Heippa! Otsikko antaa vähän turhan ruusuisen kuvan tästä päivästä. Täällä nimittäin sairastellaan kolmen tytön voimin ja saatiin terkkarillekin oikein kimppa-aika (se vasta mielenkiintoinen reissu olikin...). Oma ääni on välillä kateissa kokonaan ja välillä se sentään vähän pihisee. Kamala kurkkukipu jo neljättä päivää ja tänään sain kehotuksen välttää puhetta ainakin kolme seuraavaa päivää. Ei siis asiaa opettajan hommiin, mutta ei ihan helppoa ole täällä kotonakaan olla puhumatta, varsinkin noilla kahdella pienemmällä tyttösellä tuntuu taudinkuvasta huolimatta juttua riittävän. Puran siis puhepatoumiani hetken tälläkin foorumilla.
Saikkupäivästä johtuen tänään on ollut aikaa ottaa rennosti ja säkkituolissa makoillessa, puhelimen muistia läpikäydessäni silmiin osui muutama kuva taannoiselta asuntoesittelykeikalta veljeni asunnolta. Veli perheineen muutti jo viime syksynä toiselle paikkakunnalle ja heidän asunnon myyntinsä lankesi minun vastuulleni. Ja tiedättekös, mitä tälläinen yksityiskohtien kanssa hifistelijä tekee juuri ennen näyttöä? Kaivelee kaappeja ja löytää sieltä aivan liian kauniita yksityiskohtia kaapissa pidettäväksi. Niistä syntyikin pikaisesti pieni coffee table olkkarin nojatuolin ääreen :).
Kännykkäkuvissa on hauska tumma tunnelma, vaikka päivä ja asunto olivat mitä valoisimmat. Pidän kyllä kovasti tuon asunnon paikoin tummasta ilmeestä, vaikka omaan kotiin suosinkin varman päälle pelaajana aina vaaleita ratkaisuja. Ja tuo taulu!! Rontit menivät teettämään itselleen sellaisen, josta olen itsekin monta vuotta haaveillut, mutta en ole vain saanut aikaiseksi. Se Matterhorn, jonka juurella asustelin kymmenen vuotta sitten. Ehkä salaa toivon, että heidän uudesta asunnostaan ei löytyisi sopivaa seinää taululle ja kiinteistökuningatar pääsisi taulusta jaolle. Peukut pystyyn!
PS. Oottepa ihanasti osallistuneet edellisen postauksen tyynyjen arvontaan. Ootte niin ihania, että tekisi mieli väsätä useampi tyyny arvottavaksi. Odotin noin viittä osanottajaa :).
