Juhlapostaukset täällä vielä tovin jatkuvat, vaikka itse juhlat ovat jo takanapäin. Näistä kuppikakuista oli pakko napata eilen vielä kuvia kiirehtiessämme esikoisen kaverisynttäreille. Niistä (ja näistä kuvista) tuli nimittäin ihan all time favourite -versiot koristeluineen. Tuplasuklaakakkuset tein vakkarireseptilläni ja lisäsin päälle tällä kertaa masikkakuorrutetta. Viimeksi naamioin saman muffinsitaikinan suklaan tuskissani näin. Melko simppeleistäkin leivonnaisista voi taikoa näyttäviä lisäämällä niihin vähän silmänruokaa. Käyttämällä erilaisia vuokia, kuorrutteita, täytteitä ja koristeita samakin kakkunen näyttää kerta toisensa jälkeen taas tosi kivalta.
Tulinkin eilisen jälkeen siihen tulokseen, että täytyisi vain enemmän luottaa etenkin juhlien kohdalla hyväksi havaittuihin resepteihin, eikä aina kokeilla epäonnistumisen uhalla jotain uutta ja ennennäkemätöntä. Vaihtelunhaluisena olen nimittäin liian usein taipuvainen koekeittiökokeiluihin juuri juhlien alla ja sitten ajan puutteessa harmittelen, jos maut eivät ihan osuneetkaan kohdilleen.
Tällä kertaa ei onneksi tainnut mennä pahemmin pieleen kuin yksi pellillinen palaneita pullia (mikä on osoittautunut pullanleipojan urallani melko vakioksi) ja browniekakun hiukan turhan hapan täyte. Täällä oman jännityksensä leipomiseen tuo usein myös koostumukseltaan vähän erilaiset elintarvikkeet kuin mihin Suomessa on tottunut. Kerma maistuu rasvaisemmalta ja vatkautuu liian helposti voiksi, creme fraicheakaan en ihan heti taas leipomiseen aio käyttää.
Mutta vielä näihin kuppikakkuihin, taidan kirjoittaa reseptin viimein tännekin ylös, voin sitten seuraavalla kerralla taas reseptiä googlaillessani päätyä omaan blogiini, kuten kävi browniekakkua leipoessa :D. Resepti kakkuun löytyi siis lopulta omasta blogista, mitä en kyllä totta puhuen enää muistanut koskaan tehneenikään.
TUPLASUKLAAKUPPIKAKUT
n.10 isoa kuppikakkua
100 g maito- tai tummaa suklaata
100 g valkosuklaata (joskus laitan enemmänkin..)
150 g voita
1,5 dl sokeria
2 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2,5 rkl kaakaojauhetta
1,5 dl kermaa
Rouhi maito- tai tumma suklaa rouheeksi, leikkaa valkosuklaa pieniksi kuutioiksi. Vaahdota voi ja sokeri sekä lisää munat yksitellen taikinaan. Yhdistä kuivat aineet erillisessä kulhossa ja sekoita ne taikinaan vuorotellen kerman kanssa. Lisää lopuksi suklaarouhe ja valkosuklaapalat.
Annostele taikina vuokiin. Jätä tilaa kohoamiselle. Paista kuppikakut 225 asteessa (riippuen uunista) 12-15 minuuttia (riippuen koosta).
KUORRUTUS
3dl tomusokeria (voit korvata myös mansikanmakuisella, kuten minä tein)
50g huoneenlämpöistä voita
150g maustamatonta tuorejuustoa
tarvittaessa elintarvikeväriä
Vatkaa tomusokeri voihin, lisää tuorejuusto kylmänä ja vatkaa niin kauan kunnes kuorrute on kuohkeaa. Värjää tarvittaessa elintarvikevärillä. Pursota kuorrute jäähtyneiden kuppikakkujen päälle ja koristele mieleisellä tavalla.
/// After having the birthday party at home on Saturday, my older daughter had a class party for all the girls from the same class yesterday. My daughter chose the Crafty Fairy Party in the company called Little Miss VIP in Barry. All I needed to take care of was the cake. Instead of a big birthday cake I decided to bake double chocolate cupcakes with strawberry frosting and decorate them with glitter heart toppers. I have made these same cupcakes plenty of times but this time the decoration became my all time favourite. Simple but pretty sweet things, don't you think?
Aivan ihanan näköisiä cup cakeja ja nuo sydän koristeet ovat myös todella suloisia <3
VastaaPoistaIhanaa viikkoa!
Kiitos Outi! Täytyy itsekin puhua tällä kertaa vain suloisesta ulkonäöstä, sillä maistiaisia näistä ei tällä kertaa minulle jäänyt yhtään. Mutta hyvin tekivät kauppansa synttärikemuilla. Samoin sinne, mukavaa huhtikuista viikkoa!
PoistaJa nam mitkä herkut, herkut kuvatkin! Kauniita koristeita ja servettejä!
VastaaPoistaTackar och pockar :)! Ja nuo koristeet ovat täällä olleet kyllä mun heikkous. On tarjolla niin paljon erilaista ja enemmän kuin siellä kotikonnuilla.
PoistaWau, nämä toimii kyllä ihan silmänruokanakin, niin on nättejä! Ja ihanan näköiset synttärit olleet; koristeet, tarjottavat ja synttärisankarit kaikki niin kauniita. <3 Mites tytöt muuten kommunikoivat vieraiden kanssa synttäreillä, meneekö jo ihan sujuvasti kielen osalta? Ja onko paikalliset lapset teillä kuulleet ja kummastelleet suomen kieltä? :) Tää kielijuttu on minusta niin kiehtova!
VastaaPoistaKiitos Anu! Itsellekin tämä kuppikakkusatsi jäi simänruuan tasolle, kun niitä oli juuri sopiva määrä luokkajuhliin ja kaikki menivät siellä parempiin suihin. Hyvä niin. Tytöt pärjää englannilla jo kivasti. Linda on puhunut jo pitkän tovin, koulussa on alkanut lukemaan ja kirjoittamaan. Amanda on puhua pälpättänyt kotona jo pitkään, mutta vasta tässä kevään aikana rohkaistunut puhumaan myös koulussa. Ja open mukaan ei kuulemma lopeta sitä pälpätystä, nyt kun on vauhtiin päässyt :). Eihän se tietenkään täydellistä kieliopillisesti ole, mutta suurilta osin oikein kuitenkin. Kotona puhuvat paljon sekakieltä. Ja Suomi ihmetyttää jonkin verran paikallisten lasten keskuudessa. Lähinnä menevät siitä vähän hämilleen. Suomalaisten kavereiden kanssa puhutaan joko täysin suomeksi tai sitten meidän tytöt puhuu suomeksi ja puolisuomalaiset vastaavat englanniksi, jos eivät suomea vielä rohkene itse käyttää. On tosiaankin kiehtovaa seurata tätä kielikehitystä.
PoistaHauskalta kuulostaa. :) Uskomatonta, miten nopeasti nuo pienet omaksuvat uusia asioita! Teidän tytöt saa kyllä mahtavia valmiuksia tulevaisuutta ajatellen. Olenkin pienen pätkän nähnyt Amandan höpötystä videolta ja se oli niin mainio, että se oli pakko katsoa monta kertaa! :)) Hän vaikuttaa muutenkin olevan aina niin hyväntuulinen ja kertakaikkiaan ihastuttava pimu. :)
PoistaNo on kyllä. Tänään kyllä taas on naurattanut, kuinka spontaanisti ja refleksinomaisesti he jos englanniksi puhuvat. Ja toisaalta sekoittavat kieltä. Vielä viimeisenä illalla, piti viedä sängyn vierestä löytynyt kolikko moneypussiin ja sitten vielä tarkastettiin, kuinka paljon mania siellä pussissa onkaan. Hetken mietittyään neiti A löysi sitten suomenkielisenkin vastineen manille. Ihan aina ei muista sanoja suomeksi. Ja ei, ei ole aina hyväntuulinen, vaikka suurimman osan ajasta kyllä. Nyt on selvästi iskenyt joku nelivuotiaan kriisi, kun meinaa nousta joka aamu väärällä jalalla :). Mutta ihastuttava hän on silloinkin :).
Poista