ERITYISEN SULOINEN SUNNUNTAI

Tähän sunnuntaihin oli ihana herätä. Kellojen siirron ansiosta yksi ekstratunti unta ja sisällä kaunis lumisateen mukanaan tuoma valo. Mieletöntä, kuinka pienikin lumimäärä muuttaa tunnelman aivan erilaisiksi. Lapsilla ei kauan mennyt, kun vaatteet oli päällä ja ulkona ensimmäiset lumipallot saivat kyytiä. Minä tyydyin katselemaan ikkunasta ja nautin aamun kiireettömyydestä kahvikupin ja eilisen kaupunkireissulla löytyneen sisustuslukemisen voimin. Olen sunnuntaisin usein vähän pessimisti: alan jo aamulla suremaan viikonlopun loppumista, enkä saa oikein mitään aikaan. Ei sillä, että aina tarvitsisikaan, mutta tuosta ajatuspaineesta olisi ihana päästä eroon. Tänään oli ihana huomata, että tunne pysyi loitolla ja sain nauttia sunnuntaista kuten sunnuntaina kuuluukin. Rehellinen ensilumi tuntui ihanalta lenkkitossun alla ja lumisade niin raikastavalta kasvoilla, kun hyppäsin lounasreissulle anoppilaan suunnatessa vähän aiemmin autosta ja taivalsin viimeiset kilometrit juosten. Välillä kaunista valkoiseksi maalautuvaa metsämaisemaa piti ihan pysähtyä ihastelemaan. Edes tieto lähistöllä liikkuvasta yksisilmäisestä sudesta ja kauempaa kantautunut koiran kummallinen haukku ei saanut fiilistä kääntymään kiireen tai pelon puolelle. Ensilumi ja talventulo tuntuu joka vuosi yhtä ihmeelliseltä, puhumattakaan nyt, kun parina edellisen vuonna olemme tästä ensilumesta jääneet paitsi.

Anoppilan riistaruoka, kodin sisustelut, ensi viikon töiden valmistelu sekä vielä illan pumppi mahtuivat kaikki nekin tähän sunnuntaihin. Viime aikoina olen tarttunut kameraan todella laiskasti ja se näkyy tietysti bloginkin puolella. Tänään iski kipinä tähänkin puuhaan, joten tässäpä teille liuta kuvia olohuoneen tilanteesta. Jo pari kaunista eucalyptuksen oksaa maljakossa luovat ilmeestä uuden, vaikka muuta uutta tähän tilaan ei juuri kuulukaan. Ja niin - toki eucalyptus virittää usein ajatukset myös alkavaan joulusesonkiin, eikähän tuo lumentulo tuota tunnetta yhtään ainakaan vähennä. 

Ihanaa uutta viikkoa teille kaikille, jotka jaksatte siellä linjoilla vielä notkua hitaammasta postaustahdista huolimatta! 

PS. Eihän tässä tietenkään koko sunnuntaitotuus ollut. Vielä pitäisi järjestellä ensi viikon töitä, joita en itse ole koulutuspäivistä johtuen tekemässä. Niin, ja eräs leipomuskin pitäisi vielä huomiseksi tehdä ja ne tarpeetkin ovat vielä kaupassa. Joten iltakahvin voimin vielä pikakipaisu ostoksille ja takkatulta tunnelmoiden marttapuuhiin hetkeksi.