Älkää säikähtäkö, ei ole noussut sen kummemmin mikään pahasti päähän. Olen itse asiassa huomenna menossa otsikon nimiseen kampaamoon ja kävin tänään miettimään, että on se muuten kumma, ettei yhdellä puoli/kokopäiväisellä kotirouvalla ole ollut aikaa tai sen kummemmin kiinnostustakaan käydä kampaajalla puoleen vuoteen. No, en ole ikinä ollut kampaamon tuolien suurkuluttaja, mutta voisihan sitä aina vaikka vähän ennen jo havahtua tilanteen toivottomuuteen, eikä vasta sitten, kun tekee mieli kulkea säkki päässä. Intouduin siinä sitten samalla miettimään kotirouvan prototyyppiä ja satuin varmaankin siinä samalla vilkaisemaan sormiani. Niin, jos ei ole kynsienkään huolto verissä, niin voisi kai ne kolme viikkoa vanhat lakat sentään ottaa pois, jos ei aika riitä niiden uudelleen lakkaamiseen. Hurjan kiireinen kotirouva siis. Tykkään kyllä pitää huolta itsestäni inhimillisissä määrin, mutta ei kai se aina niin justiinsa ole. Olen myös sitä sellaista tyyppiä, jolla ei teetä minkäänlaista vaikeutta mennä hakemaan lapsia koulusta kintut polvia myöten liejussa tai kauppaan ilman meikkiä. Erityisesti toista liejutyyppiä en ole toistaiseksi täällä vielä tavannut. Ehkä siksi saankin vaivihkaisia katseita monena päivänä viikossa. Metsässä nyt on vain niin mukavaa juosta ja tähän aikaan vuodesta täällä Walesissä ne tahtoo olla vähän mutaisia paikkoja. Kynsilakkakaan ei onneksi minuuttani määritä.
Ei sillä, ettenkö pitäisi myös meikeistä ja kynsilakoista (niistä kaikista kahdesta, jotka omistan), erityisesti kauniista purkeista ja ihanista sisällöistä. Tiettyihin juttuihin tosin tykkään panostaa enemmän kuin toisiin. Ihonhoito lienee niistä yksi. Vaikka en olekaan mikään kosmetiikan suurkuluttaja, niin olen valmis panostamaan niiden vähäisten tuotteiden laatuun, mitä vuoden aikaan hankin. Hankintoja tulee tehtyä kuitenkin niin harvoin tällä saralla. Viimeisinä vuosina tutustuin kosmetologitätini suosituksesta Suomessa kehitettyyn BTB13 -sarjaan ja olin sitä mieltä, että tästä en luovu. Erityisesti sarjan seerumi teki ihmeitä pikkulapsi- ja ruuhkavuosien jättämille jäljille, erityisesti silmien ympärillä. Sattuman kautta tosin ainakin hetkellisesti pidän taukoa noista tuotteista, koska syksyllä onni suosi minua Instagram-arvonnassa ja voitin itselleni setin australialaisen Jurliquen luonnonkosmetiikkaa. Erityismainintani meneekin tuolle Activating Water Essence -vedelle, joka välillä tuntuu riittävän itsessäänkin ihon kosteuttamiseen. Mutta erityismaininnan arvoinen kyllä on seerumikin. Rehelliset rasvat ovat itse asiassa olleet täällä Cardiffin kosteassa meri-ilmassa vähemmällä käytöllä. Tähänkin asiaan taitaa tulla muutos sinne pakkaseen siirryttäessä ja pääsen kunnolla testaamaan myös tuota Jurliquen rasvaa.
Vaikka muutto meillä lähenee, viiden (!) viikon päästä pitäisi olla nämäkin kaikki paketissa, innostuin tänään päivittämään vielä makkarin ilmettä pienillä muutoksilla jo olemassa olevin tavaroin. Voisi ajatella, että alkaisi olla jo aivan sama, mutta ei, kyllä viimeiseen saakka on toki vielä rymsteerattava. Hayn Flip -peili on osoittautunut parin vuoden aikana huippukäytännölliseksi ja arkea palvelevaksi esineeksi. Tämän kummempaa pynttäytymispaikkaa en tarvitse. Rubn:n valaisin hakee paitsi oikeanlaista polttimoa myös sopivaa paikkaa. Nyt se parkkeerasi tuohon kaapin nurkalle. Oikea paikka löytynee sitten vasta uudesta kodista.
Nyt täytyneekin varmaan kammeta tuohon peilin eteen hetkeksi. Sillä iltapäivän kurahousut vaihtuvat illaksi vähän nätimpiin ja olisi kai suotavaa vilkaista itseään peiliinkin. Sain pitkästä aikaa sovittua illallistreffit erään ystiksen kanssa ja tie vie pian läpsystä vaihtaen kohti kaupunkia. Niin ja olisihan tuo kynsilakkapurkkikin tuossa tyrkyllään, toiveikkaasti nostettu kaapista esiin. Hmmm. Viitsisiköhän sitä tehdä perinteiset "viittä minuuttia ennen lähtöä lakkaukset"?
Kepeää keskiviikkoiltaa sinullekin!
