19.9.2016

LINNAVISIITTI



Viikon viimeisiä tunteja viedään ja ajattelin jatkaa vielä joutuen siitä, mihin eilisellä blogiretkellä jäin. Vähän ylempänä meren rannasta, Ewenny-joen rannalla olevan linnan rauniota ihailemme aina ohi ajaessamme. Maisema on jotenkin todella idyllinen, jopa romanttinen. Vihreät kevyesti kumpuavat niityt, loivasti kiemurteleva, auringossa kimalteleva joki, niityillä laiduntavat  hevoset ja Ogmoren keskiaikainen linna. Keväällä tästä ohilenkkeillessäni pääsin todistamaan linnan raunioilla laiduntavien pienten karitsojen holtittomia pukkihyppysarjojakin. 


Tällä kertaa päätimme ottaa linnan raunioilla käynnin retkiohjelmaan tyttöjen kanssa. Linnaseikkailut ovatkin Walesin aikoina tulleet tutuiksi ja lapsista se tuntuu olevan aina todella jännittävää. Ogmoren linnassa he saivat kiipeillä luvan kanssa matalemmilla muureilla ja piiloutua vallihautaan. Ei ehkä mikään turvallisin piilosleikkiin, joten sain kyllä kärppänä olla valmiina ottamassa koppia. 





Seikkailu jatkui kiviaskelmia pitkin joen yli vapaana laiduntavia hevosia moikkaamaan. Tulinpa tajunneeksi myös sen, että vaikka kaikenlaista on meidänkin tyttöset päässeet elämänsä aikana kokemaan, niin heppojen silittely oli kyllä jotain uutta ja ihmeellistä. Mutta rasti ruutuun nyt sitten tältäkin osin. Täytyy palata vielä joku päivä uudelleen, linnaretken kruunaisi varmasti vielä iltapäiväteet tuon valkoisen rakennuksen teehuoneella.




Valmiiksi jo vähän fiilistelen, kuinka ihania muistoja näistä retkistä jää, paitsi mieleen, niin myös valokuviin. Vaikka minnekään ei olla vielä lähdössäkään, niin viime päivinä on kyllä ollut vähän sellainen olo, että nyt täytyy ottaa kaikki mahdollinen ilo irti näistä maisemista. 

Kiitos muuten kaikille eilisen juttuni myötäeläjille. Tänään pääsimme jo täältä kotoilun parista uloskin. Kaupungissa on ollut koko viikonlopun mielettömät kekkerit, kun Cardiffissa syntyneen kirjailijan, Roald Dahlin  syntymästä tuli täyteen kokonaiset 100 vuotta. Eilen liikkeellä oli ollut kymmeniä tuhansia ihmisiä ja tänäänkin varmasti aikamoinen joukko, kun vuorossa oli linnanpuiston pyjamapiknik ja valtava tyynysota. Hetken mietimmekin vesibussilla puistoon menoa, mutta en sitten kuitenkaan tuota toipilastani uskaltanut paikalle lähteä viemään eilisenkaltaista väentungosta peläten. Iltapäivä kuluikin tässä koti-Bayssä rauhallisia aktiviteetteja keksien. Siispä suuntasimmekin läheiseen hotelliin afternoon tealle ja sieltä ystävien kanssa leffatreffeille. Mukava sunnuntai tyttöporukalla miehen ollessa matkalla Suomea kohti.

PS. Tuosta tosi älykkäästä otsikosta tuli muuten mieleen Cardiffin vankila aivan kaupungin keskustassa. Sinnekin olisi mahdollista tehdä visiitti, sillä vankila tarjoaa fine-dining ravintolaelämyksiä niille, jotka jaksavat odottaa pöytävaraustaan tarpeeksi kauan. Kuulemma kysytty miljöö ja huippuhyvää ruokaa. Kuulostaa silti mielestäni vähän extreme-elämykseltä.



/// On my last post I told that we continued our lovely beach day after high tide nearby. Finally we took time to visit the Ogmore Castle which we admire everytime when driving down to the beach along the river Ewenny. Our girls enjoyed climbing the fortress walls, crossing the river along the old stepping stones and peting the horses which were grazing free-range on the green meadows. Such a scenic and idyllic spot. Absolutely worth of visiting!


4 kommenttia:

  1. Onpa mahtavan näköiset rauniot.
    Ihania nuo teidän tytöt ja miten onnelliset ilmeet kun pääsivät heppoja halimaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä, ei sitä aina tajuakaan, mistä nuo ovat jääneet paitsi. Kuten heppojen silittelystä ;)!

      Poista
  2. Onpa mainioita kuvia tytöistäsi :) näihin kuviin kyllä tallentuu ihania muistoja Englannin vuosistanne.

    - Sirpa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa! Näistä on kiva sitten valkata kehyksiinkin muistoja myöhemmin.

      Poista

Olen iloinen, jos moikkaat Pastellimajassa käydessäsi!