finland OY:n maahantuojien Eemelin ja Heikin kanssa meidän kotiin toteutettavasta lattiaurakasta*, jossa kohtasivat toiveet niin ammattilaistekijöistä, hinnasta ja juuri oikeasta valkoisen sävystä.

Ennen kuin Eemeli ja Heikki pääsivät 163 neliön urakan kimppuun, ennakkovalmisteluina lattiasta tuli olla kaikki betoniliima hiottu pois ja lattiavalun pinta muutenkin puhdas. Meillä lattiaa hiottiin koneella kahteenkin otteeseen. Lisäksi seinäpintojen tuli olla tasoitettu ja maalattu siististi aivan lattianrajaan saakka, mistä kerroinkin jo aiemmissa blogipostauksissani. Märkätiloihin levitettiin myös vesieristykset etukäteen. Kun ensimmäisenä lattiantyöstö päivänä saavuin paikalle tarkastamaan tilannetta, pojat olivat jo ehtineet levittää kirkkaan Primer-kerroksen koko lattiaan pääasiassa sitomaan pölyä ja tukkimaan huokasia ja työstivät jo kovaa vauhtia Grueso-pohjatasoitekerrosta lattiaan. Grueso on ensimmäinen, mutta karkeampi mikrosementtikerros, josta kuivuttuaan hiotaan koneella vielä epätasaisuuksia pois ja imuroidaan ennen uusien hienompien mikrosementtikerrosten levittämistä. Grueso on myöskin notkeampaa käsitellä, kun taas hienompi Fino-mikrosementti on selvästi jäykempää levittää. Työ tehdään tuollaisella kuvassa näkyvällä metalliliipalla.

Meidän lattian saumattomuudessa tehtiin yksi poikkeus tuossa talon L-kulmassa, jossa valussakin on jo valmiiksi halkeama. Tällä hetkellä saumana on ohut solumuovisuikale, joka myöhemmin lattian ja seinän rajojen siistimisurakan yhteydessä täytetään jonkinsortin massalla. Siihen voisi hyvin laittaa myös valkoisen huomaamattoman metallilistan. Tälläiset mahdollisen halkeamisvaaran alla olevat kohdat myöskin verkotettiin.

Alla näkyy pintojen ero toista mikrosementtikerrosta levitettäessä, kun esikoisen huoneen puolella on kerroksia jo kaksi ja eteisen puolella vasta yksi.

Kolmatta kerrosta levitettäessä pinta alkoikin näyttää jo valmiilta ja kauempaa katsottuna ei toisen ja kolmannen kerroksen rajakohtaa meinannut edes erottaa.

Pojat tekivät työmaalla ympäripyöreitä työpäiviä ja ihan jo ajatuksen tasolla itseäni hirvitti, kuinka kukaan jaksaa kontata noita neliöitä kuutta kertaa läpi. Rajua hommaa, ei voi kuin nostaa pojille hattua urakasta! Ecolanicin Facebook-sivulta (klik) paljastuukin, että jonkin verran sideharsoa on näiden työpäivien aikana kulunut :)!

Mikrosementtikerrokset viimeisteltiin kahdella, märkätiloissa kolmella polyuretaanilakkakerroksella. Meille lakkapinta tehtiin mattana. Ecolanicin mikrosementtiä on mahdollista työstää hyvin tasaiseksi pinnaksi, kevyesti eläväksi tai kovinkin eläväksi pinnaksi. Meidän lattiamme on varmastikin jotain tasaisen ja todella elävän väliltä. Valkoiseen pintaan piirtyy teräsliipan vedoista hieman marmorimaista harmaata kuviota.

Lopputulos on hyvin kaunis ja siinä todellakin näkyy tekijöiden kädenjälki. Puhumattakaan siitä, miltä lattia tuntuu jalan alla. Rakkautta! Mikrosementti on kova, mutta joustava materiaali, eikä se säikähdä esimerkiksi vettä. Nyt alkuun varmasti jo värinsäkin ja silkkisyytensä puolesta lattia tuntuu aralta ja särkyvältä, kuin kipsiä olisi. Mutta eiköhän me ajan kanssa opita elämään sen pinnalla ihan normaalia arkea :)!

Valmiista lattiapinnasta pääsette pian näkemään lisää kuvia, vaikkakin osa siitä on jo verhottu suojapaperein ja kovalevyin seuraavia sisustusvaiheita varten.

Miltäs näyttää valkoinen mikrosementti sinun makuusi?

* Urakasta saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

// We chose white micro cement for the entire floor area in our new home. The coat was made by Ecolanic Finland OY and we are more than happy with it. It doesn't only look beautiful but also feels incredible silky under barefeet.

MASTERSIT, MAALIA JA MATTO

Siinäpä meidän keittiön ja ruokailutilan viimeaikaiset muutokset. Olin ajatellut ottaa Kartellin Mastersit parvekkeelta sisälle talveksi, raikastamaan kovin läpinäkyvää ruokailuryhmää. Tänään ne sitten otin sisään, tosin ihan muista syistä. Talventuloa saadaan odottaa vielä tovi, mutta sen sijaan meidän parveke on puolestaan viimein tullut remontointivuoroon. Pelastin siis osan parvekekalustosta ja -kasvistosta sisään remontin ajaksi, mutta voihan se olla, että Mastersit etenkin jäävät sisälle odottelemaan kevättä, sen verran huolella ne tänään kesän tomuista puhdistin.

 

Keittiön takaseinän maalauksesta olenkin jo täällä ehtinyt höyrytä ja tulos näkyy tässä. Muutos onnistui mielestäni ajatusten mukaisesti. Valkoinen seinä vaalean harmaan sijaan raikastaa ja valostaa tilaa aivan eri tavalla. Bonuksena tuo lasinen välitila alkoi näyttää mielestäni jopa kauniilta ja lasin väri pääsee valkoisen rinnalla paremmin oikeuksiinsa.

 

 

Matostakin taisin jonkun sanan jossain välissä mainita. House Doctorin puuvillamatto löytyi muutama viikko sitten ihan samalta saarelta. Tästä mattojen hankkimisen vaikeudesta voisin taas puhista tovin, mutta jätänpä sen kuitenkin tekemättä, koska näyttää siltä, että olen löytänyt nyt helpotusta myös loppuihin matto-ongelmiin. Niistä kuulette varmasti lisää tämän syksyn aikana.

 

 

Muutama postaus takaperin esittelemäni palmuprintit ovat puolestaan edelleen tilaamatta. Vatvon edelleen niiden kokoa sekä kehysten väriä. Pisarataulu päätyi tasolle vain makustelumielessä. Olisiko koko siis tuo 30x40cm ja kehykset kuitenkin muuta kuin mustaa?

 

Köökissä ollaan siis otettu pari askelta eteenpäin ja se alkaa minun mielestä näyttää yhä enemmän meidän keittiöltä. Ehdin jo pienen hetken miettiä taljoja noiden Mastersien päälle, mutta kun lämpömittari näyttää vielä päivisin 17 astetta plussaa ja se luvattu syyssadekin jäi tällä viikolla yhden aamupäivän mittaiseksi, niin täytyy kyllä sanoa, että talvi ja joulu eivät vielä mielessä sen enempää kummittele. Ainut syy kietoa villahuivi tiukasti kaulaan on ollut jo kolme päivää vaivannut kova yskä, joka ei alettuaan meinaa loppua ollenkaan. Muuten saattaisin ottaa kanssakansalaisista mallia ja kerätä kenties viimeisiä lämpöisiä auringonsäteitä ulkona teepaitasillani.

 

 

TERASSIN UUDISTUS: HEI MEHÄN VIIHDYTÄÄN!

Moikka! Kaihoisasti täältä sisätiloista katselen ulos uudistetulle terassillemme ja kuuntelen sateen ropinaa. Jokohan ne kesäkelit palaisivat ja pääsisimme vihdoin nauttimaan terassin viihtyisämmästä olemuksesta muutenkin kuin ikkunasta katsellen? Olenkin teille jo kertonut ja joitakin kuviakin täällä näyttänyt meidän alkukesän projektista, mutta kun sain nettirautakauppa taloon.com:sta kutsun osallistua heidän järjestämään Pihaniksit-blogikilpailuun terassiprojektin myötä, ajattelin koostaa vielä kunnon jutun siitä, mitä terassillamme on tapahtunut ja mitä toivoisin siellä vielä tapahtuvan.

Terassimme sijaitsee pihan pohjoispuolella, joten sinne ei aamuaurinko liiemmin paista. Terassin varjoisuus on tehnyt siitä ehkä hiukan luotaan työntävän, emmekä ole osanneet ottaa sitä täysin omaksemme. Saimme keväällä idean, että entäpä jos laajentaisimme terassia L-kirjaimen muotoiseksi siten, että uusi siipi yltäisi aamupäivän aurinkoon saakka ja näin saisimme takapihamme käyttömukavuutta lisättyä. Samalla uusi osa porrastaisi terassia tason alemmaksi, jolloin erityisesti lasten olisi helpompi kulkea terassin ja nurmikon välillä ilman, että se kaipaisi erillisiä rappusia. Niidenkin rakentamista olimme nimittäin edellisinä kesinä miettinyt.

Samalla kun mies rakensi terassia kyllästetystä puusta, minä tartuin maalisutiin. Meidän kymmenen vuotta vanhan terassin ruskeasävyinen (tunkkainen!) ilme sai kyytiä, kun uskalsimme kokeilla laudoitukseen ja aitoihin täysin uutta värimaailmaa. Terassin laudoitus käsiteltiin Tikkurilan Valtti -puuöljyn kelonharmaalla sävyllä ja aidat saman firman maalarinvalkealla aitamaalilla. Lattialaudoitus tarvitsi yhden käsittelykerran ja valmistui yhdessä illassa, kun taas aitaan sain uppoamaan työtunteja ja iltoja paljon enemmän. Osaan aidasta riitti kaksi maalikertaa, mutta osaan tarvittiin kolme. Sen lisäksi pedantti-minä tarvitsi vielä kaksi vesiväripensselikierrosta, joilla tuputtelin maalia kaikkiin niihin pieniin rakosiin, joihin paksumpi maalipensseli ei yltänyt.

Lopputulokseen olemme todella tyytyväisiä.  Alkuun laudoituksen sävy tuntui hieman liian vaalealta, mutta nyt siihen on jo silmä tottunut ja öljyn kuivuttua kunnolla sävy jopa ehkä hieman tummeni. Sen lisäksi, että vaaleassa asussaan terassi vaikuttaa suuremmalta kuin ennen erityisesti aidan maalauksen vaikutukset tuntuvat sisätiloissa saakka, sillä valkoinen maali tuo valoisuuden tuntua myös terassin vieressä sijaitseviin keittiöön ja kodinhoitohuoneeseenkin.

Terassin laajentaminen ja maalaaminen aiheutti tietenkin rajua kuumetta myös kalusterintamalla. Vanhat ruskeat kalusteet saivat uuden kodin mökiltä ja me päädyimme hankkimaan Ikeasta edulliset Falster-sarjan pöydän, penkin ja aurinkovuoteen. Niissä sävy sattui aivan nappiin ja on lähes sama kuin kelonharmaalla käsitelty terassilaudoitus.  Pöydän ääreen penkin seuraksi hankimme vielä kauniit valkoiset Kartellin Masters-tuolit, joista olin ehtinyt jo tovin haaveilla. Ne tuovat kivasti ilmettä pöytäryhmään ja ovat muuten superihanat ja ryhdikkäät istua.

Terassille on nyt muodostunut kolme eri aluetta: Laajennuksen mahdollistama auringonottopuoli (vielä kun se aurinko suostuisi paistamaan), jolle mahtui hyvin myös lasten pieni uima-allas; Katoksen alle jäävä varjoisempi paikka, missä on mukava istuskella saunan jälkeen sekä ruokailupuoli. Vaikkakin terassille on hankittu varsinaisia ulkokalusteita, olen pyrkinyt hyödyntämään siellä myös sisätilojen kalusteita, koristeita ja tekstiileitä ja samalla tuonut terassille olohuonemaista ilmettä. Sadekelin sattuessa on kuitenkin vaivatonta nostaa tekstiilit ja muut sateenarat tavarat sisälle suojaan.

Terassin laajennuksessa koimme myös etuna sen, että lasten leikkialueet (hiekkalaatikko, kiikut, leikkimökki sekä trampoliini) sijaitsevat katseluetäisyydellä ja pikkuväen touhuja on näin helpompi seurata terassilta käsin, vaikka ei itse aina touhuihin osallistuisikaan.

Tälläisissä muutoksissa piilee tietenkin vaaransa: Lumipallo on lähtenyt meillä vyörymään ja seuraavia pihatoimenpiteitä on jo suuniteltu. Mies haaveilee perunamaasta autotallin taakse, minä pienestä laatikkokasvimaasta aivan terassin viereen. Pientä maalaustakin on vielä luvassa, sillä aion käsitellä grillimme ajan myötä rapistuneet puuosat mustalla Valtilla ja maalata naapurista saamamme lasten värikkään kiikun myöskin mustaksi. Ensi kesänä voimme viimein käsitellä myös terassin uuden osan harmaaksi.

Viljelylaatikkoalueen suunnittelu ja rakennus on varmasti ensi kevään juttuja, mutta askel kohti uusia haaveita on jo otettu, sillä kiitos taloon.com-nettirautakaupan, meille on matkalla Kekkilän jalallinen viljelylaatikko, jolle löytyy paikka terassilta läheltä ruokailuryhmää. Jalalliseen viljelylaatikkoon aion siirtää vielä hengissä olevat yrttini ja joitakin kesäkukkia. Laatikon ja siihen istutettavien kasvien avulla saamme samalla lisää viherkontrastia vaaleita terassinpintoja vasten.

Ja tässä vielä ennen ja jälkeen kuvia terassiprojektista. Aivan ei kuvakulmat ole identtiset, mutta kuvista näkyy hyvin maalauksen valoistavat ja raikastavat vaikutukset.

Kylläpä kannatti. Erityisesti mieltämme lämmittää, että terassin laajentamiseen ja maalaukseen sekä uusien kalusteiden hankkimiseen käytetyt rahat saimme kasaan loppukeväänä ja alkukesästä toteuttamastani viiden viikon mittaisesta kirppariprojektista. Siis kaikesta siistä ylimääräisestä pieneksi menneestä vaatteesta ja käytöstä poistetusta tavarasta, jotka meidän nurkissa turhaan pyöri. Tämä oli siis senkin puolesta oikea hyvän mielen projekti.

Kuten alussa mainitsin, tämä projekti osallistuu samalla nettirautakauppa www.taloon.com:in Pihaniksit-blogikilpailuun kutsutusti. Se tarkoittaa siis sitä, että sinulla on mahdollisuus käydä äänestämässä kirjoitustani elokuun loppuun saakka vaikka joka päivä ja samalla tuoda myös lähemmäksi haaveemme uudesta ruohonleikkurista vanhan, aikoinaan konjakkipulloon vaihdetun vempeleen tilalle, josta joka toisella leikkuukerralla irtoaa pyörä. Äänestämällä osallistut itse samalla 500 euron arvoisen lahjakortin arvontaan.

Äänestämään pääset tästä linkistä http://www.pihaniksit.fi./ Tämä blogiteksti linkittyy sivuille hieman viiveellä, joten malttia :). Ennen sitä voit käydä lukemassa muiden bloggaajien julkaisemia pihaniksejä.

Minäpäs toivottelen sinulle ihanaa viikonloppua ja aloitan itse sadetanssit terassilla! Lapset viettävät laatuaikaa mummin ja papan kanssa ja me miehemme kanssa ihmettelemme kaksin tätä hiljaisuutta. Imurikin on onneksi hajonnut, joten tämä aika täytyy oikeasti käyttää ihan vain oleillen :).

OMAN PIHAN KUKKASIN

 

..toivottelen teille hyvää juhannusta! Eilen karavaania käynnistellessä tuli mieleen napata muutama kuva pihalta ja terassilta, koska hiukan jännittää, selviävätkö kesäkukkaset meidän reissun ajan hengissä. Pionitkin ovat sen verran isoilla nupuilla, että näinköhän ehdin edes todistamaan niiden kaunista kukintaa. Onpahan ne nyt ainakin kuviin tallennettu :). Kuvissa näkyy myös meidän terassin uusi väritys. Aidat saivat siis valkoisen maalin ruskean tilalle ja itse terassi kelonharmaan sävyn. Tuo takaterassin sävyn vaaleus yllätti meidät, sillä kuvittelimme sävyä tummemmaksi harmaaksi, kuten eturapuilla, jonka samaisella Valtilla käsittelimme. Eturapuilla käytetty pienempi Valtti-purkki ei varmastikaan siis ollut kunnolla sekoitettu. Hiukan sulattelemme vielä tuota vaaleutta ja ensi kesänä mietimme sitten tummempaa sävyä, jos tuo vaaleus vielä arveluttaa. Mutta ainakin viime viikonloppuna Ikeasta ostetut terassin kalusteet (pöytä, penkki ja aurinkotuoli) sopivat tuohon vaaleaan sävyyn hyvin. Aivan kuin olisivat samalla maalilla maalatut. Tältä terassilta varmasti vielä kuuluu kesän aikaan, pidämme siitä yllättävästä väristä huolimatta todella paljon. Nyt ei varsinaisesti olla vielä päästy sen uudesta ilmeestä nauttimaan, kun sää on ollut niin viileä. Kartellin uudet Masters-tuolitkin ovat majailleet enimmäkseen keittiössä. Ja toinen itse asiassa lähti vielä vaihtoon. Mutta tosiaan, terassimielessä ne tilasin, jos joku ehti pari postia sitten asiaa miettiä. Syksyn tullen tuolit pääsevät sitten varmasti takaisin keittiön ruokapöydän ääreen.

 

 

Ja entistä terassin väristystä pääset kurkkaamaan täältä.

Juhannuskukkaset odottavat vielä poimijaansa ja mansikkakakku tekijäänsä, me kiidämme Keski-Suomessa kovaa vauhtia kohti määränpäätä. Tiedossa siis rento karavaanijuhannus naapureiden kanssa. Uiden, saunoen, liikkuen, leikkien, syöden ja juoden. Melko perinteisesti siis, vaikka päätimmekin jättää perinteikkään mökkijuhannuksen odottamaan ensi vuotta. Reissun päällä vietämme ainakin viikon ja palaan blogiin, kun tuntuu että jotain kivaa on kameralle tallentunut. Yksi DIY-juttu tosin olisi takataskussa, joten sen verran palaan vielä kotiin tässä joku päivä, vaikka tien päällä olemmekin.

 

 

Leppoisaa keskikesän juhlaa teille toivottelen, pitäkäähän huoli toisistanne!!

VALITTUJA PALOJA

Kuvia meidän alkukesästä, niitä sellaisia puhelinräpsyjä, jotka eivät koskaan blogiin saakka päädy. Liian sekalaista sakkia. Instagram-matskua. Siellä en kuitenkaan vielä ole, joten haastan itseni täällä blogin puolella pyristelemään irti kaavoista. Etenkin siitä, jonka mukaan blogijuttuja tehdään tarkoin rajatusta aiheesta ja kuvakulmasta.  Liikoja selittelemättä, kuvat kertokoot. Vaihtelu virkistää.

Mukavaa viikkoa!

// Kukkaset kolmanneksi viimeisessä kuvassa saatu blogiyhteistyöstä.

TERASSITERVEISET - ENNEN MUUTOSTA

Helteiset lauantaiterveiset meidän terassilta!! Aamulla tajusin räpsäistä sieltä pari kuvaa ennen terassin laajennusta ja kunnostusta. Nyt koko terassi on jo raivattu tavaroista ja kuvissa näkyvä vuorenkilpien rivi terassin reunasta lapioitu pois. Mies on huhkinut päivän rakentaen jatko-osaa terassiin. Huomenna pääsen hyvällä säkällä jo juomaan ne kauan kaivatut aurinkoiset aamukahvit yhteen valmistuvan terassin nurkista. Minun työosuus alkaa illalla, kun alan maalata terassin ruskeita rimoituksia valkoiseksi ja kunhan se homma valmistuu, vanha terassilaudoitus saa kelonharmaan värin. Mustaa en uskaltanut valita, kun ajattelin sen olevan liian kova meidän punaisen tiilikaton kanssa. Mustan/harmaan katon kanssa se olisi varmasti sopinut täydellisesti. Testasin kelonharmaata Valttia jo alkuviikosta käsittelemällä sillä meidän etuoven rappuset. Niistä tuli tosi ryhdikkäät uudessa värissään. Siispä uskalsimme tänään ostaa isomman pöntön samaa sävyä takaterassin käsittelyyn. Luonnettani varmasti koettelee, että terassin jatko-osan voi käsitellä vasta ensi kesänä, mutta ehkäpä se on vaan ihan hyvää kärsivällisyyskasvatusta.

Niin kuin kuvista näkyy, meidän terassin värit ovat karsiutuneet myös kesäkukissa vihreä-valkoinen-musta-linjalle. Aikaisimpina vuosina olen aina halunnut vähintään sitä vaaleanpunaista, mutta tänä vuonna siirsin ensimmäisenkin pinkin pelargonian leikkimökin edustalle. Hillityt värit rauhoittavat nyt. Mustia petunioita metsästin jotakuinkin ympäri lääniä vetämällä vesiperän jokaisessa puutarhayrityksessä. Kunnes sitten ihan sattumalta sattui silmiin lavallinen noita aarteita Joensuun torilla. Joroisista tuleville kukkamyyjille isot plussat valikoimastaan. Ruskeat terassikalusteet ovat saaneet lähtölaskennan myöskin. Ikean reissua odotellen ja täytyy tunnustaa, että viime yönä klikkasin pari tuolikaunokaista ostoskoriin. Niitä odotellen alkuviikosta, sittenpä näätte :)!

Mutta nyt riennän tuonne apuun, jotta saadaan homma etenemään. Kuten ehkä tulkitsittekin jo oikein, täällä on ihan mahdoton terassihypetys päällä, eikä nämä helteet sitä tietenkään yhtään hillitse. Mites siellä, onko terassit jo puunattu kesäkuntoon?