5.9.2015

SUPER DAYS!


Olen niin ylpeä mun pienestä suuresta tyttärestä! Hymy huulillaan ja ilo äänessään kertoo hänen olevan melkoisen ylpeä myös itse itsestään. Vain kahdessa päivässä Lindasta on kasvanut selkä suorassa ja rinta rottingilla uniformua kantava koululainen. Aikamoisia kasvukipuja hän varmasti pinnan alla kouluun menon kanssa koki ja kokee toki edelleen, vaikka asiaa ehdittiinkin puoli vuotta ennakkoon käsitellä ja sulatella. Eilen jännitys kohosi varmasti lähes sietämättömäksi koulumatkaa ajaessa ja lopulta koulun pihalta luokkaan astuessa. Kyyneleet silmäkulmissa ja jännityksestä sanattomina, niin tyttö kuin äitikin. Aurinkoinen opettaja ja  Lindaa kädestä kiinni ottanut uusi luokkakaveri saivat sydänsykkyrääni vähän löysemmälle. Eiköhän se siitä. Tänä aamuna kuulin samaisen luokkakaverin opetelleen edellisenä iltana äitinsä kanssa suomea, vain voidakseen pyytää Lindaa leikkimään kanssaan. Melko liikuttavaa. "Super days!" oli opettajan kannustava viesti kahdesta ensimmäisestä koulupäivästä.  Näiden superpäivien ja tuoreen koululaisen kunniaksi leivoimme pikkusiskon kanssa tänään valkosuklaajuustokakkua ja illan suussa kakkulautasten äärellä juttelimme koulukuulumiset vielä kerran läpi. Niin reipas ja rohkea tyttö.
 

 

 

Entäs sitten tuo kakku, jonka teimme Amandan kanssa oikeastaan kahteen kertaan? Ensimmäinen päätyi kompostiin ja toinen sitten noihin kuviin. Ensimmäiselle kerralle olin valinnut vääränlaista kermaa. Vaikka olinkin saanut jo aikaa sitten yksinkertaisen vinkin: single cream ruuanlaittoon ja double cream leivontaan. Täydellisen vaahdon toivossa valitsin tällä kertaa hetken mielijohteesta extra thick double creamin.  Joka osoittautui sitten todellakin paksuksi, aivan kuin valmiiksi voiksi vatkatuksi. Niin kuin moni muukin asia, myös leipominen ja ruuanlaitto täällä tuntuu toisinaan melko mutkikkaalta. Jo tarvikkeiden löytäminen kaupasta on oma seikkailunsa. Monesti olen etsinyt tuotetta, jota ei täällä edes ole olemassa. Tai kuten puuroriisiä, jonka en ominpäin arvannut löytyvän jälkiruokahyllystä. Myös elintarvikkeiden maku, väri ja koostumus voi yllättää suomalaiseen verratessa ja niitä vanhaan tuttuun reseptiin yhdistettäessä syntyykin jotain uutta kummallista, monesti myös syömäkelvotonta. Siihen kun lisää vielä kaksi uunia, joissa on molemmissa liian monta toimintoa ja se vanha tuttu kiertoilmakin on osoittautunut aivan liian tehokkaaksi. Juustokakkua ei onneksi tarvinnut paistaa, joten hyväksi havaittuun kermaan palatessa onnistui lopulta kakkukin. Oreo-pohja, valkosuklaamassa sitruunatilkalla, maitosuklaakuorrute ja pensasmustikat pienessä kakkuvuoassa.  Niin helppo ja nopea tehdä kaappiin hyytymään (jos ei tarvitse kahteen kertaan tehdä..) ja valmiina sitten niin nätti.  Omasta päästä leivoin, onko tarvetta ohjeelle?
 
Kakkumahat täällä jatkaa viikonloppuun  supermielin ja melkein tekisi mieli todeta klassiset. Että kylläpä tuntuu muuten taas viikonloppukin viikonlopulta! Kahden aamuherätyksen jälkeen. Tirsk.
 
Superia viikonloppua myös sinulle!


///

This week we've gone  through exciting days. I'm so proud of my older daughter, who started school here in Wales without any remarkable english skills. It´s been such a relief to see the smile on her face and hear the joy in her voice after long and confusing first school days. For this significant milestone in her life we had to have some white chocolate cheesecake tonight. With milk chocolate frosting and blueberries, yum! It's been Super days! Like her teacher said.
 
 
 

16 kommenttia:

  1. Oi, ihana reipas koululainen <3 ja mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on kyllä, ihan yllätti minutkin, kuinka reipas sitten lopulta <3. Kiitos samoin sulle, meillä onkin taas mukava retkilauantai takana! Huomenna sitten toinen samanlainen :).

      Poista
  2. Voi miten reipas koululainen! Tsemppiä! Ope kuulostaa ihanalta :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli kyllä oikein ihana ja varmasti lasten mieleen oleva ope! Ja kun itse tietää sen kuin paljon se vaatii sulta lisäpanosta, kun 19 oppilaan joukossa on yksi ummikko, joka täytyisi saada mukaan menoon. Oon kyllä jo valmiiksi tosi kiitollinen siitä panoksesta <3!

      Poista
  3. Oih mikä väri-yhdistelmä tuo mustikan sininen ja vaaleanpunainen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse ihastuin samaan, tuo hailakan harmaa taustakin sopii kuvioon :).

      Poista
  4. Lapset on reippaita, joskus jopa rohkeampia kuin vanhempansa! Onnea koulutielle!
    Ihanan kakun olet pyöräyttänyt kommeluksista huolimatta. Muistan aikoinaan leiponeeni karjalanpiirakoita Michiganissa... ei tullut ihan sellaisia kuin koti-Suomessa... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinhän se tosiaan on! Ja kiitos, sitä onnea ja tsemppiä tarvitaan varmaan vielä monena päivänä. Oli kyllä herkullista kakkua, pitkästä aikaa tein juustokakkua. Joskus tuli tehtyä niin usein, että alkoivat maistumaan vähän puulta. Joo jauhot esim tuntuu nekin olevan vähän erilaiseksi jauhettua. Ruisjauhojakin mulla on tuolla pussi jo löydettynä, mutta silti epäilen, ovatko ihan niin ruista kuin nimi sanoo. Täytyy kokeilla.

      Poista
  5. Mahtavaa L! Todellakin rohkea ja reipas! Luokkatovereilla on tosi iso merkitys! Herkullinen on kakku ja kattaus myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, pahin tilannehan olisi ollut, että jäisi yksin ja syrjään muista. Se oli Lindankin suurin toive koulun suhteen, saada kavereita :).
      Ja kiitos, pieni pala on jäljellä vielä. Ollaan vedetty Aman kanssa se melkein kahteen pekkaan tänään :D. Ja minä kun kuvittelin vieväni palasen naapurin Brianillekin..!

      Poista
  6. Voi miten kiva kuulla, että koulu on siellä alkanut mukavissa merkeissä.
    Siis nam tuota kakkua <3
    Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nam nam, hyvillä mielin koulusta, kakusta ja mukavasta lauantaista! Rentoa viikonlopun jatkoa myös sulle Outi! Ihana, kun jaksat aina kommentoida!

      Poista
  7. Ihania kuulumisia ja superherkku kakku♥♥♥ Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Viivi <3! Ihanaa viikonloppua myös teidän poppoolle!

      Poista
  8. Hei! Ihan tuli minullekin tippa silmään kun luin. Nam nam ihana kakku. Terkut toiselta laidalta !!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika liikkistä kyllä, tänään jo meni kouluun kuin vanha konkari. EI paljon jännittänyt enää! Tuo kakku on herkullinen muisto vain :). Terkut sinnekin!

      Poista

Olen iloinen, jos moikkaat Pastellimajassa käydessäsi!