KOLME YÖTÄ JOULUUN ON

Niin lauloimme tänään oppilaiden kanssa koulussa. Lasten mielestä joulu tuntuu tulevan liian hitaasti, kun taas itsellä on joka vuosi aivan päinvastainen tunne. Aina yhtä varkain, olipa valmistautunut hyvin etukäteen taikka ei. Rentoa otetta on hyvä harjoitella, vaikka vähän harmittaakin, että ne joulukortit eivät tänä vuonna postiin ehtineet. Joulukuusen sen sijaan hankimme ajoissa, tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomen jouluissamme ihan ostokuusena. Ajatus perinteisestä kuusenhakureissusta mummolaan oli sekin nimittäin liikaa tässä arjessa sukkuloidessa. Viime vuonna laitoimme Walesissä kuusen jo pari viikkoa ennen joulua, sikäläisiin tapoihin nähden melko myöhään. Nyt uskalsimme tuoda kuusen jo viikko ennen joulua sisään tarkoituksena saada sillä edes vähän joulufiilistä kaiken arkisuuden keskelle. Täälläkin tuntuu yleistyneen enemmän tapa laittaa kuusi jo aatonaattoa ennen. Kielineekö joulukulttuurin muutoksesta? Siitä, että joulu on juurikin ihana jo vähän etukäteen, muutoinkin kun tappavan pitkän suorituslistan muodossa. Muutaman päivän meidän kuusi koristi kotia pelkät valonauhat yllään, kunnes alkuviikosta sai koristuksen lasten ripustamana. Tosin, lopulta siinä kävi sitten niin, että itsekin innostuin ja lapset joutuivat lopulta sanomaan minulle, että "Nyt riittää jo, äiti!" 320 pientä led-valoa tuntuu äkkiseltään liioittelulta, mutta illalla niiden valoon nukahtaessa ja aamulla samaan herätessä määrä tuntuu vain ja ainoastaan kohtuulliselta.

Täällä rustaillaan parhaillaan joulun kauppalistaa ja valmistellaan vielä pieniä joulumuistamisia niille omille tärkeiksi tulleille opetuslapsille. Omassa työssä ehdottomasti plussaa on se, että kaikki juhlat ovat niin läsnä myös työarjessa. Huomenna onkin vielä viimeinen rutistus toimia kuiskaajan roolissa lasten itsekeksimissä tonttunäytelmissä ja laulaa luikauttaa muutamat joululaulut meidän pienellä kyläkoululla syksyn aherruksen ja joululoman alkamisen kunniaksi. Kotona voidaan sitten jatkaa omien lasten jouluriemulla ja koristella heille vielä pienet kuuset omiin huoneisiin. Ukki oli käynyt siellä kuusimetsällä meidän puolesta ja toimittanut pari pientä villiä yksilöä suoraan kotiovelle  <3. 

Onhan tässä vielä aikaa jouluun ja huomenna yön hämärässä taidan kuitenkin vielä muutaman kortin askarrella pelkästä riemusta, että seuraavana aamuna voi jatkaa unia vähän aamukuutta pidemmälle. Kun se kortti-ideakin oli olemassa.

Millä mallilla teidän jouluvalmistelut ovat? Rennosti tunteella vai hiki pinnassa pitkää tehtävälistaa yliviivaten?