YLIKIERROKSIA PAHVILAATIKKOPARATIISISSA

Hätäinen heippa täältä karsean kaaoksen keskeltä! "Pastellimaja hyperventiloi", kuten mies eilen someen päivitteli :). Muuttovalmistelut ovat täällä olleet tämän viikon jo täydessä vauhdissa, eikä mulla ole tänne blogiin ollut juuri jakoja. Nyt ajattelin ottaa aikalisän ja vähän kirjoitella kuulumisia tällekin areenalle. Ensimmäinen ilonaihe: Meillä on viimein asunto UK:ssa! Melko viime tinkaan jäi, mutta onneksi osattiin lopulta päättää. Näin skandinaavisen sisustuksen ystävänä aika kiva moderni  kaupunkiasunto merinäkymin, sopivan matkan päässä kaikesta. On kokolattiamattoa, mutta vain yhdessä huoneessa ja sekin vaaleanharmaata, noilla kriteereillä itse asiassa ensimmäinen asunto, joka osui kohdalle :). Valkoisiin välioviin en törmännyt koskaan, joten puisilla mennään. Mutta ei me nyt pikkujutuista enää käydä niuhottamaan, kun niin moni muu asia asunnon kohdalla natsasi kohdalleen. Päästään harjoittelemaan kerrostaloelämää pienellä partsilla. Asunto on osittain kalustettu, eikä siinä ole varastoa, joten täällä on nyt karsittu roinaa ja roipetta isolla kädellä. Monta kuormaa jo ajeltuna sinne sun tänne ja yli puolet omaisuudesta myyty. Hirmuinen homma ja vähän säälikin, mutta onpa kyllä toisaalta vapauttavaa tehdä tälläinen inventaario, jättää jäljelle vain se kaikkein tärkein. Nooh, yhdestä palmusta täällä vielä keskustellaan. Yhden mielestä kovin tärkeä, kun taas toisen mielestä ei niin kovin tärkeä :).

 

Aikamoinen urakka näyttää tämä ulkomaille muutto olevan.  Parin viime viikon aikaan olen käynyt useassa eri toimistossa, soittanut miljoona puhelua ja kirjoitellut meilejä ympäriinsä. Opetusministeriöstä saakka on täytynyt kysellä oman ammattipätevyyden tunnustamista, hakea jos jonkun näköistä lomaketta uuteen kotimaahan toimitettavaksi, 3/4 perheestä on saanut päätöksen Suomen sosiaaliturvalta tippumisesta (mikä on ihan ok), itse olen soitellut rokotetietojeni perään ympäri kaikkia kaupungin terveydenhoitolaitoksia (Pitäkäähän rokotuskorttinne ajantasalla!). Ollaan myös yksi yö arvioitu mukaan lähtevämme elämän suuruudeksi  14 kuutiota ja risat, pähkäilty muuttokuorman lähtöä ja omaa lentopäivää ja sitten kun kaikki oltiin lopulta päätetty ja ehditty jo huokaista, muuttofirma peruikin viime yönä muuton ja nyt ollaan yhtä kysymysmerkkiä. Huomenna siis uutta verkkoa vesille ja toivotaan, että saadaan kuorma silti matkaan tämän kuun viimeisellä viikolla, jottei matkalaukkuelämää tarvitsisi kovin montaa viikkoa viettää.

Pari viikkoa pitäisi työminä pitää vielä kasassa, hojksit on tosin päivittämättä ja arvioinnit tekemättä. Pää alkaa olla tämän kaiken keskellä niin hajamielinen, että jos sen saisi irti, unohtaisin sen satavarmasti jonnekin. Sekasortoa ja ylikierroksia, niin kuin tästä tekstistä varmaan läpi kuultaakin. Mutta kuitenkin hymynkare suu pielissä, kohta mennään ja tämä kaikki hässäkkä on takanapäin. Tytötkin jo odottavat, tosin isompi on jo aloittanut ikävöidä ystäviään ennakkoon, pienempi taas pakkaa joka päivä pieneen käsilaukkuun leluja ja saa lopulta itkupotkuraivarit, kun ei vielä lähdetäkään "Plitanniaan".

Kuviin tallentui pahvilaatikkovuoren lisäksi ehkäpä ainut siisti nurkka tällä hetkellä. Kaikkialla muualla lojuu erinäisiä kasoja eri paikkoihin meneviä tavaroita. Varasto alkaa olla jo tyhjä, tulevan viikon aikana tyhjenee myös talo.

 

En varmaan taas hetkeen ehdi bloggaamaan, mutta kunhan tämä kaaos on kesytetty ja rekkaan lastattu, niin sitten viimeistään. Katsotaan! Sillä välin toivotan teille mukavia kevätpäiviä!