Moi! Me otettiin tänään varaslähtö isänpäivään juhlimalla pappaa. Työnjako meni taas perinteiseen tyyliin: äitini loihti ihanat ruokaherkut ja minä leivoin kakun. Kakkuinspis oli täysin kateissa ja päädyinkin sitten hyödyntämään kymmenen päivää hoitamani Hermannin :) = ystävyyden kakun juuren, jonka sain lapsuuden ystävältäni viime viikolla. Eilen Hermanni oli valmis leivottavaksi ja ajattelin tuunata siitä isänpäiväkakun. Hermanni itsessään oli mehevä omenaa ja mantelia sisältävä kakku, johon valmistin ekstrana espressolla höystetyn suklaakreemin. Kakusta tuli porkkanakakuntapainen ja mautkin sattuivat jotenkuten yksiin. Koristelu syntyi viimetingassa kaapin kätköistä löytyneillä kookoslastuilla ja hammastikun nokkaan liimatuilla paperiviiksillä. Movember-hengessä mentiin siis tänään. Huomenna pääsen puolestaan hiukan helpommalla, kun mieheni ilmoitti haluavansa aamukahvilla pakastimesta sulatetun korvapuustin :). Herkkugeeni tuntuu puuttuvan!
.png)
PS. Kasvatetaanko teillä muuten viiksiä? Täällä joo, mitä kovasti koitan tässä sulatella :).
Mutta hyvä on tarkoitus, joten menköön.
Näyttääpä kivalta, niin kakku kuin pakettikin!:)
VastaaPoistaMeillä ei onneksi noita viiksiä ainakaan tänä vuonna ole tulossa, vaikka selvästi taitaa kiehtoa mun miestä ajatus niiden kasvattamisesta.;) Oman viiksijuttuni löysin Tigerista reilu viikko sitten, käypä kurkaamassa:
http://mansikkatilanmailla.blogspot.fi/2013/11/marraskuun-eka.html
Kiitos Taina, pienellä vaivalla saa ihan kivannäköistä aikaan. Meillä ei ole ennen tietääkseni kiehtonut, mutta nyt sitten iski viiksenkasvatusvimma :). Täytyypäs tulla sin viiksijutut lukemaan.
PoistaKakku ei todellakaan näytä siltä että olisi viimetingassa koristeltu. Se sai hymyn huulille, ihanat isot viikset, mahtava idea jälleen!
VastaaPoistaTää oli kyllä sellainen viimehetken koristeluidis oikeasti, mutta kerrankin toteutus oli myös aika kiva.
Poista