KESÄKUUN VIIMEINEN

Ja ehkäpä myös viimeisiä kuvia meidän väliaikaiskodista. Tänään on pidetty välipäivää omista raksahommista ja lepäilty sekä puuhailtu ennemminkin kotona. Kyllähän me toki siellä kävimme esikoisen uimakoulun aikaan pyörähtämässä, kun talon rappaus oli ihan viime metreillä, samalla ihastelemassa uunituoreet vessanpöntöt. Kotona piti tehdä tänään vielä sellainen viikonpäivät kestävä pikasiivous, jokohan se seuraava olisi sitten viimein muuttosiivous?

Maljakossa ilahduttavat vielä toukokuisen ruukkuhortensian viimeiset kukinnot, sitä ei ainakaan lähdetä enää muuttamaan. Kaunis on tuo vähän erilajin hortensia. Nykeröistä osa avautuu vaaleansinisenä. Kukkasten ihastelu jäänee tosin tänä viikonloppuna varmastikin melko vähäiseksi, sillä toimme juuri lapset mummolaan muutamaksi päiväksi. Viikonloppuna meillä on tarkoitus ahertaa raksalla täyttäpäivää ulkomaalausten kimpussa, nyt kun rappauksen jäljiltä nosturikin on vielä paikalla. Sääkin onneksi näyttäisi meitä homman suhteen suosivan.

Uuteen kotiin emme ole vielä tehneet juurikaan sisustushankintoja. Sanoin jo hyvän aikaa sitten, että onni löytyy varmasti alkuun vaikka lankunpätkällä istumisesta. Otetaan sitten muuton jälkeen tilaa paremmin haltuun ja ehkäpä päätöksiä isompien huonekalujen koosta ja väristä on helpompi sitten tehdäkin, kun olemme ensin purkaneet jo olemassa olevia paikoillensa. Mutta, jotain kuitenkin piti jo tilata. Sillä koska ruokapöytää meillä ei vielä ole, eikä sen kummemmin ruokapöydän tuolejakaan, ajattelin että saarekkeeseen jo pari jakkaraa hommaamalla saisimme ainakin lasten aamupalat ja muut ruokailurutiinit alkuun hoitumaan. Talvella jo tein keittiön sisustuskollaasia (täällä) ja haaveilin Nikarin Perch-jakkaroista. Niistähän en sitten päässyt yli enkä ympäri ja miehen ehdotuksesta tilasin mustien sijaan nuo vahatut tammiset jakkarat meille kaksin kappalein. Tykkään niistä todella paljon, puun oma kuvio tulee upeasti niissä esille. Puiset olivat nappivalinta tuomaan vähän lämpöä ja kotoisuutta muuten niin monokromiseen sisustukseen.  Jakkarat ovat vähän normaaleja baarijakkaroita matalammat, mutta lapsetkin näyttävät niiltä hyvin pöydälle yltävän, joten nämä meille varmasti jäävät. Saarekkeeseen menee varmasti kolmaskin jakkara lopulta, mutta vähän kerrassaan on tälläisiä investoiteja nyt tehtävä. Olihan tässä jakkarantilauksessa vähän tietynlaista kohtalon ivaa mukanaan, sillä lopulta saarekkeen asennuksen kanssa ei mennyt kaikki ihan putkeen. Siitä lisää myöhemmin, kun pääsen keittiötä kuvaamaan. Onneksi vahinko on hyvin korjattavissa, eikä se siis muutamaa viikkoa pidempään meitä pääse harmittamaan. Loppuelämän kannalta lyhyt aika. 

Mutta nyt, mökkisaunan kautta kohti kaupunkikotia ja aamulla varhain maalisudin varteen. Räystäät odottavat! Oikein ihanaa viikonloppua!