TASAISEN HARMAATA

Klassinen brittisää on täällä viimein. Ja hassua kyllä: harmaus, sade ja tuuli tuntuu toistaiseksi melko kotoisalta ja mieli on ollut syksyisestä ja jopa myrskyisästä säästä huolimatta aurinkoinen. Syksyn lapsena olen tainnut aiemminkin todeta pitäväni tästä vuodenajasta, jonka moni muu kumittaisi häikäilemättä kalenteristaan. Toisaalta onnellista mieltä on nostattanut myös se tunne, jonka Suomesta paluu sai aikaan. Semmoinen syväoivaltaminen, että täällä on tosiaan meidän koti ja se tuntuu tosi oikealta. Satoi tai paistoi. Edes lapset eivät ole haikailleet Suomeen, mihin olin kyllä enemmän kuin varautunut. Iloisina palasivat kouluun ja sujuvasti jo puhuvat joka toisen sanan englantia. Hekin tuntuvat olevan tämän homman kanssa sinut.

 

Harmaasta säästä huolimatta lähdimme isänpäivänä koko porukan voimin isoja aaltoja etsimään. Aaltopoijut povasivat nelimetrisiä, mutta jälkiviisaana niiden perään olisikin pitänyt ajella vielä lähemmäs avonaista Atlanttia. Kelpotyrskyt koettiin tosin myös lähempänä kotia. Ja saatiin samalla kasvoille ja hiuksille ilmainen suolavesihöyryhoito, jonka korkeat lämpöasteet yhdessä kosteuden ja tuulen kanssa saivat aikaan. Samainen höyry hoiteli kameran linssiinkin ihan luonnollisen suolafilterin.

 

Päämäärätöntä samoilua, lasittunutta tuijotusta, kivillä tasapainoilua, aaltohippaa,
riemun kiljahduksia, mielen nollausta. Luonto ja nuo omat tötteröt <3.

 

Pukeutumisen kanssa ollaan täällä oltu kyllä pulassa. Siinä missä paikalliset lenkkeilevät vielä shortseissa ja teepaidoissa, meillä on ollut jo saman verran kangasta yllä kuin lumisilla hiihtolenkeillä. Lapsille tekisi mieli aamuisin ulos katsottua vetää välikausivaatteet, hanskat ja pipot, vain todetakseen koulunpihalla, että luokkakaverit ovat saapuneet paikalle polvihousuissa tai hameissa ja nilkkasukissa. Vielä saa siis lämpötila hetken laskea tuolta viidentoista-kuudentoista asteen paikkeilta, että talvivaatteissa voi helposti hengitellä. Harmi, koska löysin Helsinki-Vantaalta itselleni elämäni villakangastakin tuon vanhan Zaran takin kaveriksi. Kaunis se on kyllä hengarissakin :).

 

Mukavaa alkanutta viikkoa!

 

 

 

 

///

Grey weather but happy minds. The classic British weather is here. These pics are from our Father's Day drive to the beach. Just to spot the stormy waves. Well, they were smaller than expected, but it didn't stop us from enjoying the wind in the hair, the noise of the ocean in the ears and fresh but humid and salty air on our skin. Family and nature = pure love.