MAANANTAIN SÄÄPÄIVÄKIRJA ja RAIKAS SISÄILMA BRITTILÄISITTÄIN

Uusi viikko käynnistyi täällä eteläisessä Walesissä sateisissa merkeissä. Syksy on ollut upea ja enimmäkseen aurinkoinen, tänne sateen luvatulle saarelle se on tuntunut jotenkin epätavalliseltakin. Mieli onkin ollut jo vähän odottelevainen: milloin se sadekausi lopulta oikein alkaa?  Aamuisin lämpötilat ovat olleet jo alle kymmenessä asteessa, mutta iltapäivästä aurinko vielä lämmittää niin, että asteet voivat olla vielä yli viidentoistakin. Ilma on kuitenkin muuttunut kylmänkosteaksi ja viileä navakka tuuli on alkanut puhaltelemaan Atlantilta päin. Talvi tekee siis kovasti tuloaan tännekin.

Kylmä ja veto tuntuu sisällä asunnossa ja aamuisin sängystä täytyy pujahtaa suoraan villasukkiin ja paksuimpaan hengarista löytyvään neuleeseen. Tai jopa kahteen, kuten tänään. Silti ei auta kuin avata ikkunat ja kuivata verhojen takaa ikkunalaseilta paljastuva kosteus pois. Täällä meidän asunnossa, kuten varmaan monessa muussakin täkäläisessä asunnossa, pätee ihan omanlaisensa koneellinen ilmanvaihto - sitä ei ole. Asia joka todella hämmästytti aivan muuhun tottunutta suomalaista alkuun, mutta asia, johon on kyllä tottunut sittemmin. Lämpöisenä vuodenaikana voi huoletta tuulettaa aamusta iltaan ja yöhönkin raikkaan sisäilman toivossa, mutta näin talvea tehdessä päivän auki olleiden ikkunoiden vaikutus kyllä tuntuu ainakin tälläisen vilukissan ihon alla. Muutaman viikon olen kirjaimellisesti palellut lakkaamatta. Ja paikalliset ihmiset tietenkin ihmettelevät, kuinka suomalainen voi palella näillä lämpöasteilla. Samaan aikaan kun itse tekisi mieli kääriytyä untuvatakkiin, osa paikallisista ihmisistä viihtyy hyvin vielä shortseissa ja teepaidoissa.  Se puolestaan jaksaa ihmetyttää meitä, etenkin sitten kaikista kylmiimpään aikaan tammikuussa. Lämmityksen päälle kytkemistä ollaan vielä odoteltu, sähkön hinta on täällä nimittäin ihan omissa sfääreissään. Pukeutumiskysymys pitkälti myös sisällä.

Raikas huoneilma kuitenkin on itselleni yksi tärkeimmistä kodikkuuden tekijöistä, joten ei auta kuin aukoa ikkunoita viluisuudenkin kustannuksella. Viime talvena tosin löysin Suomen lomalla Lampe Bergerin ilmanpuhdistajan ja raikkaamman huoneilman toivossa ajattelin sitä kokeilla meillekin. Kaunis kristallinen pullo messinkisellä korkilla oli toki pelkästään plussaa. Ilmanpuhdistaja toimii kuten öljylamppu ja sen luvataan poistavan ilmasta pahojen tuoksujen lisäksi epäpuhtauksia. Kesällä en sitä liiemmin käyttänyt, mutta nyt kun tuuletusta täytyy säännöstellä tarvitaan sitten muunlaisia järeitä keinoja sisäilman raikkauden ylläpitämiseksi. Pullon henki pääsee nyt ilmojen viiletessä siis entistä enemmän hommiin. Liekin kanssa täytyy olla vain varovainen, niin pitkänä se toisinaan lepattaa.

Varsin motivoituneena olemme täällä siis miettineet tulevan kotimme talotekniikkaa ja lämmitysratkaisuja. Eläköön koneellinen ilmanvaihto, takkatuli ja edullisemmat lämmityskustannukset - sitten kun niiden aika joskus on. Siihen saakka täytyy vain paksuntaa nahkaa, sytytellä kynttilöitä, hörppiä teetä ja kaivautua entistä enemmän vilttien alle. Tällä viikolla minulla onkin kaksi untuvapeittoa käytössäni, jotakin lohtua sentään miehen reissutessa. Kaunis kimppu olkkarissa puolestaan lämmittää mieltä. Sen sain tosi yllärinä ystävältä erään mitättömän pienen asian hoidosta.

Mukavaa syksyistä maanantaita!!

PS. Lupaan palata siihen taloasiaan muutenkin kuin sivulauseessa ihan ihan pian. Pitäkäähän peukkuja, tämä viikko on projektin suhteen melkoisen merkittävä!

// Rainy Monday and some thoughts about the fresh air inside. Keep the windows open all year round seems to be a British way of dealing with ventilation :). Missing my very own fireplace and lovely smooth warmth of a log-fire.