21.1.2017

SAMANLAISET YÖPÖYDÄN VALAISIMET


Hei vaan viikonloppu ja kaikki ihanaiset siellä linjoilla! Nämä jatkuvat perjantait kieltämättä kauhistuttavat. Tällä hetkellä tuntuu kuin valumaan olisi käännetty tiimalasillinen hiekkaa ja meinaa väkisin vähän paniikki iskeä siitä, kuinka hiekka vähenee kaiken aikaa.  Toivoo melkein kuinka hiekan seasta löytyisi tarpeeksi suuri kivensiru, joka tukkisi hetkeksi tiimalasin kaulan ja pysäyttäisi ajanjuoksun. Lähtö vain lähenee, sille ei voi kyllä yhtikäs mitään. Tänään päätinkin tarttua hetkeen ja ajaa hurautin ylös vuorille päivähaikille tyttöjen koulupäivän ajaksi. Reilun kolmen tunnin rypistys kuvankauniissa säässä paikallisia vuoria ylös ja alas tuntuu tällä hetkellä kipeän ihanasti joka jäsenessä. Olen vähän sellainen hätähousuvaeltaja, jos pääsen yksin liikkeelle. Kävelen ylämäet ja juoksen alamäet ja tasaiset. Juokseminen tuntuu aina vähän helpommalta, etenkin alaspäin mennessä. Instan Stories -puolelle päivitinkin päivän maisemia videoiden muodossa.


Täällä blogin puolella kurkataankin kuvissa maisemien sijaan vielä toistamiseen makkarin puolelle. Jouluiset tekstiilit on viimein pestynä ja viikattu pakkaamista varten ja vanhat itsetehdyt mustavalkoiset tyynynpäälliset kaivettu takaisin kehiin. Persikkainen tyllihame tuo värillään jo keväisemmän fiiliksen, kun taas tuo joulunjäämä kranssi haluaa vielä vähän jarrutella. Vähän ne riitelevät keskenään, mutta en suoraan sanoen jaksa tähän hätään siitä välittää. Hameen nyt täytyy roikkua jossain, ettei rypisty ja kranssin alta paljastuisi kaksi rumaa ruuvia.
 

Jos jotain pitäisi saada jo muuttolaatikkoonkin, niin jotain on laatikoista vasta purettu. Joulun aikaan tuli eteen tilanne, jossa tarvittiin lisävaloa kuopuksen legopöydälle ja minulla syttyi kirjaimellisesti lamppu, kun muistin, että vaatekaapin perimmäisessä nurkassa odottelee toinen Jieldén pöytävalaisin esiinmarssiaan. Olin ajatellut sen tapahtuvan vasta uudessa kodissa, mutta kun tarve tuli ja oli joulukin, niin uskalsin kaivaa tämän viime kesänä puoleen hintaan alennuksen alennuksella hommaamani kaunottaren esiin. Selvisin tästä lamppupaljastuksesta lopulta puhtain paperein, todennäköisimmin kiitos joulun, koska "kun niin halvalla sai" lienee jo vähän liian kuultu. Meillä ei ole itse asiassa ikinä ollut samanlaisia yöpöydän valaisimia ja vähän sillä ajatuksella olin parin jo olemassa olevalle Jieldélle hommannut. Toisaalta nämä veikeät tapaukset sopisivat tulevaisuudessa kivasti myös vaikka tyttöjen huoneisiin yö- tai työpöydän valoiksi. Testimielessä kokeilin valaisimia jo tänne Walesin kodin makuuhuoneeseen, vaikkakin toinen palautui sittemmin kuvien ottamisen jälkeen takaisin työpöydälle. Samanlaiset valaisimet, mutta kuitenkin liikkuvien niveltensä ansiosta halutessa vähän erilaiset. Minusta näillä Jieldéillä on hauska luonne. Asia josta muutenkin pidän sisustuksessa. Esineet voivat olla ajattomia ja pelkistettyjä, mutta kuitenkin jollain lailla humoristisia ja leikkisiä. 






Ennen kuin kangistun kokonaan tähän sohvannurkkaan, taidan tämän pidemmittä tarinoitta lähteä unten maille. Vähän jännityksellä pääsenkö huomenna sängystä ylös ollenkaan. Onneksi edessä on viikonloppu ilman herätyskelloa, eikä yksiä synttärikemuja kummempaa tekemistä vielä buukattuna. Mies toi tänään mukanaan kuplamuovirullan ja pahvilaatikoita, joten ne tietävät varmasti jotain pientä askaretta muuttoon liittyen. Ainakin tuon keskelle eteisen mattoa kokoamani epämääräisen kasan jos saisin nätisti pahvilaatikkoon keskeisimmältä kulkuväylältä kuljeksimasta. Pikku hiljaa hyvää tulee. 

Siispä hyvää yötä! Todennäköisimmin teille jopa hyvää lauantaihuomenta :)!

10 kommenttia:

  1. Oi oi, nuo Jieldét ovat kyllä täydellisen ihania ja näyttävät hyviltä teidän yöpöydillä. Tuollaisesta lattiavalaisin versiosta hiukan salaa haaveilen... :D

    Ihanaa viikonloppua, teillä on niin keväiset tunnelmat siellä jo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on ne, eikä edes mun mielestä nähtyjä. Ajattomat klassikot kyllä, joita kelpaa katsella varmasti aina. Ja onhan se lattiaversio ihan oma lukunsa, supernäyttävä.

      Kiitos Jenni! Täällä on itse asiassa ollut tosi kylmä tammikuu, mutta onneksi kuiva ja saatu nauttia kauniista auringonpaisteesta pilvisten päivien ohella. Voisi kyllä kevät ihan kunnolla alkaa täällä ennen meidän muuttoa, niin saisi vähän sitäkin jo fiilistellä ennen talveen tuloa.

      Poista
  2. Pakko udella, että muutatteko suoraan kotikaupunkiin? Vuokralle varmaan, kun oma koti odottaa? Pääseekö tytöt päiväkotiin vai ovatko kotona?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KOtiin tottakai tullaan. Asiat järjestyy päivä kerrallaan :).

      Poista
  3. Hih,hii... tunnistin niin itseni tuosta: "...vaatekaapin perimmäisessä nurkassa odottelee... uskalsin kaivaa tämän... esiin". Hm, keneltäköhän näitä hankintoja täytyy aina piilotella? Isot hankinnat ovat tietysti vähän ongelmallisempia ja niissä piilee aina jännitysmomentti, mutta pienet kivat sisustusjutut, kuten vaikkapa pikkumatot työhuoneessani vaihtuu fiiliksen ja vuodenajan mukaan, eikä hän kyllä edes huomaa :))) Jiéldet ovat kyllä niin ihanat!

    - Sirpa



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, no onneksi en ole ainut puijari :). Hyvään tarkotukseen puijataan kuitenkin!

      Poista
  4. Kauniit valaisimet ja totta, sopivat hyvin jatkossa vaikka lasten koulupöydille. Kiva yöpöytä, löytyy myös meiltä!

    VastaaPoista
  5. Hei! Mistä olet hankkinut tuon yöpöydän?

    VastaaPoista

Olen iloinen, jos moikkaat Pastellimajassa käydessäsi!