KARHUNVADELMAPIIRAKKAA

Ja mitäpäs muuta niistä karhunvatukoista sitten ensi tuskaan olisikaan syntynyt kuin piirakkaa? Mulla oli tästä niin selkeä visio, että alkuviikosta laitoin tekstarilla lisäyksen Suomessa leiriään pitävän miehen kauppalistaan: Blå Bandin Vanhan ajan vaniljakastikejauhetta, please! Ja sitähän tuli, tarkoin valittujen sisustusraamattujen lisäksi.

Tein piiraan pariin pienempään irtopohjaiseen vuokaan. Jotenkin pienet piiraat ovat paljon somempia kuin yksi iso. Ja toisinaan vien sitten sen toisen syötäväksi eräälle ystävälle, joka ei koskaan tunnu itse leipovan. Nyt ei kyllä sitä päässyt tapahtumaan, kuopus tuntui pitävän tästä sopivasti kirpakoiden karhunvatukoiden ja makean vanilja-mascarponetäytteen yhdistelmästä yhtä paljon kuin minä.  Reseptin olen aikoinaan bongannut Kinuskikissalta omenapiiraan muodossa, se löytyy täältä. Ettei kuitenkaan menisi ulkosuomalaisten lukijoideni syrjimiseksi tämä juttu, niin blåbanditon vastaavanlainen vaniljamascarponepiiras onnistuu myös tämän pari vuotta tekemäni raparperipiiraan ohjeen myötä.

Tulipa tänään todetuksi sekin, että täällä olisi oiva mahdollisuus  poimia myös metsämustikoita, kun oikeista paikoista osaisi etsiä. Viikolle saatiin nimittäin mahtava lopetus ihanassa suomileidiseurassa Brecon Beaconsin vesiputousten äärellä haikkaillen. Polunvarsilla oli paljon mustikanvarpuja, harmi vaan, että sesonki taisi mennä noin pari kuukautta sitten. Mutta koska harvinaista herkkua, täytyi ne muutama silmiin osunut hapankin maistella :).

Näiden kakkukuvien myötä toivottelen suloista alkavaa viikkoa! Täällä tuleva viikko tuo tullessaan perusarkea ja minullekin töitä kolmena päivänä. Mukavaa, mielenkiintoista vaihtelua.

/// I hadn't really finished with the blackberry topic yet for I baked such yummy pies of them. The combination of slightly sour blackberries and smooth and sweet vanilla-mascarpone filling was just absolutely invincible. So you can maybe imagine how I've enjoyed my afternoon coffees this weekend.