ONNISTUNUT SIIVOUSMENTORI JA MUITA IHANIA VIIKONLOPULTA

Viikko vierähti taas arjen pyörteissä nopeammin kuin ehdin edes huomaamaankaan ja koska itsekin olen saanut tehdä taas joka päivä töitä, viikonloppukin on tuntunut taas ihan ansaitulta viikonlopulta. Tälle viikonlopulle meillä oli pari asiaa listalla. Ensimmäiseksi piti päästä eroon niistä muutamista hassuista pahvilaatikoista, joita muuttokuormasta tänne väliaikaiskotiin otimme. Se kirkuvan vihreä väri ei sovi sitten yhtään mielenterveydelle. No, pari laatikkoa sain piilotettua vaatehuoneeseen odottamaan säilytyspulman ratkeamista, mutta muuten täällä alkaa olla jo melko laatikottomat neliöt. Viikonloppukukkasten hankkimistakin arvoin moneen kertaan, koska koti tosiaan muistutti hetken varastoa. Lopulta kukat osoittautuivat loistavaksi mentoriksi asunnon saattamisessa kodin näköiseksi.

Se toinen viikonlopun kohokohta oli eiliset synttärijuhlat, joita vietimme hauskassa seurassa eräässä ravintolassa. Juhlat olivat pitkästä aikaa ihana syy laittaa korkkarit ja tylli ylle, sekä saada tukka rennosti nutturalle. Harvinaisen ihanaa täällä Suomessa kyllä on, kun lapset saa helpommin hoitoon ja saadaan mekin mennä välillä omiin menoihimme ilman suurempia sumplailuja.

Viime keväänä näihin aikoihin istutin anemoneja Cardiffin kotimme parvekkeelle, tänä vuonna raaskin ostaa edes nuo pari hassua maljakkoon. Kukkakimpun ja uusimman ruotsin Elle Decorationin kansikuvan värimaailma puhuttelee, vaaleanpunaisen ja sinisen liitto toimii aina ja näyttää näin keväällä varsin raikkaalle. Nuo yksityiskohdat onkin tämän kodin ainoat väripilkut tällä hetkellä, kun siitä laatikoiden vihreästäkin päästiin ja jos ei anopin viininpunaista itämaista mattoa eteisessä lasketa. En ole vielä päättänyt sen kohtaloa.

Mukavaa viikon viimeistä sinne ruutujen toiselle puolelle! Me saimmekin juuri likat kotiin ja lähdetään tästä vähitellen raksalle ihmettelemään. Yhdet synttärikekkerit olisi vielä tällekin illalle tiedossa, joten näissä merkeissä vietetään meidän sunnuntaita.

HELLO GORGEOUS!

Älkää säikähtäkö, ei ole noussut sen kummemmin mikään pahasti päähän. Olen itse asiassa huomenna menossa otsikon nimiseen kampaamoon ja kävin tänään miettimään, että on se muuten kumma, ettei yhdellä puoli/kokopäiväisellä kotirouvalla ole ollut aikaa tai sen kummemmin kiinnostustakaan käydä kampaajalla puoleen vuoteen. No, en ole ikinä ollut kampaamon tuolien suurkuluttaja, mutta voisihan sitä aina vaikka vähän ennen jo havahtua tilanteen toivottomuuteen, eikä vasta sitten, kun tekee mieli kulkea säkki päässä. Intouduin siinä sitten samalla miettimään kotirouvan prototyyppiä ja satuin varmaankin siinä samalla vilkaisemaan sormiani. Niin, jos ei ole kynsienkään huolto verissä, niin voisi kai ne kolme viikkoa vanhat lakat sentään ottaa pois, jos ei aika riitä niiden uudelleen lakkaamiseen. Hurjan kiireinen kotirouva siis. Tykkään kyllä pitää huolta itsestäni inhimillisissä määrin, mutta ei kai se aina niin justiinsa ole. Olen myös sitä sellaista tyyppiä, jolla ei teetä minkäänlaista vaikeutta mennä hakemaan lapsia koulusta kintut polvia myöten liejussa tai kauppaan ilman meikkiä. Erityisesti toista liejutyyppiä en ole toistaiseksi täällä vielä tavannut. Ehkä siksi saankin vaivihkaisia katseita monena päivänä viikossa. Metsässä nyt on vain niin mukavaa juosta ja tähän aikaan vuodesta täällä Walesissä ne tahtoo olla vähän mutaisia paikkoja. Kynsilakkakaan ei onneksi minuuttani määritä.

Ei sillä, ettenkö pitäisi myös meikeistä ja kynsilakoista (niistä kaikista kahdesta, jotka omistan), erityisesti kauniista purkeista ja ihanista sisällöistä. Tiettyihin juttuihin tosin tykkään panostaa enemmän kuin toisiin. Ihonhoito lienee niistä yksi. Vaikka en olekaan mikään kosmetiikan suurkuluttaja, niin olen valmis panostamaan niiden vähäisten tuotteiden laatuun, mitä vuoden aikaan hankin. Hankintoja tulee tehtyä kuitenkin niin harvoin tällä saralla. Viimeisinä vuosina tutustuin kosmetologitätini suosituksesta Suomessa kehitettyyn BTB13 -sarjaan ja olin sitä mieltä, että tästä en luovu. Erityisesti sarjan seerumi teki ihmeitä pikkulapsi- ja ruuhkavuosien jättämille jäljille, erityisesti silmien ympärillä. Sattuman kautta tosin ainakin hetkellisesti pidän taukoa noista tuotteista, koska syksyllä onni suosi minua Instagram-arvonnassa ja voitin itselleni setin australialaisen Jurliquen luonnonkosmetiikkaa. Erityismainintani meneekin tuolle Activating Water Essence -vedelle, joka välillä tuntuu riittävän itsessäänkin ihon kosteuttamiseen. Mutta erityismaininnan arvoinen kyllä on seerumikin. Rehelliset rasvat ovat itse asiassa olleet täällä Cardiffin kosteassa meri-ilmassa vähemmällä käytöllä. Tähänkin asiaan taitaa tulla muutos sinne pakkaseen siirryttäessä ja pääsen kunnolla testaamaan myös tuota Jurliquen rasvaa.

Vaikka muutto meillä lähenee, viiden (!) viikon päästä pitäisi olla nämäkin kaikki paketissa, innostuin tänään päivittämään vielä makkarin ilmettä pienillä muutoksilla jo olemassa olevin tavaroin. Voisi ajatella, että alkaisi olla jo aivan sama, mutta ei, kyllä viimeiseen saakka on toki vielä rymsteerattava. Hayn Flip -peili on osoittautunut parin vuoden aikana huippukäytännölliseksi ja arkea palvelevaksi esineeksi. Tämän kummempaa pynttäytymispaikkaa en tarvitse. Rubn:n valaisin hakee paitsi oikeanlaista polttimoa myös sopivaa paikkaa. Nyt se parkkeerasi tuohon kaapin nurkalle. Oikea paikka löytynee sitten vasta uudesta kodista.

Nyt täytyneekin varmaan kammeta tuohon peilin eteen hetkeksi. Sillä iltapäivän kurahousut vaihtuvat illaksi vähän nätimpiin ja olisi kai suotavaa vilkaista itseään peiliinkin. Sain pitkästä aikaa sovittua illallistreffit erään ystiksen kanssa ja tie vie pian läpsystä vaihtaen kohti kaupunkia. Niin ja olisihan tuo kynsilakkapurkkikin tuossa tyrkyllään, toiveikkaasti nostettu kaapista esiin. Hmmm. Viitsisiköhän sitä tehdä perinteiset "viittä minuuttia ennen lähtöä lakkaukset"?

Kepeää keskiviikkoiltaa sinullekin!

KURKKAUS KYLPPÄRIIN

Heissan! Blogin puolella ei ollakaan vielä koskaan kurkattu meidän kylppäreihin, joten nyt onkin vuorossa edes pientä vilautusta meidän family bathroomiin, joka on enemmän meidän perheen naisten valtakuntaa. Valo on tässä tilassa täysin kirkkaiden kattospottien varassa, joten syyn tämän huoneen kuvaamattomuudelle voi päätellä suoraan siitä. Pieneksi pohjustukseksi palataan ajassa reilun vuoden päivät taaksepäin aikaan, kun kuumeisesti netin kautta asuntoa täältä etsimme. Tarjolla oli kuulkaas melko kirjava valikoima vessaa ja kylppäriä. Monessa oli lattialla jopa kokolattiamatto tai laminaatti. Jo alkuun kävi selväksi, että valkeista kaakeleista on turha haaveilla, mutta tälläistä harmahtavan beigeä oli sitten tarjolla senkin edestä. Tämä asunto viehätti muilta osin kovasti, eikä näissä kylppäreissäkään mitään valittamista ollut. Tykkään kovasti tämän tilan avaruudesta, isosta peilistä ja vaaleudesta. Haasteen toki loi kylppäriin kuuluvien purnukoiden ja pyyhkeiden säilytys ja kuivatus, kun tilassa ei ollut minkäänlaisia naulakoita saati kylpyhuoneen kalusteita. Ongelma on ratkennut monen näköisillä koreilla ja pikkukipoilla. Kartellin kolmelokeroiselle Componibilille oli sopiva nurkka juuri täällä kylppärissä ja pyöreästä muodostaan huolimatta säilöö sisäänsä hurjan määrän kosmetiikkaa ja kaikki kylpylelut. Käytössä olevat pyyhkeet puolestaan säilyy kuivettuaan sen päällä. Tilaa on sen verran, että täällä on saanut vähän sisustaakin. Seinällä oli valmiina koukut vanhoille tauluille ja matkamuistoina meille vuosien myötä kertyneet simpukat päätyivät myös esille. Ja niitähän kertyy täällä asuessa koko ajan lisää. Seinällä roikkuva kuivatettu merilevä on muisto viimekesäisestä kivasta rantsupäivästä meidän suosikkirannalla. Kaikkea sitä tuleekin keräiltyä.

Kylppärin suosikkeihin kuuluvat Lontoon Natural History Museumin museokaupasta talvemmalla löydetyt kipsiset korallit. Bongasin ne siellä jo ensimmäisellä visiitillä ja toisella ne piti sitten viimein hommata omaksi. Myös Aesopin tuotteisiin olen tutustunut pikku hiljaa juurikin noiden Lontoon visiittien myötä. Mahtava tuoksumaailma ja niissä Aesopin omissa putiikeissa käynti on jo ihan oma esteettinen sekä tuoksullinen elämyksensä. Davinesin hiustuotteita olen puolestaan testannut nyt yli vuoden ja suosittelen kyllä. Käsiä taas ollaan pesty tämä kevät Cilla'sin uudemmalla käsisaippualla*, jossa on tuoksuna bergamot-sitruuna. Tuoksuu juuri sopivasti, eikä kuivata käsiä lainkaan. Brittiläisestä The White Company sisustusliikkeestä on löytynyt myös kivoja juttuja kylppäriin, kuten nuo valkoiset muhkeat pyyhkeet. Vihreääkin olen kylppärissä kokeillut, mutta eihän tuolla keinovalossa yksikään kasvi pärjää. 

Vaikka perinteistä kylpyammetta tuskin Suomessa koskaan tulisi itselle valittua, niin onhan se täällä saunan puuttuessa ollut etenkin tytöille tosi kiva bonus. Heille on tullut tutuksi myös Lushin kylpypommivalikoima, joten meillä kylvetäänkin usein jos jonkinvärisissä ja tuoksuisissa vesissä. Taitaakin olla aika lähteä pian valuttamaan tämän illan kylpyvesi ja koittaa saada typykät ajoissa unille. Koulupäivät vaativat veronsa, vähän väsynyttä sakkia täällä. 

Muistinpas noiden korallien myötä, että mulla olis aika kivoja kuvia myös tuolta museosta itsestään, jotka on jäänyt muun kuvavirran alle unohduksiin. Voisinkin yhden kivan kohdevinkin laittaa linjoille Lontooseen menijöitä varten.

Mutta nyt toimeksi, mukavaa viikon jatkoa!

*Tuote saatu blogin kautta

/// Family bathroom details and favourites.

LEMPEÄ UNI

 

Heippahei hiljaiselon keskeltä! Tähän aamuun oli aika mukava herätä. Mukavan kahdenkeskisen illan jälkeen, mutta silti hyvin levänneenä pikku hiljaa, kun kaksi marakattia yksi kerrallaan saapui katselemaan lastenohjelmiaan kainaloon. Tytöt toivoivat niin kovasti lapsenvahtia meille leikkimään, että jouduimme eilen väkisin keksimään jotain tekemistä kahdestaan. Mitään sen suurempia menohaluja ei ollut, mutta päädyimme sitten pienen ostoskierroksen jälkeen brasilialaiseen ravintolataivaaseen mojitoille ja sen kymmenelle lihasortille. Unohtamatta tietenkään hyvää talonviiniä ja suklaakakkua. Loistavaa palvelua ja iloista, äänekästä elämää ympärillä. Taas kerran kiinnitimme huomiota kansallisuuksien välisiin eroihin ja paikallisten tapaan olla liikkeellä monen sukupolven voimin, ykköset yllä seurueen pienimmästä taaperosta lähtien. Kymmenen jälkeen vaihdoimme lapsenvahdin kanssa taksissa läpsystä, ei kyllä kovin monesti tuon myöhemmäksi jaksaisi riekkuakaan. Ikä on selkeästi suoraan verrannollinen mukavuudenhaluun. Kotona vähän mukavammat päälle, villasukat jalkaan ja BBC:n loungelta hyvää musiikkia ja mielenkiintoisia artisteja. Juuri ennen nukkumaan menoa vielä Mia Höydön uutta öljyseerumia* kasvoille - kunnon kerros ja sormet ristissä, että aamulla peilistä katsoisi suurin piirtein itsensä näköinen tyyppi.

 

 

Sain Lempeä uni -öljyseerumin testiin ennen joulua ja nyt yli kuukauden päivät sitä testanneena voin sanoa olevani siihen todella tyytyväinen, vaikka aluksi öljyinen koostumus olikin itselle vieras. Seerumi jättää kasvoille ihanan silkkisen ja tasaisen pinnan. Simsalabim, myös tänä aamuna! Seerumien lisäksi  joka-aamuisesta aloevera-ryypystä on tullut mulle vähän sellainen uskonasia. Olo on niin hyvä ja kropassa niin kiva rentoutunut fiilis, että taidan tuota pikaa vetää trikoot ja lenkkarit jalkaan ja lähteä pitkälle juoksulenkille. Näyttäisi aurinkokin pilkottavan pilven reunan takaa. Muita suunnitelmia meillä ei vielä tälle viikonlopulle olekaan.

 

Iloista viikonloppumieltä kaikille!

 

* Tuote saatu blogin kautta ilman postausvelvoitetta

 

 

/// Hello everyone! After a few days posting break, I came to wish you a cheerful weekend! We got a babysitter yesterday and enjoyed some shopping and brazilian dinner with mojitos and house reds with my hubby. And because of age and comfort, you know, we were home after 10pm and continued Friday night in woolen socks and cosier pants on our own sofa, watching BBC lounge. Such good musicians playing every Friday! Lastly, a layer of Mia Höytö's oil serum on face, fingers crossed wishing that there would appear a familiar face in the mirror next morning. Simsalabim, I was lucky! Mia Höytö is a new Finnish cosmetic brand, organic and made in Finland. I got the serum for testing through the blog and after using it over a month I'm truly happy with it. It makes your skin look and feel silky and smooth. But hey, that's about the cosmetics for now.  I feel so great after long sleep and slow morning that I consider putting on the trainers and thights and go for a long run.  Thats all what's planned for this weekend yet. The sun has come out too, so gotta go now!

 

 

 

VIILETYSTÄ VILLAISISSA JA VOITTAJAKIN VIIMEIN

Enpä arvannut, että elämä täällä ihan heti kävisi kovin meneväksi. Mutta kai kalenterin täyttymistä voi pitää yhdenlaisena sopeutumisen mittarina kuitenkin. Viimeiseen viikkoon on mahtunut melkoisesti ohjelmaa, vaikka osa menoista onkin jouduttu perumaan. Täällä on ollut yhä vain jopa 15 astetta lämmintä, mutta kylmän viiman ja kolean kosteuden takia olen pukenut menoihin täysin talvisesti ylle. Luulen pärjääväni samalla setillä Suomen talvisemmissakin olosuhteissa. On kai sinne povattu ensi viikoksi -15 astetta ja hurjasti lunta, onhan? 

 

Löysin viime Suomen reissulta palatessa lentokentältä aivan ihanan hannamaisen takin. Jätin sen jo järkisyistä kertaalleen rekkiin roikkumaan, mutta palasin kuitenkin kohta sydän läpättäen takaisin tarkistamaan pesulappua, sillä eihän tälläisiä takki-ihanuuksia sattunut kohdalle kuin kerran kymmenessä vuodessa. Pesulappu kertoi takin olevan  yli 90 prosenttisesti villaa, mohairia ja alpakkaa, mikä teki peruuttamisesta siis käytännössä mahdotonta.  Aivan täydellinen minunlaiselleni vilukissalle. Takki on saanut näilläkin plusasteilla kaverin paksusta harmaasta tai ohuemmasta mustasta villahuivista. Niin ihanaa, kun ei palele!

Mies oli ehkä ennemminkin kauhuissaan vaaleanpunaisen koltun paluusta. Olinhan pitänyt edellistä Benettonin vaaleanpunaista kummajaista vuosia sen joutuessa lopulta nukkavieruna roskalavalle. Tälläisellä setillä viiletellään siis täällä. Eilen Suomettarien pikkujouluissa ja tänään pormestarin vastaanotolle palkintojen jakoon tyttären voittaessa rasismin vastaisessa piirustuskilpailussa. Perjantaina sitten Suomeen saakka.

 

Takki: Hilfiger // Kengät: Vagabong // Harmaa huivi: Hilfiger // Musta huivi: Day.

 

Ja sitten viimein niihin voittajauutisiin! Eiliselle niitä jo lupailin, mutta hommassa kävi niinkin vanhanaikaisesti kuin liian täydestä vatsasta ja myöhäiseksi virahtaneesta illasta johtuva nuijanukutus. Mutta nyt viimein, ihanan suuri joukko teitä oli tavoittelemassa Cilla's-saippuakolmikkoa. Voitto osui random.orgin arpomana kiiajasmiinan kohdalle. Voittajaan on otettu yhteyttä sähköpostitse. ONNEA vielä tätäkin kautta!

 

Palattaisko seuraavaksi sitten niihin kakkuihin?

 

 

 

/// My winterwear looks more or less like this. The jacket is the warmest find ever. It's from Hilfiger and made mostly of wool, mohair and alpaca. Perfect for me, who is freezing even when it's +13C outside. I also admire it's pale pink colour, not any mainstream one.

 

HELLEVEHKEITÄ

Tämä juttu syntyi tuulen pudottamasta palmunoksasta. Kun on riittävän kauan aikaa lomalla, luettavat kirjat päässeet loppumaan, surffit ja lenkit tehty sekä levätty ja pelattu Unoa enemmän kuin riittävästi, täytyy tehdä edes jotain. En ole mikään asukuvailija, mutta tällä viisiin tämä homma onnistuu multakin. Perinteisten reissukuvien lomaan tällä kertaa muutamat suosikit hellevarustautumisen puolelta.

 

 

 

 

Bikinit Billabong, teeppari Rip Curl. Paidasta piti tulla treenipaita, mutta se onkin ollut ihan vitsikäs siviilissäkin. Ja ennen kaikkea pelastanut liikaa aurinkoa saaneet olkapäät, hihallisia vaatekappaleita kun ei kovin montaa tullut mukaan pakattua. Suojakertoimet ovat olleet tällä reissulla vähintään 30, lapsilla aina 50+. Pienemmillä ei ole viitsitty lähteä edes leikkimään. Mottona mieluummin valkoinen kuin pinkki. Pahemmilta palamisilta ollaan onneksi vältytty, mutta väkisinkin päivän päätteksi joku kohta punottaa, jos vähänkin on auringossa aikaansa viettänyt. Sitä paikkaamaan sitten hittituote Aloe vera. Espanjalaisten ylpeyden aihe, jota saa täältä jos jonkinnäköisessä purnukassa ja koostumuksessa. Minä nappasin alkuloman ostosreissulta mukaan 99,5 prosenttisen aloegeelin, jota olen laittanut neuvosta myös aamuisin aurinkorasvan alle ihoa kosteuttamaan, illalla sitten viilentämään. Toimii melkoisen hyvin niin aikuisella kuin lapsella. Nestettä on täytynyt nauttia aivan jatkuvasti ja lasten kanssa saa olla erityisen tarkkana.  Melko perusjuttuja aurinkoisella säällä, mutta jotka helposti ajantajuttomuudessa, melskeessä ja touhussa unohtuvat.

 

Tälläsillä vehkeillä jota kuinkin myös tähän päivään. Märkäpuku lisäksi tuomaan merelle lisäsuojaa. Oon melkoisen innostunut mun surffipäivistä. On ollut tosi hauskaa ja olen oppinut hurjasti juttuja. Merivesikin on niin lämmintä, että pahinkin vilukissa siellä tarkenee. Haitkaan eivät ole syöneet. Nyt omelettia ja melonia napaan ja vesille taas, näyttäis pöhisevän. Kuten tuo ukkonen monesti palmun latvuksia tähyillessään toteaa. Surffislangi haltuun, ananakset silmille ja hymy huulille.

 

Hyvää tuulta myös teidänkin päivään!