TALON JULKISIVU VALMISTUU - HEIPPA HARMAA!

Kylläpä tuntuvat loputtoman pitkiltä nämä muuttoa edeltävät viikot! Vaikka ollaan aikataulusta jäljessä muutamien sattumusten ja jahkailun takia, niin onhan tämä raksa silti valmistunut hurjan nopsaa kivitaloksi. Sen lisäksi, että sisäpuoli on enää pieniä hommia vaille valmis, niin ulkonapa edistyy myös. Rapparit ovat tehneet viime ja tämän viikon hommia, sen minkä sateelta ovat ehtineet ja tänään kävinkin illalla vielä sanomassa heipat tuolle harmaalle mudanväriselle möhkäleelle. Nyt on harkkopinta tasoitettu ja huomenna alkaa ulkoseinien maalaus talon lopullisella värillä. Siihen päälle sitten se lopullinen rappaus. Nappasin muutamia kuvia vielä tästäkin vaiheesta, sillä ihan kohta tuolta koiranputkimeren keskeltä pilkistääkin valkoinen kivitalo.

Toisin kuin yleensä valkoisen maalisävyn valinta, talon ulkorappauksen värivalinta oli tällä kertaa yllättävän helppo. Weberin rappausvärikartassa oli nimittäin ainoastaan yksi täysin valkoinen vaihtoehto. Toki sitä useampia harmaita, jotka myös olisivat vaalealta isolla pinnalla näyttäneet. Pienestä värikartan palasta oli kyllä aika hirvittävää tehdä valintaa, mutta onneksi samalle alueelle jo rakentaneiden ja talonsa rapanneiden ovikellon soitto ja värisävygalluppi antoi enemmän varmuutta sävyvalintaan. Vähän esimakua olemme tuosta sävystä nyt sitten omallakin tontilla saaneet, kun sävytimme ulkorakennuksen maalin samalla NCS-sävyllä. Ainakin varaston seinillä sävy näyttää hyvältä raikkaan valkoiselta. Sitä kun olen viimeisinä parina päivinä valmiimmaksi jo sutinut. Rappauksen värin lisäksi päätettävänä oli vielä hiertämällä tehty pinta tai ainoastaan ruiskuttamalla tehty pinta. Hiertämällä pinnasta tulisi väriltään elävämpi. Kallistuimme lopulta pienen vatuloinnin jälkeen tuohon kevyesti rosoisempaan, mutta väriltään tasaisempaan ruiskupintaan. Täytyy pitää peukut pystyssä, että kaikki sujuu niin kuin kuuluukin. Ja etenkin, kun tämä rappausurakka tehdään nyt jo samana kesänä.

Jos oli näkymä kaunis talolle talvella joen ja hankien yli, niin on tämä kesäinen rehevyyskin vallan kaunista. Hetki saadaan vielä odottaa, kun päästään ihailemaan sitä jälleen ikkunoiden läpi. En malta odottaa, että pääsen tuonne joen varteen lenkkeilemään pitkän tauon jälkeen ihan omalta kotiovelta käsin. Tuolla alakuvan koivikossa on nimittäin sellaista tärkeää kotoisuutta, joka syntyi jo niiden kymmenen alueella asutun vuoden aikana ennen Cardiffin komennusta <3.