MUSTAT OVET VIIMEISTELEVÄT TALON JULKISIVUN

//Kaupallinen yhteistyö: JELD-WEN Suomi Oy

Viikko sitten tein katsauksen sisäovivalintoihimme ja nyt on aika ynnätä blogiin myös ulko-ovivalintamme. Kotimme sisäovien tapaan tilasimme myös ulko-ovet JELD-WENiltä. Britanniassa asuessani ihastuin klassisiin peilioviin sikäläisten kivitalojen näyttävillä sisäänkäynneilla. Niinpä ajattelin sellaisen tuovan mukavaa särmää myös modernin talon linjoihin ja ovi olisi myös tavallaan arkinen muisto Walesin ajastamme. Valitsimmekin sekä pääsisäänkäynnille että talon päätyyn kodinhoitohuoneen sisäänkäynnille Classic C1881 -ulko-ovet. 

Sisäovien tapaan myös JELD-WENin ulko-ovet on mahdollista sävyttää haluamansa sävyiseksi ja me päädyimme ovissa mustaan väriin. Vaikka erikoisvärillä sävytys toikin ovien hintaan lisämaksun, niin nämä ulko-ovet ovat kyllä kauneudessaan olleet joka euron arvoiset. Musta väri on kyllä ihan nappivalinta valkoisen yleisilmeen keskelle ja oven väri ilahduttaa myös sisätiloissa. Kannattaakin huomioida ulko-ovia tilatessa, että ulko-oven voi valita sisäpuolelta halutessaan myös erivärisenä. Ja toisaalta tumman ulko-oven valitessaan varautua siihen, että aurinko ajan kanssa haalistaa oven sävyä ja oven uudelleen maalaus sitten jossakin vaiheessa tulee ajankohtaiseksi.

Tarvitsimme yhden ulko-oven myös ulkorakennukseen, jossa sijaitsevan varaston oveksi valitsimme ulkorakennuksen panelointiin yhteensointuvan Function F1893-oven samassa mustassa värissä. Varaston käyttötarkoitusta ajatellen tilasimme tämän oven alareunaan vielä potkulevyn estämään kovempia kolhuja. Oven ympärillä olevat karmit ja osa panelointia on maalattava vielä paremmin ensi kesänä.

Musta ovi viimeistelee kauniisti talon julkisivun, enkä oikein muun väristä ovea tuossa enää osaisi nähdäkään. Ensi kesänä sisäänkäyntejä on tarkoitus viimeistellä vielä rappujen laatoituksella ja oven alareunaan tulevalla peltikynnyksellä. Jotkut näyttävät suuret ruukut oven molemmin puolin sitten pisteeksi iin päälle. 

Näiden ulko-ovikuvien myötä toivottelen teille mukavia viikon viimeisiä hetkiä! Ja hei, mitäpä sitä ei bloggaaja kuviensa eteen tekisi! Osan näistäkin kuvista otin kiivettyäni tuohon talon edustalla olevaan salavaan :).

Juttu sisäovista löytyy täältä.

PARVEKKEEN KESÄ

Meidän parvekkeen on vallannut melkoinen ruukku- ja kasvikimara. Taisinkin joku postaus takaperin mainita, että siellä pian kasvaa enemmän puita kuin meidän Suomen kodin tontilla. Reilu vuosi sitten tänne Cardiffiin muuttaessamme iloitsin parvekkeen tuomasta vaihtelusta ja etenkin siitä, kuinka paljon säästämme rahaa kesäkukissa, kun ei ole monen kymmenen neliön terassia kukitettavana. Olin niin väärässä. Vaikka ympärillä onkin jonkin verran vihreää ja etenkin vettä, niin kyllähän tämä kerrostalomiljöössä asuminen saa aikaan vihreän kaipuun. 

Kevätkukkien lakastuttua hankin parvekkeelle neilikoiden, petunioiden ja laventelien lisäksi pari isoa hortensiaa väriä tuomaan. Tuo sininen on ollut erityinen suosikkini. Niistä on kiva napsia myös leikkokukkia sisälle maljakoihin. Hortensiat olivat alkuun ilman ruukkuja, kun mieluisia ja sopivan edullisia ei koskaan tullut vastaan. Lopulta hankin ruokakauppareissulla pari halpaa saviruukkua, jotka maalasin sellaisella säänkestävällä rappausmaalilla valkoisella. Olen joskus aiemmin spraymaalannut saviruukkuja, mutta täytyy kyllä sanoa, että noin pensselillä maalatessa niihin jäi kiva pinta. Kalkkimaalilla saisi varmasti myös kauniin elävän pinnan ruukkuihin.

Maalasin isojen ruukkujen lisäksi myös pari pienempää kaikenkirjavaa ruukkua, jotka toimivat ihan kivoina kukkakippoina parvekkeen pöydällä. Maalia nämä ruukut saivat ylleen kolme kerrosta. Todella nopeaa tuunausta ja parin desin maalipurkkikaan ei maksanut paria puntaa enemmän. Jos joku UK:ssa asuva lukija tästä innostuu, niin käyttämäni maali löytyi Homebasesta, nimeltään Weathercoat, Smooth Masonry Paint ja väriltään Urban White.

Parvekettamme vastapäätä, kanavan toisella puolella on toinen korkea kerrostalo, jonka asuntojen asukeista olen oppinut kaikenlaista tässä vuoden aikana. Tiedän, missä talossa kutsutaan ystävät illalliselle aina perjantaisin klo 20. Tiedän, missä talossa vauva on hankala saada nukkumaan. Tiedän myös senkin, kuinka yksinäinen nuori poikamies, innokas kokkaaja ja pyykin viikkaja, löysi itselleen tyttöystävän ja lopulta muutti hänen luokseen (näin kuvittelen). Tiedän myös, kuinka se yksi vanhempi setä viettää iltansa aina yksin, samassa asennossa television ääressä. Tiedän, myös paljon muutakin, mutta jätettäköön romaani tältä osin kirjoittamatta. Kerrostaloelämään kyllä tottuu, eikä itseäkään enää niin kiusaa, jos joku vastavuoroisesti jotain meidän elämästä tietää, olematta sen enempää kerrostalokyttääjä kuin minäkään.

Täytyy silti myöntää, että tuo kaikki vihreä terassilla luo itselle kuitenkin illuusion, että sen päiväkahvinsa voisi kasvien katveessa juoda jotenkin enemmän piilossa muilta. Magnoliapuun nelimetriseksi kasvamista siis odotellessa :). Ja ei, en edelleenkään kaipaa ruohonleikkuuta.

Eilen lämpöisen päivän kunniaksi innostuin siivoamaan parvekkeen roskista. Seuraavana olisikin sitten vuorossa kuukausittainen ikkunanpesu. Lupaan muuten, etten enää koskaan tuskaile ikkunanpesua Suomessa, mikäli sinne palataan. Täällä ikkunat menevät karmeaan kuntoon saman tien, kun sataa vettä ja lokit loiskivat läjiään ohi lentäessään. Makuuhuoneiden ikkunat aukeavat myöskin kovin järkevästi ulospäin. Ja itseasiassa, toista ruutua ei saa edes auki. Siispä maisemia ihaillakseen täytyy olla valmis uhmaamaan korkeanpaikan kammoaan ja keikkumaan sekä kurkottelemaan ikkunalaudalla istuen. Ai että, miten hienosti suunniteltu juttu. En vielä ole täysin ymmärtänyt, kuinka ihmiset pitävät kerrostaloissa ikkunansa puhtaina. Siis niissä asunnoissa, joissa ei käy ikkunanpesufirma jättiläispitkien teleskooppivarsiensa avulla hommaa hoitamassa. Ketään muuta en ole vielä tavannut ikkunalauta-akrobatiaa harjoittamasta.

Tälläisiä parvekemietteitä täältä, tulihan taas sekalaista juttua. Tämä vaaransa on aina olemassa, kun postaus tahti on kerran viikkoon. No mutta, iloista alkanutta viikkoa! Täällä täytyykin alkaa taas ruokatauon jälkeen rientämään. Kalenteri on melkoisen aikataulutettu taas tämänkin viikon osalta. Kuullaan taas!

IHANA VIHREÄ. JA LOMA.

Kesä,valo ja vihreä väri. Ja juuri alkanut kymmenen päivän kesäloma. Siinäpä päällimmäiset ajatukset tältä viikolta. Tytöt jäivät eilen ansaitulle tauolle koulusta ja eipä voinut taas loma parempaan saumaan sattua. Vaikka he tykkäävätkin kovasti käydä koulussa ja on onni, että pääsivät niin mukavaan kouluun, niin kyllähän tuo vieraalla kielellä opiskelu vie varmasti ekstravoimia. Erityisesti esikoinen on mennyt hurjilla harppauksilla eteenpäin, lukee ja kirjoittaa jo englanniksi ja puhuu kieltä jo melkein kuin omaansa. Halu kuulua porukkaan ja paine olla niin kuin kaikki muutkin on varmasti ollut yksi hänen edistymisensä syy. Hymyillen lähtee kouluun ja hymyillen sieltä kotiinkin aina hyppelehtii. Paitsi eilen, eilen tuli koulun päätteeksi itku. Ehkä helpotuksen merkiksi, että nyt saa hetken huilata. Unohtaa kerto- ja jakolaskut, nokkahuilut ja nuottiviivastot, "five minute boxit" sekä liikkatuntien tanssikuviot. Ensi alkuun vaihdettiin koulu-uniformut kesämekkoihin, leväytettiin legolaatikot aurinkoon ja höllättiin vähän. Myöhemmin käveltiin tuohon rantaan, keräiltiin kukkia, leikittiin hippaa ja käytiin syömässä lomanaloituspitsat. Niin mahtavaa, kun on kesä!

Kotona siirsin kaikki kasvit valokylpyyn ikkunan ääreen. Jospa virkistyisi tuo palmukin, joka on niin ikään näyttänyt vähän väsymyksen merkkejä pitkän talven ja kevään jälkeen. Niin nautin tuosta vehreydestä ikkunoiden sisä- ja ulkopuolellakin. Vaikka kovin rakennetussa miljöössä asutaankin. 

Ensimmäisen lomapäivän kunniaksi lähdetään ihan pian kävellen ja potkutellen keskustaan. Ohjelmassa on leffatreffit esikoisen koulukaverin kanssa ja myöhemmin illalla sitten vielä samaisen koulukaverin synttärijuhlat Ikeassa (!). Kaikenlaisia synttäriareenoita ollaankin ehditty tässä vuoden mittaan jo kokea, parit paikat jo useampaankin kertaan, mutta Ikea onkin ihan uusi tuttavuus. Taidan samalla käydä kurkkaamassa viherkasviosaston tarjonnan, sillä puukokoelmastani puuttuu vielä  sitruunapuu :).  Viime kesänä näin niitä vähän siellä ja täällä, mutta nyt kun sen haluaisin kotiin, ei puuta löydy tietenkään mistään. 

Minkäslaiset viikonloppusuunnitelmat siellä on?  Itse asiassa, mulla ei ole mitään aavistusta, aloittavatko koululaiset lomansa siellä tänä vai vasta ensi viikonloppuna?

/// Is there anything better at the moment than be surrounded by that summery green? Well,  we have just started the half term holiday with kids and they couldn´t imagine anything lovelier.

VÄRIKÄS TENBY

Reilun viikon takaisella päiväretkellä läntiseen Walesiin löydettin kaunis Tenby ja sieltä korttelitolkulla pastellimajoja. Näin sateisena ja harmaana päivänä, ilman kosteuden keikkuessa yli 90 prosentissa,  oli kiva palata näihin sokerihuurrettuihin välimerellistä tunnelmaa henkiviin kuviin ja ottaa teidätkin samalla taas sohvamatkailemaan. Tenbystä olimme kuulleet vain pelkkää suitsutusta, joten se oli ollut meidän reissulistalla jo pidemmän aikaa. 

Tämä pieni satama- ja kalastuskaupunki sijaitsee puolentoista tunnin automatkan päässä täältä Cardiffista, joten se tulee varmasti olemaan yksi suosikkiretkikohteistamme tänä kesänä. Kauniit pastelliset talot, mailitolkulla pehmoista hiekkarantaa, keskiaikaiset linnakkeet ja kivimuurin sisään kätkeytyvä kaupungin keskusta kapeine kujineen ja pienine putiikkeineen, kahviloineen ja ravintoloineen oli jotenkin häkellyttävän hurmaava yhdistelmä. 

Vastottain luin lehtiartikkelin, jossa yksi Tenbyn rannoista oli äänestetty ohi eteläisemmän Euroopan helmien Euroopan kauneimmaksi rannaksi. Eipä itselläni olisi aiemmin tullut mieleenkään lähteä etsimään idyllisiä hiekkarantoja Walesistä.

Tenbyssä oli kyllä niin helppo hymyillä ja antaa ajan pysähtyä hetkeksi. Tuntea hento tuulenvire tukassa ja alkukesän ekat pisamat nenänpäässä. Kurkkia pastellitalojen ikkunoista sisään ja miettiä, miltä tuntuisi aina aamuisin hörppiä aamukahviaan ikkunoiden ääressä tälläistä maisemaa ihaillessa.

Tulisiko sinulle äkkiseltään mieleen, että nyt ollaan Britanniassa?

/// Last Monday we made a daytrip to Tenby in West Wales. 

Yep, could you have imagined that there are places like this in Britain?

PARVEKEKAHVIT

Väliaika, kahvia ja pullaa. Lontoon kuvissa kestää vielä tovi, niin kuin aina mun kaikille matkakuville tuntuu käyvän. Niitä kertyy niin paljon, että lopulta iskee valinnan vaikeus, mitkä kuvista päätyy blogiin, mitkä roskikseen ja mitkä perhe-albumiin. Luoville tauoille on ollut tarvetta tässä muutenkin lasten loma-ohjelmatoimiston pyörityksessä. Eilen vietettiin lämpöistä päivää aamusta iltaan ulkosalla, tänään ovat olleet onnellisia ihan vain kotosalla muovaillen ja piirrellen, legoilla leikkien ja videoita katsellen. Minä hiippasin hetkeksi ulos kahvikuppini ja sisustustieteeni kanssa, muutama mansikka kyytipoikana. Magnoliat ovat nimittäin ihastuttaneet kukinnallaan jo parisen viikkoa, mutta kelit eivät ole houkutelleet ulos asti kahville niiden katveeseen. Tänään taas paistaa keväisesti ja nyt muistin napata kuvatkin, kun vielä jokunen kukintokin on jäljellä. Voi kun ne kukkisivat aina!

Mukavaa keskiviikkoa kaverit!



/// Coffee break outdoors with blooming magnolia and some interior magazines. Have a lovely Wednesday!