2.9.2013

HOME SWEET HOME





Joskus on hyvä mennä vähän kauemmas nähdäkseen lähelle.
Ja mitä näitä nyt oli?!



Allekirjoitan tosin molemmat. Voi kuinka hyvältä se oma koti tuntuukin aina pienenkin reissun jälkeen. Oman perheen arvon nyt ymmärtää ilman matkakilometrejäkin, mutta enpäs muista milloin tytöt olisivat olleet niin riemuissaan äidin näkemisestä. Ja jännä miten eri tavalla yksi- ja neljävuotias reagoi, kun yllättäen hain heidät perjantaina viiden yön eron jälkeen päiväkodista. Pienempi nauraa räkätti räkäisesti ja tuuletteli kädet ilmassa viuhtoen, halaili ja suukotteli. Isommalla oli jo valmiiksi punapilkkuiset kasvot, kun oli viikon ekat ikäväitkut yllättäneet välipalalla. Hiljaa vain tuijotti huojentuneena, että siinä se nyt on  "Äiti." Ja sulkeutui syliin imemään viikon aikana menetettyä läheisyyttä. Itkuhan siinä pääsi itselläkin :). Eikä tuo isi-ihminenkään kovin pahoillaan tuntunut kotiinpaluustani olevan. Vaikka eipä sillä, arki tuntuu pyörineen täällä mainiosti ilman minuakin.




Perhe on paras! Niissä fiiliksissä mentiin täällä siis viikonlopun yli.
 Blogi jäi suosiolla vielä pariksi lisäpäiväksi hyväksi kakkoseksi.
Mutta täällä taas, onko siellä enää ketään?!
Kööpenhamina näytti parhaat puolensa ja meillä oli ystäväni kanssa oikein rattoisa loma.
Kuvia olen ladannut ja käynyt jo läpikin. Niitä kertyi kuutisen sataa :). Omasta läppäristä on
muistikortin lukija rikki, joten hiukan hitaanlaista on niiden siirtely toiselta koneelta muistitikulle ja edelleen omalle koneelle. 
Mutta ihan varmasti laitan tänne bloginkin puolelle lähipäivinä reissutunnelmia katseltavaksi.




Niin kuin tarkkasilmäiset varmaankin huomasivat, telkkaritasolla tapahtuu taas :).
 Tämän postauksen kuvat valikoituvat
lähinnä tuon Therese Sennerholtin kehystetyn printtikortin sanoman mukaan.
Siinäpä ne päällimmäiset tuntemukset kotiin palattua :). 
Toinenkin tuliainen kuvissa vilkkaa.
Ensimmäisestä reissupäivästä alkaen himoitsin Normann Copenhagenin uutuuskippoa, Agnes Vasea.
Ja viimeisenä päivänä se piti sitten viimetinkaan käydä vielä nappaamassa mukaan.
Kultasisuksinen tuikkukippo on Bloomingvillen syksyä. Sen tosin kotiutin jo ennen reissua 
Joensuun H&B Homesta. Ja nämähän eivät ole ainoat viimeaikaiset hankinnat, kuten arvata saattaa.
Muista lisää otollisen hetken koittaessa. Materialisti-minä täällä myhäilee ;).

Tälläistä tänne, palaan pian!!

3 kommenttia:

  1. Juu, juu! Täällä ollaan.:) En ole koskaan käynyt kunnolla Köpiksessä. Mä niin haluaisin! Juttuja odotellessa...

    VastaaPoista
  2. Jep, täällä ollaan! Köpiskuvia odotellaan... :)

    VastaaPoista
  3. Oi kuinka mukavaa!! Koitan valkata ainakin osan kuvista tänne blogiin niin pian kuin muutaman päivän yh antaa periksi. Ehkä sitten yön pimeinä tunteina ;)!

    VastaaPoista

Olen iloinen, jos moikkaat Pastellimajassa käydessäsi!