7.10.2015

SITRUUNAA, KIITOS.


Viime aikoina minua on vaivannut joku kumma himo sitruunaan. Olen kantanut kotiin jo useamman säkillisen sitruunoita ja pusertanut ne puolikas kerrallaan vesilasilliseen niin aamulla, päivällä kuin illallakin. Kahvilassa perinteisen suklaan sijaan olen niin ikään valinnut sitruunaa. Viime viikolla ajattelin viisaasti, että synttärikakut syödään tällä kertaa kahvilassa - Välttääkseni perinteiset, missä kotona leivotusta synttärikakusta kolme neljäsosaa päätyy omalle lantiolle. Synttäripäivän Tarte au Citron jäi kuitenkin niin suloisesti kummittelemaan kielen päälle, että huomasin pian googlaavani sitruunatorttujen reseptejä. Etsinnässä perinteinen ranskalainen, ilman minkäänlaista marenki-imellystä. Eilisen iltakahviseuran kunniaksi sitten lopulta toteutin ensimmäisen kokeiluni. Ei tosin ihan kahvilakokemukseeni yltänyt tämä torttu, mutta ihan hyvä siitä tuli silti. Reseptin bongasin täältä. Nyt onkin siis etsinnässä se täydellinen resepti. Kunhan tässä tovin sulattelen tätä torttua, täytyy kokeilla täytteen valmistusta niin, että siinä on vielä pari keltuaista lisänä ja ehkä vähän vähemmän sokeria.
 



Jos sieltä ruudun takaa löytyy hyviä reseptivinkkejä, niin kiitos kerrothan! En muista, olenko koskaan suhtautunut tälläisellä intohimolla muuhun kuin suklaaseen. Ja kun tiedän, että siellä nyt jo joku tämän sitruunahimon takia kuvittelee laskevansa yksi plus yksi, niin ei, ei ole vauvoja vatsassa :).
 
Mutta nyt hyvää huomenta vaan, sitruunavettä suuhun ja kohti uutta päivää! Jospa tuo sitruuna ja sen c-vitamiinit auttaisivat orastavan flunssan ja inhottavan kurkkukivun nujertamisessa. Sen siitä perjantai-illan irtiotosta sain palkinnoksi. Kotoa ei kai pitäisi lähteä koskaan, ei ainakaan ilman lapsia tai kaulahuivia. Tänään jätän siis treenit toiveikkaana välistä ja taidan suunnata pitkästä aikaa kaupungille aikaa kuluttamaan. Tähän flunssateemaanhan sopisi kuppi kuumaa ja hyvä kirja jossain leppoisassa tearoomissa, lämmin huivi kaulassa.

4 kommenttia:

  1. Myöhästyneet onnittelut rouvalle! Meilläkin tykätään sitruunasta ja tein sitruunakakun keskimmäisen syntymäpäiville. Kakun kuorrutin marenkivaahdolla, mutta se ei tehnyt kakusta laisinkaan imelää (hje löytyy blogistani).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marja! Muistankin tuon kakkupostisi. Oman äitini bravuuri on ollut myös täytekakku sitruunatäytteellä, sitä taisi olla lakkiaisissanikin silloin muinoin tarjolla. Täytyypä kokeilla joskus tuolla marenkivaahdolla kuorruttaa kerman sijaan.

      Poista
  2. Sitruunavesi on ihanan raikasta <3
    Tuo sitruunatorttukin näyttää hyvältä, valitettavasti ei ole toisenlaista reseptiä sinulle antaa.
    Mukavaa keskiviikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On aivan ihanan raikasta, herättää kyllä pahemmastakin aamuväsymyksestä. Tosin hampaat ei sitten niin kovasti tykkääkään. Joudun varmaan vielä vierotukseen. Onneksi postisetä toi mulle eilen kaksi pussia lakuja, niin sain ajatukset hetkeksi sitruunasta :).

      Poista

Olen iloinen, jos moikkaat Pastellimajassa käydessäsi!