13.6.2013

AJATUKSIA HUJANHAJAISUUDESTA



Lähipiirissä joskus vähän naureskellaan sille, että missä on ne sekasotkut täältä blogista.
Tämän blogin juju ei olekaan onneksi niissä.
Esteetikkona haluan ja yritän tallentaa tänne kuvia, 
joissa on jollain lailla jotain kaunista ja jotka kenties inspiroivat muitakin kuin itseäni.
Sellaisia, joissa voi nähdä metsän puilta.
Kyse ei ole siis siitä, ettenkö haluaisi paljastaa, miltä meillä toisinaan täällä näyttää, 
vaan ennemminkin siitä, että sekasotku ei inspiroi itseäni, paitsi korkeintaan siivoamaan.
Toivottavasti siellä ei siis kukaan kuvittele, 
että meillä aina näyttää niin kuin kuvissa.
Olemme ihan normaali lapsiperhe, joka kompastelee milloin mihinkin
lattialla lojuvaan leluun tai likavaatteeseen ja jolla ne talvivaatelaatikot 
saattavat olla rappusilla vielä kesäkuun puolellakin.
Vaikka monesti häärinkin täällä yötä myöten,
 jotta aamulla voisin herätä siistiin kotiin, ei sekään ihan aina huvita tai ole itsetarkoitus.
Aika inhimillistä ;).

Jatketaanpa siis vanhalla tutulla linjalla tänäänkin.
Eilen riitti vauhtia kyläpaikassa ja myöhemmin kotona.
Ihanat ihanat lapset, omat ja toisten, pitivät hyvin liikkeessä ja poissa imurin varresta.
Kaiken hujanhajaisuuden keskeltä löytyi silti muutama seesteinen kiintopiste ;).




Näiden myötä touhukasta torstaita!
Me taidetaan lähteä kaupungille hummailemaan ja uutta rungollista markettaa metsästämään 
eilen tuulessa katkenneen tilalle, niisk.
Aurinkoa ja +8C.
(Ehkä siis ihan hyvä, että ne talvivaatelaatikot ovat vielä tuossa kädenulottuvilla ;).

10 kommenttia:

  1. Harmonisia ja kauniita kuvia! Minä siirsin toissapäivänä talvivaatelaatikon oikealle paikalleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvasin, että meitä on muitakin ;). Lohdullista!

      Poista
  2. Täysin samat fiilikset, ymmärrän hyvin :) Minäkään en halua tallentaa yhtään kuvaa vielä toistaiseksi väliaikaiskodista koska se ei inspiroi minua millään lailla. Yksittäiset, mulle tärkeät esinnetkään ei pääse oikeuksiinsa eikä tunnu samalta ympäristössä jota en täysin tulle kodikseni.En malta odottaa sitä että KOTI valmistuu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, saatte ihan oman teille tehdyn kodin. Siitä haaveilen toisinaan itsekin, vaikka tässä onkin tosi hyvä olla.

      Poista
  3. Niinhän se pitää ollakin - sotkuja saa jokainen katsella omissa nurkissaan ihan riittämiin, kuka niitä muidenkin sotkuja vielä blogien välityksellä jaksaisi katsella? Iloa ja inspiraatiota, vaikka sitten siivous-sellaista, sitähän täältä etsitään ja myös saadaan. Kiitos siitä, ja jatka samalla linjalla!

    Ps. Kirjoitin sun fb-seinälle treffiasiaa, minä hölmö kun unohdin vastata kun viimeksi niistä "puhuttiin". Juhannuksen älkeiset pari-kolme viikkoo kävis meille tosi hyvin,mmites teillä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan totta. Täytyy sanoa, että ei muakaan muiden likasukat kamalasti inspiroi, vaikka jos niillä on joku tarkoitus, niin ei ne nyt haittaakaan. JOkainen tavallaan tietenkin. Mietin tätä tänään vielä jutun jälkeenkin ja tulin siihen tulokseen, että oon luonteeltani ja ajatuksiltani joskus vähän turhankin vilkasliikkeinen, joten ehkäpä se siisteys, jota koitan kaiken aikaa saada ympärilleni rauhoittaa jotenkin omaa mieltä ja ajatuksia. Palaan fb:n puolella Riikka!

      Poista
  4. Mo, oisko miten iso vaiva/homma laittaa tätä ihanaa blogia fb:n puolelle? Täällä ei tule käytyä niin usein kuin tahtoisi ja siten missaa monen päivän bloggaukset...tuli vaan täsä mieleen.
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kiitos viestistäsi. FB-sivuja olen tässä ajatuksen tasolla jo tehnytkin. Muutama muukin on vihjaillut :). Koitan ottaa ohjelmaan pikapuoliin. Ilmoilen sitten :). Kivaa viikonloppua myös sulle!

      Poista

Olen iloinen, jos moikkaat Pastellimajassa käydessäsi!