29.8.2016

TONTILLA


Kuten Projekti X -postauksessa kerroinkin, meillä on edessä ehkä vähän mielipuoliselta kuulostava kaukorakennusprojekti tuttuihin Suomen maisemiin. Lomaviikot saivatkin tahtia myös rakentamisen suunnittelusta, monista palavereista ja tapaamisista. Tontilla ehdimme tulevaa taloa ja sen näkymiä fiilistellä ja talon paikkaa mittailla moneenkin otteeseen. Tällä hetkellä tuo viimesyksyinen heräteostoksemme kasvaa vielä niittyä, mutta toivottavasti ennen talven tuloa saadaan urakka alkuun ja jokunen tikkukin ristiin. Monen näkymättömän homman kohdalle voidaankin jo laittaa ruksi. Loman aikana saimme talon piirustukset lupakuviksi ja tällä viikolla nuo kuvat menivät iloksemme rakennusvalvonnassa läpi. Rakennuslupa ja maaperätutkimusten tulokset hyppysissä odottelemme vielä talon rakennekuvia, jotta pääsemme kilpailuttamaan urakan muutaman rakennusliikkeen kesken.


Tuntuu aika kivalta palata tuttuihin kortteleihin. Lähelle luontoa ja tuttuja lenkkipolkuja. Naapurit ovat entiset ja lapsille on kaverit valmiina. Koulu, kauppa ja uima-ranta ovat ihan vieressä. Hassua, että tässä sitten lopulta kävi näin. Rakennuttaahan meidän ei ainakaan koskaan pitänyt.


Tontille tulee nousemaan kaavamääräyksiä mukaillen yksikerroksinen vaalea pulpettikattoinen kivitalo. Koska emme löytäneet valmiista talomalleista meitä miellyttävää ällänmuotoista pohjaa, päädyimme piirrättämään talon itse mieleiseksemme. Näin saimmekin toivomamme pelkistetyn pohjan, mistä kaikki turhat seinät ja kulmat on karsittu pois ja ylimääräisten huoneiden tilalla on avaruutta. Suurten linjojen ohella saimme loman aikana hiottua myös talon yksityiskohtiakin kohdilleen, takkaa, suihkuja ja lattiakaivoja myöten.  Pinnat tulevat olemaan selkeät ja yksinkertaiset, sellaiset mitä jo kauan mielessä olen haaveillut. Onneksi olemme olleet melko samoilla linjoilla miehen kanssa näistä valinnoista. Muutamasta asiasta vielä keskustellaan ja lopullinen kustannusarvio varmasti sanelee sitten lopulta toteutuksen.


Tulevien päivien hommana olisikin niiden kuulujen pistorasioiden paikkojen miettiminen sähkösuunnittelijaa varten. Siis visiot joulukuusen ja ruokapöydän paikoista täytyy hioa jotakuinkin kohdilleen. Toistaiseksi tämä suunnittelu on ollut kyllä huippukivaa!


/// We were lucky to get a lovely lot close to our old home in Finland and are planning to start the construction of our new home this autumn. The project won't be the easiest as we are living here in Wales at the same time. So in the future I'll also be updating the progress of our new home here in the blog. I just love the planning and can't wait to make the dreams and wishes visible.

28.8.2016

MÖKKIMUISTOJA


Siitähän on hurjan pitkä aika jo, kun viimeksi kirjoittelin! Suomen loma imaisi intensiivisesti mukaansa ja blogi sai kaiken huiskeen keskellä huilia. Kuukausi oli kovin monisäikeinen ja tunteita täynnä. Iloisten jälleennäkemisten ja nautinnollisen lomaelämän joukkoon sälyttäytyi myös suurta huolta ja surua. Ilon ja alakulon keskellä tasapainoilua kaiken kaikkiaan. Erityisesti alkupuolen lomastamme vietimme mökkeillen ja ehdimme nauttia jos jonkinnäköistä kattausta monella eri kokoonpanolla. Sauna lämpesi aamusta iltaan ja Pielisessä polskittiin paljon. Välillä loimutettiin lohta nuotiossa ja kerättiin mustikat uikkareissa suoraan rantatöyräästä. Matala hiekkaranta avitti esikkoa ystävineen uimatreeneissä ja uurastus palkittiin alkavalla uimataidolla. Jopa minä vilukissa nautin aamu-uinneista ilman saunaa ja reilun vuoden mittaisen urbaanin kaupunkilaiselämän jälkeen opin sietämään myös säkkipimeää ja yöllisiä kummia ääniä. Mitä nyt pari ensimmäistä iltaa kyhjöttelin peloissani sohvannurkassa. Auringonlaskut olivat kauniita ja kylmä kuohuviini maistui niin hyvältä sileää järvenpintaa tuijotellessa. Kameralle tallentui kyllä onnettoman vähän kuvia, mutta toisaalta oikein hyvä niin. Välillä on tärkeää taltioida muistoja ihan vain omille verkkokalvoille ilman minkäänlaista tarvetta jakaa niitä sen kummemmin kenenkään muun kanssa. Tässä nyt kuitenkin muutamia hassuja räpsyjä. Kyllä: syöty ja juotu me ainakin ollaan. Navat soikeina nautiskeltu.















Kiitos kaikille lukuisille asianosaisille, ensi kesänä otetaan kaikki uusiksi! 


/// Some random photos from our summer cottage in the Eastern Finland. Lake Pielinen never lets you down with its views. The cottage is our secret place in the summer time and it feels luxurious to have an annual retreat there in the middle of forest. The Recipe for a succesful cottage life: Eat, drink, pick berries and mushrooms, swim, enjoy the sauna and lovely sunsets, sleep. Repeat.


9.8.2016

MAKEAT PITSAT - HELPPO MÖKKIHERKKU


Pienet morset mökkeilyn lomasta! Ensin voisin luetella niin monta juttua, mikä tekee täällä olosta niin ihanaa. Mutta koska suomalaiselle mökkeily ei liene mitenkään sen kummemmin eksoottista, saunat, uinnit, mustikat ja ulkohuussit on useimmalle tuttua juttua, niin tyydyn vain toteamaan, että kyllä: mökkeily on niin ihanaa! Alkuun oli epätodellinen olo, että ylipäänsä ollaan täällä, nyt vajaan parin viikon lomailun jälkeen tuntuu puolestaan tosi epätodelliselta ajatella, että meidän koti onkin tosi kaukana täältä.  Ainakin vielä sen vuoden tovin. 

Ollaan mökkeilty monella kokoonpanolla ja kokattu ihania kesäruokia. Meidän mökillä on tosi pikkuinen keittiö, jossa ei juurikaan mahdu montaa ruokalajia kerralla valmistamaan. Onneksi ulkona on grilli keittolevyineen, nuotiopaikka makkaran paistoon ja lohen loimutukseen sekä savustuspönttö jos toinenkin. Jälkiruuaksi keksitään usein pienellä vaivalla ja yksinkertaisilla tarvikkeilla valmistuvaa. Tämän loman hitti on ollut ehdottomasti marjaisat nutellapitsat, joiden reseptin löysin K-ruoka -lehdestä. Muutama perusaines kuivakaapissa, Nutella-purkki ja metsän marjat riittävät. Jos haluaa, niin valkosuklaalla ja rouhituilla pähkinöillä voi sitten vielä hienosäätää.






Makea pizza (ohje K-ruoka 3/16)
noin 4 annosta

1,5 dl vettä
2 tl kuivahiivaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl kardemummaa
2 rkl öljyä
3 dl durumvehnäjauhoja

HUOM! Itse vaihdoin durumit tavallisiin, en säästellyt kardemummassa ja kahteen viimeisempään kokeiluun lisäsin vielä ruokalusikallisen sokeriakin.

Pinnalle:
Nutellaa, tuoreita marjoja, rouhittuja pistaaseja, sulatettua valkosuklaata

Tee näin:
Liuota kuivahiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, kardemumma, (sokeri) ja jauhot. Sekoita tasaiseksi ja lisää loppuvaiheessa öljy. Anna kohota liinan alla 30 min. Jaa sitten taikina muutamaan osaan. Lisää vähän jauhoja, jos taikina liian löysää ja pyörittele/kauli pieniä pitsoja. Paista 250 asteessa n. 10 minuuttia. Anna jäähtyä, levitä Nutella ja koristele.


Tulipas tässä kirjoitellessa mieleen, että olen tehnyt toisenlaista marjapitsaa ennenkin. Speksit löytyy täältä.


Vielä viimeiseksi, kiitos kaikista kannustavista ja innostavista kommenteista edelliseen raksaprojektijuttuun. Yhteenkään en ole vielä vastannut, vaikka jokaisen huolella lukenut. Jatketaan siitä taas, kunhan keksin, mistä aloittaa :). Mutta nyt, ollako vai eikö olla - lähteäkö kesäiseen Lappeenrantaan vai pysyäkö mökillä? Mukavaa tiistaita!


2.8.2016

PROJEKTI X


Hengittelen tässä syvään ja mietin julkaistako vaiko eikö. Täällä on nimittäin kesän ajan käyty läpi meidän perheen kannalta melko uudenlaista ja isoa projektia. Todella mielipuoliseltakin tuntuvaa juttua, ottaen huomioon, että meillä on aikomus ainakin tovi vielä Walesissä asua ja viihtyä. Alunperinhän meidän ulkomaan komennuksen tuli kestää tulevaan jouluun, josta itse olemme venyttäneet aikaa ainakin ensi kesään. Möimme viime kesänä Suomen kotimme sillä ajatuksella, että tulevaisuus tuo tullessaan varmasti jotain uutta ja mielenkiintoista asumisenkin suhteen.


No, emme ainakaan olleet suunnitelleet tontin hankkimista. Mutta niin vain jo viime syksynä kävi, kun saimme whatsappiin tiedon, että nyt olisi viimeiset tontit entisiltä kulmilta kaupan ja aikaa tarjousten tekoon viikko. Meille selvisi, että akuuttia kiirettä noille tonteille rakentamiseen ei olisi, joten uskaltauduimme tekemään tarjouksen ajatuksin että ehkä sitten joskus, tai ehkä ei sittenkään.


Viimeisten kuukausien aikaan olemme kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että kyllä me lopulta Suomeen takaisin palaamme ja mielellämme sitten aikanaan suoraan omaan taloon tuolle heräteostoksena hankitulle tontille. Päätimme laittaa hiljalleen raksahommaan vauhtia, vaikka talon valmistumisen suhteen ei kiirettä olekaan. Ja jos oikein rehellisiä ollaan, niin tämä kaikki täysin miehen aloitteesta. Minähän puolestani tälläisenä Carpe Diem -daamina olisin huuhaillut helposti takki avoinna maailmalla vielä sen vuoden, ilman minkäänlaista huolta huomisesta.


Tässä siis opettelemme elämään kahden välissä. Toisaalta Walesistä vielä hetki kerrallaan nauttien ja uusia kokemuksia ammentaen, toisaalta jo tulevaan orientoituen suunnittelemalla kaukorakentamista tulevan talven aikana. Aikamme valmiita talopaketteja ja malleja etsien, päätimme lopulta piirrättää omat pohjatoiveemme tutun rakennusinsinöörin kanssa. Villa H -blogin Heinin kanssa on ollut mielettömän mukavaa ideoida ja toteuttaa talon pohjaa ja julkisivua. Heini on ottanut ideoista ja ajatuksista kopin jo ennen kuin olemme saaneet lausetta loppuun. Samanhenkisen ja samalla lailla asumisesta ja sisustamisesta ajattelevan ihmisen kanssa on todella mutkatonta tehdä tälläistä yhteistyötä.


Tulevan kodin pintamateriaaleja olemme suunnitelleet jo jonkin aikaa ja sävel on ollut melko selvä alusta asti. Ideoita ja inspiraatiota olen kerännyt sisustuslehdistä ja tämän projektin myötä viimein taivuin kirjaantumaan myös Pinterestiin. Sinne olenkin Pastellimajan kansioihin pinnaillut rakennusta silmällä pitäen jo yhtä sun toista. Suuret linjat talon pintamateriaaleista ovatkin jo suurin piirtein tiedossa. Yksinkertaista, ajatonta ja minimalistista tullaan siis meidän talon pinnoilla näkemään. Elämä tuodaan taloon sitten sisustuksen voimin.


Nyt se on siis rykäisty tänne eetteriin: Pastellimajasta on tulossa KAUKOraksablogi!  Siispä seuraavan vuoden jutuissa poukkoillaan sulassa sovussa Walesin elämän ja kodin sekä tulevan talon suunnittelun merkeissä. Varsinaisen haasteen edessä olemme varmasti ottaen huomioon tuhansien kilometrien etäisyyden raksaan. Nyt nämä Suomen viikot täytyykin keskittyä tehokkaasti monenlaisten raksaan liittyvien asioiden hoitoon, jotta Walesistä käsin ei tarvitsisi sitten niin kovin hyperventiloida ja valita materiaaleja sokkona pelkästään nettikuvien perusteella. Eilen pääsimmekin jo keittiön ja kodinhoitohuoneen kalusteissa vauhtiin ja entäpäs sitten lattia. Voi vitsit, siitä tulee niin hieno! Mutta kaikesta tästä lisää luvassa, askel ja asia kerrallaan. Mitäs sanotte, seuraatteko mielellämme tälläistä raksaprojektia kaikkien muiden tuttujen juttujen seassa?  

 

31.7.2016

KESÄPÄIVIÄ


Heippa vaan pitkästä aikaa! Kesä on päässyt meilläkin viimein toden teolla alkamaan, kun lapset aloittivat kesäloman reilu viikko sitten ja  mieskin tällä viikolla. Saimme Walesissä nauttia kauniista kesäpäivistä, joihin ei kuulunut niin kovaa tuulta tai vesisadetta. Yhtä arvaamattomat kesäsäät näyttää olevan siellä kuin Suomessakin. Walesin kauniita rantoja on tullut hehkutettua ennenkin ja viime kesänä taisin tehdä jo jutun meidän suosikkirannasta (täällä), joka on äänestetty voittajaksi tai lähelle kärkeä monessa Britannian kauneimpien rantojen listauksessa. Gowerin niemimaalla noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä ulkoilemme mielellämme talven viileämmilläkin keleillä ja sen läntisimpään kärkeen Rhossili Bayhin ollaan ajeltu myös kaikkien tämänvuotisten vieraidemme kanssa. Loma alkoikin meillä aivan huipputunnelmissa, kun saimme Suomen kodin naapurimme viimein kylään ja pääsimme näyttämään Rapatun talon porukalle eteläisen Walesin kauniita rantoja. Yksi päivä vierähtikin Rhossilin rannalla surffaillen ja retkeillen. Tuliaishiillokset maistuivat taivaallisilta kertakäyttögrillissä paistettuina. Näistä kuvista muutama on meidän kesäkuiselta Rhossilin retkeltä, mutta hyvin samoissa tunnelmissa mentiin molemmilla kerroilla. Tosin nuo sylinkokoiset meduusat kauempana rannalla olivat vaihtuneet violeteiksi pieniksi uimaveteen. Mutta eivätpä nuo tuntunut kenenkään muun kuin allekirjoittaneen uimapuuhia haittaavan.








Kuva: Rapattu talo










Rhossilin lisäksi kävimme vieraidemme kanssa myös  Tenbyn kauniilla rannoilla ja pastellikylässä, mistä kirjoittelikin Minna blogissaan täällä. Aina tulee itselle tunne, että vieraspäivät menevät aivan liian nopeaa. Vielä olisi ollut monta kivaa paikkaa näytettävänä ja pari pitkäksi venähtynyttä yötäkin olisi kyllä helposti mennyt hyvän seuran nimissä :).

No mutta tällä viikolla mekin saimme pakata laukkumme ja vaihtaa nämä Walesin tutuksi tulleet maisemat ulkosuomalaisen mielestä eksoottisiin järvimaisemiin. Saunaa on lämmitetty Pielisen rannalla aamusta iltaan ja uimaan pulahdettu vaikka kaatosateella. Voitte ehkä kuvitella, miltä tuntuu päästä saunaan seitsemän kuukauden tauon jälkeen ja poimia aamiaismarjat suoraan mökin kulmilta, puhumattakaan äidin leipomista karjalanpiirakoista ja vatruskoista. Karhukammokin alkaa helpottaa, vaikka tuossa ulkohuussin kulmilla muutama kanto onkin saanut pientä pintakäsittelyä herra Otson toimesta. Siispä taidankin alkaa kiristelemään lenkkikenkien nauhoja hetimmiten, ettei nyt ihan veteläksi menisi tämä touhu! Mukavaa sunnuntaita myös sinulle!



17.7.2016

NOTTING HILL - MILLOIN VOIN MUUTTAA?


Keskiviikkona kulutin kuopuksen kanssa päivän Lontoossa. Rattaiden takia päätin, että kävellen liikutaan niin paljon kuin mahdollista, sillä Lontoon metrotunneleissa yksin lapsen ja rattaiden kanssa kiipeily ei ole mitään kivointa puuhaa. Vain harvalla asemalla kun on hissejä. Ihmiset tosin osoittautuivat tälläkin kerralla avuliaiksi ja vaikka olisimme kahdenkin yllättävän hyvin pärjänneet, sain niilläkin päivän parilla pakollisella metrovälillä jonkun gentlemannin rapuissa kantoavuksi. 

Päätin jo edellisen Lontoon reissun jälkeen, että nyt kun ydinkeskusta ja kaikki tunnetuimmat nähtävyydet on kierretty jo useampaankin kertaan, tulevilla kerroilla voisin ottaa kohteeksi aina yhden alueen erityisemmin. Tämän viikon kohteena oli Notting Hill. Portobello Market ja kauniiden katujen ja talojen ihastelu. Rauhallisia katuja ja niiden kauniita taloja ihastellessa hujahtikin lähemmäs kolme tuntia. Matkakaveri ehti tässä jo lopulta nukahtaakin. Eriväristen talojen, koristelistojen sekä kukkaistutusten ihailu taisi olla ylivoimaisen väsyttävää puuhaa. Portobello Roadilla puolestaan kurkkasimme useammankin vanhaa tavaraa myyvän putiikin tarjontaan. Kamera oli matkassa, mutta sille tallentui vain muutama hassu räpsy. Siispä tämän jutun kuvat ovat suurelta osin puhelinlaatua. Erityisesti Notting Hillin idyllisimmillä ja rauhaisimmilla kaduilla minua jopa nolotti kaivaa edes puhelimen kameraa esiin. Paikalliset lapset palasivat juuri äiteineen tai lastenhoitajineen koulusta kotiin, naapuruston  (täydelliset) naiset kokoontuivat kaduille vaihtamaan kuulumisia aamun ostokset kasseissaan. Ihmiset tervehtivät luullen minuakin paikalliseksi. Upeimpien talojen kaduilla ei juuri muita turisteja näkynyt. Nämä talot jäivät siis ihan hienovaraisuussyistä kuvaamatta. Päällimmäisinä mielessä ajatusleikki, että oi jospa asuisinkin täällä. Valitsisinko nuo marmorirappuset vai vaaleanpunaisen oven. Ottaisinko mintulla seinämaalilla vai pysyttäytyisinkö turvallisessa ja tyylikkäässä valkoisessa. Milloin voin alkaa pakkaamaan?










Notting Hillistä suuntasimme kohti Kensington Gardensia ja sieltä leikkipuiston, karusellin ja jätskikioskin kautta Hyde Parkin halki Oxford Streetille. Muutama kauppa ja siinäpä se päivä hujahtikin, ennen kuin piti suunnata metroillen takaisin Heathrowta, jossa auto ja kuski  jo odottelivatkin. 

Nyt tosin kun taas Lontoon vauhtiin päästiin, niin aamulla päätimmekin suunnata taas auton nokan takaisin, tällä kertaa ihan perille saakka. Aikainen herätys ja toivottavasti mukava päivä lasten kanssa taas tiedossa. Kuullaan taas, instassa ekana!

PS. Jos nämä eri kaupungit ja niiden rakennusten julkisivut alkavat jo kyllästyttämään, niin ei huolta, keräilen täällä kulisseissa rohkeutta kertoa teille pian myös yhdestä samaan aikaan hirvittävästä mutta myös erityisen kutkuttavasta  asiasta, joka bloginkin sisältöön tulevaisuudessa tullee vaikuttamaan. Jotain muutakin on siis luvassa, kunhan tässä vauhtiin pääsen ;).


///Notting Hill, London. Can I start packing?