KUUSI JA MUITA JOULUISIA

Kolme yötä jouluun on.. Tai täällä tavallaan vielä neljä. Minulla on tämä ensimmäinen nimittäin nukkumatta vielä :). Porkkanalaatikkovahti täällä moi. Vähän myöhäiseksi vierähti tämä keittiöpäivä, nuo viimeisimmät tekeleet ovat vielä nimittäin hetkosen uunissa. Piparkakkutaloja, karjalanpiirakoita, juustokakkuja sekä porkkanalaatikoita tuli tänään valmisteltua loppuviikkoa varten. Meillä oli alun alkaen tarkoitus viettää joulua vain brittiläiseen tyyliin, mutta napattuani Ikeasta vajaan kilon kinkun alkoi menu sen ympärille rakentua kovin suomalaiseksi. Niinpä aattona mennään maltillisesti suomalaisen menun mukaan ja joulupäivänä sitten brittiläiseen tapaan. Kieltämättä tuota jälkimmäistä odotan enemmän. Varsinainen koekeittiö on silloin tiedossa :)! 

Lapset odottavat tietenkin pukkia, vaikka tietävätkin, että täällä pukki käy aaton jälkeisenä yönä tuoden paketit kuusen alle. Täytyykin muistaa jättää parvekkeen ovi raolleen, kun savupiippua ei tästä asunnosta löydy. Ja kuten kuopus valisti jo hyvissä ajoin: Ripotella hänen koulussa tekemäänsä poron ruokaa pihalle (jotta näkevät jo taivaalta sen seassa olevan kimalteen ja löytävät perille), jättää mince pie (paikallinen joululeivonnainen) ja lasi maitoa pukille kuusen alle sekä porkkanoita poroille. Kuopus on myös sanellut melko tarkat ohjeet, mitä joulupöydästä täytyy löytyä. Ruualla ei niin näytä hänelle väliä olevan, mutta party hats, christmas crackers ja party poppers ehdottomasti. Siispä jos häntä on uskominen, täällä on tiedossa suomalaisesta tavasta poiketen hieman ilakoivampaa menoa sitten joulupäivänä tötteröhatuissa paukkuserpentiiniä paukutellen.

Aika ihanaa on ollut lasketella kohti joulua ilman stressiä. Tänä vuonna laitettiin kuusi jo hyvissä ajoin toissa viikonloppuna. Täkäläisittäin oltiin tosin mattimyöhässä, valtavirta varmasti koristeli kuusensa jo kuun alussa. Mutta miten olen ollut huomaavani samanlaista trendiä siellä Suomenkin päässä: kuuset tuntuvat olevan kodeissa jo todella hyvissä ajoin! Onko siellä enää linjoilla ketään, kuka tuo kuusen sisään vasta aikaisintaan aatonaattona? Itselleni tämä aikainen kuusenlaitto on kyllä sopinut vallan mainiosti. Kuusi on elämämme ensimmäinen ostettu kuusi ja siispä samalla rahalla saadaan nauttia nyt kuusesta vähän pidempään. Toisaalta kuusi on auttanut fiilistelemään joulua vieläkin intensiivisemmin. Muistuttanut, että sitä joulun to do -listaa ei kannata kasata aivan loputtomiin. Stressaamista ja suorittamista parempi vaihtoehto on viettää iltaa vähän rennommin, kuusen ja kynttilöiden tuikkeesta nauttien, hyviä sarjoja katsellen, glögiä ja juustoja unohtamatta. Ja kyllä, tämä joulutunnelmointi on siivittänyt minut vähän suklaatakin syömään koko syksyn kestäneen herkkulakon jälkeen. Joulu on kerran vuodessa vaan.

Joulukuusen koristelu on lasten käsialaa. Siinä ei kuulkaas kauan nokka tuhissut, kun valot ja koristeet roikkuivat oksillaan. Lupasin tytöille kuuseen jotain väriäkin, mutta seuraavana päivänä esikoinen ilmoitti, ettei se enää tarvitse yhtään koristetta. Uskotte ehkä, että sopi mulle. Tähtikin puuttuu latvasta. Tarkoituksena oli sekin korvata enkelillä ylimmällä oksalla. Ei nyt vaan ole sitä enkeliäkään sitten hommattu. Ehkä sekään ei haittaa. Tähti- ja lumihiutalekoristeet ovat piparimuoteilla Fimo-massasta tehtyjä. Paperikennokoristeet löytyivät H&M Homesta, keijut tyttöjen joulukalenterista ja nuo kultaiset lempparini on muutama joulu takaperin saatu Rosendahlilta. Koristeet on aika lailla täällä kasaan raavittu, sillä ei alunperin suuremmin varauduttu täällä jouluja viettämään ja jätimme suurimman osan joulukoristeista Suomeen odottamaan.

Joulutunnelma kohosi ylimääräisen pykälän tällä viikolla, kun Iittala lähetti postissa pienen jouluyllätyksen. Kirkas ja matta Ultimathule-tuikkuastia sulautuu aika kivasti Kastehelmien sekaan. Ne sopisivat myös aika ihanasti esimerkiksi glögin rusinoiden ja manteleiden tarjoiluun. Täytyykin miettiä niiden funktiota joulupöydässä. Meiltä löytyisi niiden kaveriksi muutamia lasejakin kaapista.

Valkoisia joulukukkia olen metsästänyt ympäri lääniä, mutta jostain syystä tarjolla on vain punaisia joulutähtiä ja amarylliksia. Jouluruusujakaan en ole sitten alkusyksyn jälkeen nähnyt missään. Täytynee käydä edes jotain valkoista leikkokukkaa maljakkoon juuri ennen pyhiä. Marks&Spencerillä ruokaostoksilla käydessäni bongasin tuollaisen vahatun amarylliksen sipulin. Niin hauskalta se näytti, että kasvattakoon se nyt sitten sen meiltä puuttuvan joulunpunaisen piristysruiskeen mukanaan.

Mutta nyt tuoksuu siltä, että uunissa lienee anopin reseptit muhineen riittävästi ja minä pääsen viimein nukkumaan. Toki tässä kirjoitellessani tajusin, että on muuten tältä tontulta vielä kalenteriyllätys huomiselle piilottamatta. Taitaa tonttu määrätä tytöt joulusukkien ompeluun, jotta rasti niidenkin osalta saataisiin viimein ruutuun. Kiireetön puuhastelupäivä siis meillä tiedossa. Illaksi kaivelemme sitten herkkuja pöytään, kun saadaan ystävät kylään. Kuinkas siellä jouluvalmistelut etenevät?