6.12.2016

SUMUISENA AAMUNA


Hyvää itsenäisyyspäivää rakkaat suomalaiset lukijani! Aamu täällä Bristolin kanavan rannalla on näyttäytynyt sumuisena ja leutona, tavallisena arkipäivänä. Tälläisenä päivänä hieman kirpaisee olla kaukana juuriltaan. Ajatuksiin hiipii suomalaisuus ja mitä se minulle merkitsee. Eipä arvannut se mummolan lehmillä pienenä ratsastanut polkkatukka, millaisia seikkailuja elämä tuo tullessaan. Mieleen palaavat rakkaat perheenjäsenet, ystävät ja kauniit Suomelle omaleimaiset maisemat, neljä todellista vuodenaikaa. Facebook-kavereiden pakkaskuvia katsellessa olen mielikuvaharjoitellut taas lumen keskellä olemista. Hetken sieltä poissaolleena lumi näyttäytyy mielessäni eksoottiselta ja sadunomaiselta. Olen melkein ehtinyt jo unohtaa ne ärräpäät, mitä lumityöt ja sankassa lumisateessa autolla ajaminen aiheuttavat. Toisaalta  olen katsellut viime kesän valokuvia mökkimaisemista ja yöttömistä öistä. Onneksi on muistoja, jotka lämmittävät. Onneksi on myös pieni kipinä jo tulevastakin mielestä. Ensi keväästä ja kesästä, kun Suomi taas kutsuu. Viime päivinä olen myös miettinyt paljon omaa kieltämme. Puolentoista vuoden jälkeen meidän perheen kieli on muuttunut varsin sekavaksi. Tytöt puhuvat kotonakin paljon englanniksi, joskus aloittavat suomeksi, mutta vaihtavat lennosta englantiin, jolla varmasti jo pitkälti ajattelevat. Voin hyvin kuvitella, että jos jäisimme tänne pidemmäksi ajaksi, saisin todella tehdä töitä tyttöjen suomen kielen säilyttämiseksi. Suomen kieli aiheuttaa täällä hilpeyttä ja ihmetteleviä vaivihkaisia katseita. Monikaan ei arvaa, mitä juuri tämä puhumamme kieli on. Moni ei myöskään uskalla kysyä.







Miten nämä kuvat sitten liittyvät asiaan? No eivät juuri mitenkään. Paitsi, että olohuoneen lattia on saanut talvimaton ylleen, Finarten ihanan Deli-maton (saatu), jonka on suunnitellut Mervi Pesonen.  Villainen matto lämmittää ihanasti jalkojen alla ja tuo luonnonsävyineen sisustukseen mukavan pehmeän tunteen. Suomalaisia muotoiluviboja välittävät myös isäni 70-luvulla arpajaisvoittona saama Eero Aarnion pastillituoli sekä Iittalan nappulat, jotka itse miellän vahvasti jouluun kuuluviksi. Suuren osan vuotta kynttilänjalat ovat kaapissa piilossa. Joulukuun Elle Decoration UK:sta löytyy puolestaan suomalainen joulukoti, nimittäin oblik. -blogin Jutan perheen edellinen loft-asunto. Eipä ihan joka tytön kotia pyydetäkään Elle Decorationin sivuille! Hei ja jos jotain suomalaisuutta henkivää vielä, niin nuo mustikanvarvut maljakossa! Kukkakauppias oli ihmeissään, kun hihkaisin sen takahuoneeseen katsoen, että myytkö mulle muutaman oksan tuota mustikkaa. Ei tainnut itsekään tietää, mitä aarteita sillä oli jemmassa :)!

Mutta jospa me jotain itsenäisyyspäivää juhlistavaa keksisimme vielä tähänkin arkiseen päivään, vaikkapa sitten illallisen muodossa. Eilen kokkasin perin walesiläistä ja ruokalistalta löytyi jacket potatoes, siis täytettyjä uuniperunoita. Tälle illalle olen yrittänyt miettiä puolestaan suomalaista ruokaa. Tyttöjen kanssa jos tekisimme vaikka pieniä Suomen lippuja, lukisimme suomalaisia kirjoja ja nähtäisiin edes jotakin kautta vilaus linnanjuhlien pukuloistosta. Jospa ne vähän pientä koti-ikävää lievittäisivät :).

Miten siellä vietetään itsenäisyyspäivää?

Rauhaisaa juhlapäivää!

4.12.2016

KUPPI KANELIKAHVIA JA MENOKSI TAAS


Heipsankeikkaa! On ollut kyllä sellainen heisulanhopsansaa-meininki tänä viikonloppuna, että äsken vasta havahduin toiseen adventtiin. Koska rauhoittumiselle ja kotona ajan kanssa hyggeilylle ei ole ollut juurikaan tilaa, on täytynyt panostaa niihin muutamiinkiin tehokkaisiin hengenvetoihin kotona pyörähtäessä. Kynttilöihin hetkeksi tuli sekä reilusti kanelia ja kardemummaa kahvin sekaan. Vähän pientä jouluekstraa kuumiin juomiin saa leikkaamalla paperista sapluunan, jonka läpi siivilöi juoman pinnalle mieleisensä maun.





Nostin  talven tullen Kartellin Mastersit taas keittiönpöydän ääreen ja laitoin taljat niitä  pehmentämään.  Tuolien valkoinen väri piristää kummasti tuota läpinäkyvää lasipöydän ja Ghost- tuolien yhdistelmää. Uuteen kotiin haluan tosin vähän vähemmän muovia ja lasia pöydän ääreen. Kaikki onkin mahdollista, koska nämä läpinäkyvät huonekalut ovat meillä vain lainassa ja jäävät onneksi tähän asuntoon. Muistaakseni täällä blogissakin joskus aikaa sitten jo leikittelin ajatuksella tilata marmorinen pöytälevy. Se voisi toki olla myös anteeksiantavampaa kvartsia.  Pöydälle voisi sitten teettää jalat erikseen puusta tai metallista. Näitäkin hankintoja täytynee alkaa pian joulun jälkeen jo ihan tosissaan miettimään ja suunnittelemaan. 

Mutta nyt on pian aika kiiruhtaa viikonlopun viimeiseen ohjelmanumeroon. Takana onkin vasta tyttöjen koulun joulumyyjäiset, Suomi-koulun joulujuhlat, yhdet lastenjuhlat, Cinderella-teatteria, isomman tytön suomalaisen verkkokoulun onlineopetusta sekä ensi viikonlopun tanssishown harjoitukset. Vielä yhdet supersankari-tuplasynttärit edessä ja sitten lepo hetkeksi ennen ensi viikon kiiruhtamista. Täällä ei ole tietoakaan itsenäisyyspäivän pitkästä viikonlopusta. Tälläistä huisketta se joulun lähestyminen taitaa tarkoittaa!

Tunnelmallista toista adventtia! 

// Have a lovely night of the 2nd Advent!

29.11.2016

TALVISEN HARMAA MAKUUHUONE


Heissan vaan ja iloista tiistaita! Palasimme eilen illalla Lontoosta ja sen lisäksi, että totesin minilomat mahtavaksi ideaksi vähäisten matkatavaroiden ja erityisesti pestävän pyykin kannalta, niin totesinpas vaan TAAS kerran oman sängyn ylivertaisuuden, olipa sitten nukkunut reissullaan kuinka kauniissa hotellihuoneessa tai omiakin untuvaisemmilla tyynyillä. Eräät moneenkin otteeseen julistamani sanani oman sängyn suhteen syön kyllä nyt pikimmiten. Kyllä, meidän sänky on pukeutunut vaihteeksi valkoisen sijaan kauniiseen harmaaseen. Ja makkari siinä samalla saannut vähän utuisemman ilmeen.


Meidän makkarissahan on jo entuudestaan harmaa kokolattiamatto, kiiltävän harmaat verhot ja violettiin taittava hailakka harmaa seinämaali. Kaikki vuokranantajan valintoja. Itse neuloin aiemmin syksyllä tuon merinovillaisen jättipeiton myös harmaana. En siltikään voinut vastustaa näitä täydellisen helmenharmaita flanellilakanoita. Tokihan esteettisyys täytyy huomioida myös näissä primäärisissäkin tarpeissa, kuten lämpimänä pysymisessä :). Toisaalta eiköhän nämä lämpöiset ja pehmoiset lakanat aina sähköpeiton voita, vaikka niitäkin kyllä parillakymmenellä punnalla näyttäisi kaupoista saavan. Siis oikeasti, mitä? Sähköpeittoja!?


Epäilin alkuun vähän tätä puuvillaflanellia, mutta siinä helmenharmaassa ihastuskuplassa päätin antaa materiaalille mahdollisuuden. Kyseessä on nimittäin ohut ja kevyt, molemmilta puolilta harjattu flanelli, joka totta tosiaan lämmittää ihanasti, enemmän kuin perinteiset puuvillaiset tai pellavaiset. Tuo kankaan kalanruotokuvio myös ilahduttaa pikkutarkkaa lakanaharrastelijaa. Flanellipetaukseen kun lisää tuon kolmekiloisen jättipeiton, villasukat ja kahden litran pörröisen kuumavesipullon, niin johan tarkenee täälläkin kalsean kylmässä brittikodissa. Tämän yhdistelmän ylivertaisuuden on hoksannut myös naapurihuoneen sakki. Ovat sieltä taas enenevissä määrin vaeltaneet öisin meidän peittojen alle. No ymmärrettäköön tämä, heillä kun ei ole huoneessaan edes patteria.


Olen melko innokas pyykin silittäjä ja silityksen kohteena ovat poikkeuksetta myös lakanat. Ihan jo säilytystilankin säästösyistä, meneväthän silitetyt lakanat paljon pienempään tilaan. (Puhumattakakaan siitä, kuinka silitys on myöskin yksi hyvä tapa lämmitellä :D) Nämä lakanat ovat kyllä provosoineet minua myös piittamattomuuteen petauksen suhteen. Ei haittaa, vaikka joku aamu tulisikin priorisoitua kahvikuppi ja aamun uutiset petauksen edelle. Aika kutsuva on petaamaton ja ryppyinenkin peti. Silloin kun ei tule tavaksi ihan joka aamu.



Ensimmäisen eukalyptuskranssini näittekin tässä postauksessa vähän isompilehtisenä versiona. Tämän kuvissa näkyvän pienempilehtisen kranssin tein edellistä isommaksi tuomaan makuuhuoneeseen sesongin mukaista ilmettä. Aivan ihana tuoksu levisi koko makkariin kranssin myötä muutamaksi päiväksi. Nyt kranssi on tosin jo lähtenyt kuivamaan. Tein muuten molemmat kranssini vain kieputtamalla oksia toistensa lomaan ja kiinnittämällä sieltä täältä ohuella rautalangalla. Tähän makkarin versioon jätin tarkoituksella pieniä oksia rennosti hapsottamaan. Olisihan se voinut hapsottaa tosin vielä tätäkin enemmän. Nyt onkin näkynyt blogeissa, sisustuslehdissä, instassa ja Pinterestissä yhä enemmän rentoja hapsottavia kransseja ja  puolikkaita kransseja. Viime vuonna kokeilin itsekin sellaista kranssia pyöreään kuparinväriseen hengariin. Idean voitte kurkata tästä vanhasta postauksesta.

Täällä palelee tällä hetkellä minun lisäkseni koko kansakunta. Tosin, joitakin poikkeuksia mahtuu taas mukaan joukkoon. Kahden asteen lämpötilassa bongasin nimittäin aamulla koulunpihalta myös yhden lapsen shortseissa, toisen lyhyessä hameessa ja paljaissa kintuissa ja kolmannen teepaidoissa. 


Mitäs tuumit tästä harmaammasta lookista? Onkos siellä jo kranssit väkerreltynä?



/// The seasonal look of our bedroom at the moment. The pearl grey flanell bedding combined with the diy version of a chunky giant blanket, the faux fur hot water bottle and some brass details. Not forgetting the green adds of eucalyptus. I made another wreath to decorate the bedroom wall. What a lovely scent it brought to the room for the first days.


28.11.2016

JOULUISTA TUNNELMAA LONTOOSSA


Kuvaterveiset jouluisesta Lontoosta! Ensimmäinen adventti saikin tänä vuonna vähän erilaisen näyttämön, kun päädyimme melko spontaanisti tänne lasten kanssa minilomalle. Tänään virittäydyimme jouluiseen tunnelmaan pääasiassa Winter Wonderlandissa Hyde Parkissa ja muun porukan suunnatessa hotellille iltapalalle jäin itse vielä kaupungille fiilistelemään upeaa jouluvalaistusta ja kauppojen näyteikkunoita. Parituntinen kului ihan vain Oxford Streetin, Bond Streetin, Piccadillyn ja Regent Streetin tunnelmaa ihmetellen. Niin kaunista!!











Voi kun olisi ollut parempi kuvauskalusto matkassa, mutta ehkäpä näistäkin tummanpuhuvista kuvista tunnelma välittyy. Huomenna aamusta meillä onkin sitten vuorossa nopea visiitti Suomen suurlähetystössä, jonka jälkeen kaupunkiseikkailu jatkuu vielä hetken verran ennen Walesiin ja arkeen paluuta. Lupasimme erityisesti viedä tytöt Sea Lifeen Dorya ja Nemoa etsimään. 

Tähän kaupunkiin ei taida kyllä koskaan kyllästyä. Lukuisten visiittien jälkeen Lontoo tuntuu jo melko kotoisalta, mutta silti täällä riittää aina vain uutta ihmeteltävää. Majoitumme muuten jälleen keväältä tutussa hotellissa, jolle annoin suuret suositukseni tässä jutussa. Eivätpä alittuneet odotukset tälläkään kertaa. Aivan ihana paikka! Mutta nyt pää tyynyyn, jotta huomenna jaksaa taas taaplata pitkin Lontoon katuja. Ihanaa alkavaa viikkoa ja ihan virallista joulunodotusta!!




/// Christmas lights in London are just something magical!



26.11.2016

LASTENHUONEEN KUVAKIMARA (JA SIIVOUSVINKKI)


Hyörin pitkästä aikaa kameran kanssa tyttöjen huoneessa. Ei siellä kyllä ole paljon muutoksia tapahtunut. Paitsi että kaaos kahden eri-ikäisen tytön touhujen jäljiltä on kasvamaan päin. Valkoinen matto on muuten osoittautunut huoneessa loistavaksi siinä mielessä, että kun leikkien raivailijoista on pulaa ja silloin kun asiasta mainitseminen kuudennen kerran itseäni tympii, käyn vaivihkaa vain tyhjentämässä maton leluista. Huoneen ohikävellessä katse kiinnittyy useimmiten juuri mattoon ja siellähän näyttää melkein siltä kuin minkäänlaista raivausongelmaa ei olisikaan. Jos ei katso liian tarkkaan :D! Siinäpä siis nopea siivousvinkki niille, jotka saman ikuisuuskysymyksen äärellä pyörivät. Yleensä isompi tytöistä haluaisi pitää tavarat omilla paikoillaan, mutta luovuttaa, kun pienempi ei ole asiasta aivan samaa mieltä. Ja joskus tosin myös toisinpäin. Pienempi on etevä imartelija ja hän harrastaa siivousta yleensä juuri silloin, kun haluaa olla mieliksi ja nostaa pisteitään äidin silmissä. Ovela tyttö :). Vaikka seitsemänvuotiaalla esikoisella on jo toisinaan ihan omat isomman tytön touhunsa, niin leikit ovat kyllä hitsautuneet hyvin yhteen nelivuotiaan kanssa, josta on tullutkin melko taitava leikkijä. Veikkaan, että tämä on pitkälti meidän ulkomaille muuton ansiota. Niin paljon olemme aikaa vain ja ainoastaan omalla porukalla täällä viettäneet, että tytöistä on tullut toistensa parhaat leikkikaverit.




Tulevan kodin lastenhuoneita olen pohtinut vain pakollisen verran, eli pohtinut huonekalujen järjestystä ja pistorasioiden paikkoja sähkösuunnittelijaa varten. Uudessa kodissa saattaakin siis hetki mennä ihmetellessä tilan tuntua, kun kumpikin tyttö saa enemmän tilaa kuin tässä nykyisessä huoneessa on yhteensä. Nukkumisjärjestelytkin menee sitten uusiksi, joten muutoksia on siltäkin osalta luvassa. Esikoinen kyllä joku päivä suunnitteli, että hänellä on sitten uudessa kodissa se oma huone, mutta hän käy kuitenkin nukkumassa pikkusiskon huoneessa :).




Pikimmiten pitäisikin viritelläkin joulukalenteri seinälle aiemmin syksyllä hankitun unisiepparin tilalle. Meillä alkoi unet aiheuttaa alkusyksystä sen verran päänvaivaa, että kokeiltiin tälläistä ratkaisua. Ja sehän kumma kyllä toimi. Ainakin siihen hetkeen. Huoneeseen on ilmestynyt myös uusi soitin esikoisen soittoharrastuksen kautta. Sen myötä olen itsekin välillä innostunut soittelemaan, verestämään omaa nuorempana opittua soittotaitoa. Melko ruosteessa se kyllä on.

Seuraavan kerran katsotaankin sitten vähän jouluisempaan lastenhuoneeseen. Pallovalot sinne ripustinkin joyövaloksi ja joulutunnelmaa luomaan. Olen lisännyt myös vähän jouluisempia/talvisempia elementtejä meidän aikuisten makkariin, joten senkin puolesta on tilannepäivitystä luvassa.

Leppoisaa lauantaita allihopa! Me lähdetään tästä pikimmiten iltapäivän auringosta nauttimaan ja puistoilemaan.  Piristäviä nämä aurinkoiset päivät kaiken sen sateen jälkeen. 



/// Some kidsroom pictures after a long break. Have a lovely Saturday!


22.11.2016

KEITTIÖSUUNNITELMA UUTEEN KOTIIN



No niin, onnistuisiko tämä nyt sitten kolmannella yrittämällä. Siinä sohvannurkassa on ehkä sittenkin jotain mystistä unettavaa vaikutusta! Hypätäänpäs näissä raksasuunnitelmissa seuraavaksi meidän tulevaan keittiöön. Keittiö on nimittäin lattian lisäksi ensimmäisiä asioita, joita tähän kotiin suunnittelimme heti pohjan selvittyä. Kysyimme keittiötä parilta muultakin valmistajalta, mutta kyllä  keittiötoimittajan valinta oli sitten lopulta todella selvä. Siispä meidän keittiö tulee olemaan tanskalaisen HTH-keittiön* laadukkaasta valikoimasta ja sen on meille suunnitellut Sisustuscoco-blogistakin tuttu Sanna. 

Ehkä ketään ei yllätä, että meidän keittiö tulee olemaan ilmeettömän valkoinen. Puhdaslinjainen, selkeä, ajaton, moderni. Ovimallin valinta oli myöskin melko itsestäänselvä: vetimetön ja mattavalkoinen. Jos olisimme remontoineet edellisen kotimme keittiön muutamia vuoia sitten, valinta olisi ollut täsmälleen sama. Uskon myös, että valintani voisi hyvin olla sama myös kymmenen vuoden kuluttua. Jos olisin halunnut olla keittiötrendien aallonharjalla, olisi valinta ollut helmenharmaa peiliovi kromisella lankavetimellä tai messinginvärisillä nuppivetimillä. Sekin olisi ollut äärimmäisen kaunis vaihtoehto ja myönnän kyllä, että elokuussa  HTH-keittiön liikkeessä Vantaalla Sannaa treffatessani aikani sellaisen harmaan mallikeittiön edessä fiilistelin. Marmorikuvioinen laminaatti ja messinkihana näyttivät niin ikään kauniilta. Mutta itseni tuntien tiedän, että harmaaseen olisin mitä todennäköisimmin kyllästynyt nopeammin.
 

Emme halunneet keittiöön yläkaappeja tai välitilaa ja keittiö asettuikin helposti ällänmuotoon, josta reilut neljä metriä leveällä ikkunaseinällä kalusteet sijaitsevat kaikki tason alapuolella ja toinen seinä on korkea kalusteseinä. Saarekkeen hankintaa mietimme aluksi, sen poisjättämällä olisimme säästäneet myös neliöissä. Tämä olisi kuitenkin ehkä ollut valinta, jota olisimme jälkeenpäin harmitelleet. Saareke lisää kuitenkin keittiön työ- ja säilytystilaa, toiminnallisuutta sekä myös sosiaalisuutta, kun kokata voi nyt myös kasvot ruokailutilaan ja olohuoneeseen päin. Nyt saamme saarekkeeseen myös pienen tilan arkiaamujen aamiaishetkille ja juhlien tarjoilutasoksi. Kodinkoneet halusimme mahdollisimman pitkälti integroituna yhtenäisen ja huonemaisen ilmeen saavuttamiseksi. Matalan seinän vasempaan reunaan sijoittuu astianpesukone, korkean seinän oikeaan reunaan puolestaan kylmäkalusteet. Uunin kohdalla toiveenamme oli yhdistelmäuuni, jossa sähköuunin kanssa samassa on myös mikrouuni. Olemme kokeneet vastaavan yhdistelmäuunin täällä Walesin kodissa todella toimivaksi ja säästäähän se toki keittiössä ylimääräisen mikron verran tilaa. Jos taas olisi ylimääräiset pari touhutonnia, saisi samaan yhdistelmään vielä höyryuunitoiminnon, mutta sen idean jätimme suosiolla haaveen tasolle. Saarekkeessa lieden yläpuolelle tulee valkoinen putkimainen liesituuletin. Tähän olisi sopinut kauniisti myös valkoinen laatikkomalli, mutta valikoima nimenomaan valkoisissa oli olematon ja valkoinen kuori olisi pitänyt askarrella itse. 

Pohdin (yhä) myös matalan seinustan kolmesarjaisten laatikoiden/ovilevyjen vaihtamista yhteen tasaiseen ovilevyyn, jossa ura tulisi ainoastaan oven yläreunaan. Tämä vaihtoehto pelkistäisi keittiön ilmettä entisestään ja ovilevyn taakse saisi kuitenkin perinteisten hyllyjen sijaan ulosvedettävät laatikot. Tämä kolmesarjainen malli kuitenkin puhuu paitsi edullisemman hinnan myös käytännöllisyyden puolesta, kun ei sitten leipoessa  ja ruokaa laittaessa ole kupit ja kipot sekä oven avauksen että laatikon ulosvedon takana. Kun taas urien puhdistusta tässä versiossa on sitten enemmän. Makuasioita ja onneksi tämäkin ratkaisu on vielä meillä mahdollinen, jos mieli muuttuu. 

Muita valinnanpaikkoja keittiöömme on vielä hanan, altaan sekä tasomateriaalin kohdalla. Tasoksi on näihinkin kuviin mallattu Tulikiven lähes valkoinen Carrara-komposiitti: marmoria muistuttava, mutta sitä kuitenkin paljon huolettomampi ja kestävämpi kivitaso. Budjettisyistä saatamme kuitenkin lopulta kallistua valkoisen täyslaminaatin puoleen, mikä meille tulee myös keittiön vieressä olevaan kodinhoitohuoneeseen. Täyslaminaatti kiinnostaa kestävyytensä puolesta ehdottomasti enemmän kuin tavallinen laminaatti. Olipa valintamme sitten komposiitti tai täyslaminaatti, valitsemme sen 1,2 sentin paksuisena. Myöskin tasovalinnasta riippuen pähkäämme vielä mustan ja valkoisen komposiittialtaan sekä mustan ja kromisen hanan välillä. Maanantaisin valintani olisi graafisempi ja trendikkäämpi musta, tiistaisin klassisemmat valkoinen ja kromi. Mitä sinä valitsisit?

Olen tästä keittiöstä (kuten toki kaikesta muustakin :) aika innoissani, enkä myöskään vähiten tuon kaksi metriä leveän tason korkeudelta alkavan ikkunan takia. Ikkuna lisää valon kulkua läpi talon ja siitä pystyy kokkaillessa seuraamaan mainiosti etupihan tapahtumia. 


Keittiötunnelmissa täällä siis tänään! Pitkät tovit olen myös miettinyt keittiön sisustusta. Työvalaisimia, baarijakkaroita ja sen semmoista. Niihin palaan vielä erillisessä postauksessa. Kommentteja ja vinkkivitosia toki otan mieluusti tässäkin keittiöasiassa avoimesti vastaan!

Mukavaa kuluvaa viikkoa!


/// Kitchen plans for our new home. White, modern and timeless it will be. The best background for all the kitchen accessories and cooking activities. Our kitchen plan is made by the Danish HTH kitchen*. 


* Blogiyhteistyössä HTH-keittiö / In collaboration with HTH-kitchen


19.11.2016

EUKALYPTUSKRANSSI JA LAUANTAIN TUNNELMAA


Tervehdys blogin puolelle ensimmäistä kertaa tällä viikolla! Miten nämä viikot vierivätkin sellaista vauhtia kohti joulua? Lauantain koitto tuntui tällä viikolla erityisen leppoisalta. Edellisinä viikonloppuina on ollut kaikenlaisia menoja, joten tänään oli rentouttavaa vaihtelua herätä tietäen, että tälle viikonlopulle ei olla buukattu mitään erityistä. Uskomattoman kauniin ja kuivan syksyn jälkeen täällä on tällä viikolla kiritty sadetilastojen palkkeja urakalla ylöspäin. On kuulkaas tullut niin kaatamalla kaiken aikaa, että oksat pois. Salamoinut ja satanut kunnon raekuuroja. Jossain päin Britanniaa ollaan kai oltu "reilusti" pakkasen puolella. Mutta eipä olisi eilen aamulla tarvinnut ajaa kuin puolisen tuntia tästä pohjoiseen todistaakseen hentoa lumivaippaa Brecon Beaconsin kukkuloilla. Joten saapas nähdä saataisiinko enemmänkin talvimaistiaisia tänne meille eteläänkin. Tosin sehän tietäisi vain ja ainoastaan kaaosta, joten täytyy ehkä sittenkin olla varovainen toiveidensa kanssa.



Lauantaiaamu alkoi viime päivien tapaan pimeänä ja märkänä. Aamupalaa nautittiin kynttilänvalossa, eikä näin illalla tunnelma ole siitä sen erinäköisemmäksi muuttunut. Päivällä kunnon hikirääkki combatissa, kukka- ja ruokakauppareissu siihen päälle ja muutenpa onkin kotoiltu vaan. Sitä mukaa, kun joulu lähestyy, kasvaa myös näpertelyn tarve. Tänään syntyi eukalyptuskranssi (josta kyllä jäi yksi oksa selvästi uupumaan..) olkkarin peiliin ja tyttöjen lapaset ovat edistyneet puikoilla. Ikeasta tein herätelöydön aiemmin viikolla, kun vastaan tuli kolmen metrin pala tuollaista roiskeista mustavalkeaa kangasta. Viime vuonna roiskittiin samantapaista kangasta itse (täällä) ja silloin tällöin olen miettinyt, että roiskisiko kangasta lisää vaikkapa tyynynpäällisiksi. No eipä tarvinnut kahta kertaa miettiä, kun tuota napakkaa puuvillaa löytyi kolmen punnan metrihintaan. Ainut ongelma tässä nyt vaan taitaa olla, että mitä ihmettä kankaasta lopulta tekisin. Olen mallannut sitä jo pöytäliinaksi, tyttöjen sänkypeitoksi, tyynynpäälliseksi, joulusukiksi tai lautasliinoiksi joulupöytään. Jää nähtäväksi. Yksi isompi tai monta pienempää projektia siitä tulee syntymään.




Tämän illan näpertelynä taidan nyt hypätä tästä lampaantaljallisesta sohvannurkasta keittiöön. Marian inspiroimana meillä nimittäin syödään tänään itsetehtyä kebabia lisukkeineen. Nam nam. Loppuillaksi palaankin varmasti puikkoineni ja kukkuramahoineni katsomaan pari jaksoa Call the Midwifea tähän "surmannurkkaan" , joksi mies tämän MINUN sohvannurkan nimesi. Oli sitä mieltä, että olen nyt viimeiset pari viikkoa nukkunut tähän nurkkaan joka ilta parissa minuutissa.  En kyllä myönnä! 

Leppoisaa myöhäistä lauantai-iltaa! Palaisinkos seuraavaksi taas raksasuunnitelmien kanssa?





14.11.2016

PULLAA JA POKERINAAMOJA


Viikonloppu ja siinä samalla myös isänpäivä vetelee viimeisiään, hetki aikaa sohvannurkalle ja omille jutuille. Aamulla hipsittiin perinteisesti laittamaan aamiaista päivänsankarille ja siinä samalla vaivattiin kuopuksen kanssa pullataikina kohoamaan päiväkahveja varten. Meidän perheen isi-ihmiselle kun ei kakut kelpaa. Korvapuustit sen sijaan maistuvat kaikilla niillä kolmella kerralla, kun niitä vuoden aikana saan leivotuksi. Täytyisi harrastaa tätä hiivaleipätaikinaterapiaa paljon useammin, ehkä silloin tulisi pullistakin vähän tasalaatuisempia erinäisten sattumakierteiden sijaan. Mutta rakkaudella rullatut puustit ennen kaikkea, pienten sormien sieltä täältä näykkimät. Taikinan syöntihän on tässä touhussa tietenkin kaikkein olennaisinta.







Tuota paljettihameista tekoturkkikaveria kiehtoi pullansyönnin lisäksi myös uhkapeli, toki hän oli pukeutunut tilanteen vaatimalla tavalla. Hiirenhiljaa keskittyneesti kävi jotakuinkin jokaisen pelikolikon läpi ja rakensi jos jonkinnäköisiä torneja. Kuulemma oikein hauska peli tuo pokeri. Miehet on kyllä niin hankalia lahjottavia, jos ei halua sijoittaa omaisuutta purjelautoihin ja polkupyöriin tai ostaa kymmenennen kerran peräkkäin vähän eriväristä neulepaitaa. Lahjaa aika paljon leveämmän hymyn tuolle miekkoselle taisi tänään tuoda kuitenkin iltapäivän oma-aika ja kaikki ne hyvät aallot, joita lainelaudallaan sai Atlantissa kalastetuksi. Sillä välin kun me hameväki herkuteltiin vähän lisää yhden erityisen tyttösen syntymäpäivillä. Oikein kelposunnuntai tämä, loistolopetus huiskeiselle viikolle. Nyt jos vielä jakso Call the Midwifea ja puikot hetkeksi heilumaan.

Oikein ihanaa tulevaa viikkoa!

// Today we celebrated Finnish Fathers' Day. In the morning we sneaked in to kitchen and prepared the breakfast and kneaded a cinnamon roll dough. A lovely way to start the day with kids, naturally they are always so excited about these special days. I find it always hard to find presents for him IF I don't want to spend a fortune to surfboards or buy that same jumper tenth time in a row. This time we decided pretty spontaneous for a poker set. New hobby and a cool thing to learn with daddy when growing up. Cinnamon rolls, risky games, catching waves and celebrating one special birthday girl too. That was our Sunday all about! I hope you had a lovely one too!


11.11.2016

VIIMEIN VALMIS JÄTTINEULEPEITTO



Tai no, tämähän on niin nopea peitto valmistumaan, että sana viimein on tässä yhteydessä vähän hupaisa. Kun tekniikan ja oikean silmukkamäärän ensin selvittää, peitto on käsillä neuloen parissa tunnissa valmis. Mutta ottihan se aikansa ennen kuin ne langanpätkät molemmista päistä peittoa olivat pääteltyinä. Miten se päättely ja viimeistely tahtokin aina olla se ylivoimaisin osa näitä projekteja?





Hyvät video-ohjeet käsillä neulomiseen löysin Instagramista käyttäjältä @ohhio. Itse katsoin kolme eri videota niin silmukoiden luomisesta ja parista ensimmäisestä kierroksesta, kunnes oivalsin, kuinka silmukat saa siististi samoin päin jokaisella kierroksella. Omaan peittooni tein 14 silmukkaa ja tuolla silmukkamäärällä sain kolmen kilon merinovillakerästä 110x120cm peiton.

Peitto on ollut jo kovassa käytössä petauksessa. Viluisuudestani olen täällä jo avautunutkin tänä syksynä ja tämän jättipeiton vetäisen yöksi monesti untuvapeiton päälle. Toisinaan otan vielä kuumavesipullon tähän lämmityskokoonpanoon peiton alle mukaan. Villasukkia tietenkään unohtamatta. Ihanasti lämmittää jo :).

Kuvissa vilahtaa maisema meidän makkarin ikkunasta. Sään mukaan aina vähän erilainen. Vaikka lumi puuttuukin täältä, niin talven tunnelmaan päästiin eilen kiinni Cardiffin jouluvalojen sytyttäjäisissä, jonne menimme lasten kanssa kyllä ensisijaisesti joulupukkia ja poroja katsomaan. Tapahtumassa oli lopulta niin paljon kaikkea muutakin ihmeteltävää, että keskustassa vierähtikin koko ilta. Tapahtuman tunnelmia pääset katsomaan pienten videoiden muodossa Instagram Stories -sovelluksessa vielä tähän iltaan saakka. 

Haipakkaa on pitänyt meillä tämän viikkoa ja samalla linjalla vedetään viikonloppu! Monenlaista mukavaa taas tiedossa! Lämpöistä perjantaita ja ihanaa alkavaa viikonloppua!


// Chunky handknitted blanket in our bedroom.

6.11.2016

SAUNAHAAVEITA


Sunnuntaita, kuvankaunista sellaista! Eilisen Bonfire Night -päivän ja illan juhlien jälkeen täällä vietellään rauhallista ja myöhäistä aamiaista villasukkiin ja -paitoihin kääriytyneenä. Lämpimänä pysyminen on ollut viime päivinä meidän perheen TOP3-keskustelunaiheissa ja itseäni alkaa jo huvittaa tämä plussa-asteilla paleleminen. Eilen illalla teimme lopulta juhlavan päätöksen ja käänsimme sisällä lämmitystä aavistuksen päälle.

Sauna on syystä että ollut alituiseen mielessä, ehkä yksi niistä asioista, joita uudessa Suomen kodissamme odotan eniten. Viime viikonlopun surkeaksi joskin todella huvittavaksi osoittautunut mökkisauna Länsi-Walesissä sai vähän vauhtia saunahaaveiluun. Jos omaan saunaan kuitenkin jotain muuta kuin harvakseltaan naulattu laude lähes lattiantasossa, seitsemällä kivellä varustettu maailman pienin kiuas ja löylyvälineinä koirankuppi ja soppakauha. Toki ne löylyt näilläkin aikaan saatiin, kun tarpeeksi kauan jaksettiin vettä kiukaalle lirutella. Walesiläinen saunaelämys, joka tullaan toki muistamaan aina.

Meidän tulevan kodin sauna tulee lauteineen olemaan melko perinteinen suomalainen sauna, pienellä modernilla twistillä. Itse en ole lämmennyt viime vuosina paljon esillä olleille puolilasisille saunoille, joista on näkymät pesuhuoneen puolelle. Kaipaan saunalta hämyistä tunnelmaa ja koska meidän neljän neliön saunaan tehdään kaksi 1,6mx0,6m -kokoista ikkunaa tontin takana olevan metsä- ja jokimaiseman hyödyntämiseksi valoa saunaan tulvii päivänvalossa ilman lasiseiniäkin. Lisäksi lattia tulee mitä todennäköisimmin jatkumaan kylpyhuoneen puolelta vaaleana. Vaikka pidän kovasti ihan perinteisestä puisesta saunasta päätimme kuitenkin hämyisemmän tunnelman aikaansaamiseksi käsitellä lauteet ja seinät kokonaan mustiksi. Valontuloa kylppärin puolelta koitetaan blokata savunsävyisellä lasiovella johon sopii kauniisti mustat karmit sekä nuppivedin. Valotkin laitamme todennäköisesti ikiaikaiseen tyyliin lauteiden alle. Seinät paneloidaan ihan yksinkertaisesti vaakaan, kuten kokoamani kollaasin kuvassa. Simppeli toimii mielestäni tässäkin. 





Otsikon mukaisesti tässä postauksessa kyseessä on myös jo päätettyjen asioiden lisäksi ripaus haaveilua ja kollaasissa haaveilu näkyykin kiukaan muodossa. Olen nimittäin umpirakastunut Tulikiven Rae-marmorikiukaaseen. Se olisi aivan mielettömän upea simppelissä mustassa saunassa. Marmoria meidän kodissa tullaan jonkin verran näkemään ja vielä arvotaan muutaman mahdolliseen kohteen joukosta, missä marmori- tai marmoria muistuttava ratkaisu toteutetaan. Mielestäni olisikin kaunis ja yllättävä ratkaisu laittaa marmoria saunaan näin kiukaan muodossa. Harmi vain Tulikiven nettisivujen mukaan tämä kiuas on ainakin toistaiseksi valikoimasta loppu ja toisekseen se ei valitettavasti taida meidän budjettiin mahtua. Mutta varmasti yksi ratkaisu, joka palaisi mieleen ylimääräisten tuhatlappusten ilmaantuessa näkökenttään. Marmorikiukaan sijaan saunassamme tullaan varmaankin näkemään lauteesta nouseva yksinkertainen ja huomaamaton kiuas valkoisilla saunakivillä, musta saunasetti ja pellavaiset saunatekstiilit ja -pyyhkeet.

Sauna tulee yhdistymään kauniisti pesuhuoneeseen, jonka ideat taidan koota erilliseen juttuun, niin pysyy tämänkin sunnuntaijutun pituus vielä inhimillisissä rajoissa. Olisi ihana kuulla, millainen sauna sinulla on tai millaisia sinun saunahaaveesi ovat?


/// Planning and dreaming of a black sauna with a marble stove.