VANHAA, UUTTA JA LAINATTUA OLKKARISSA

Uusi viikko, uudet kujeet! Viime viikolta tallentui kameralle tuon edellisen postauksen vesiputousretken lisäksi niin monta muuta kaunista paikkaa näiltä leveyksiltä, että ei voi kuin ihmetellä, miten monipuolinen maisema täältä Walesista löytyykään. Mutta ettei Pastellimaja menisi pelkäksi reissublogiksi ja maisemiksi, niin laitetaanpas tähän väliin vähän sitä sisustustakin.

 

Siispä meidän olkkariin, jonka toiselta sohvalta tätäkin juttua naputan. Olkkari on makkarin ja koko muun asunnon tavoin melkoisen musta-harmaa-valkoinen. Sohvat, TV-taso, peili ja toisen sohvan takana vilahtava (turhan fiini) sivupöytä kuuluivat asunnon kalustoon. Muut kalusteet ja koriste-esineet ovat tuttuja Suomen kodista. House Doctorin Block-matto saapui viime viikolla postissa Bristolista, itse asiassa eteiseen, saa nähdä jääkö se nyt kuitenkin tähän. Täytyy vielä mutustella, valkoisempaa olin olkkariin alun perin ajatellut. Kivojen ja laadukkaiden mattojen löytyminen inhimilliseen hintaan on kyllä ollut minusta aina hirvittävän hankalaa. Vinkatkaapa, jos tiedätte hyviä mattonettikauppoja!

 

Valoa taloon tulee ainoastaan yhdellä seinällä sijaitsevista ikkunoista, onneksi ne ovat noinkin isot. Ja hurjan likaiset edelleen. Taitavat saada pesun heti tänään, johan noita on kuukausi katseltu. Parvekkeelle aukeavat pariovet ovat kiva lisä. Nyt ne ovatkin olleet auki usein, itikkaongelmaa kun täällä ei ole. Tosin mereltä käyvä tuuli puhaltaa toisinaan sisään turhankin vinhasti. Mutta tuleepahan tuuletettua samalla. Säännöllistä tuuletusta täällä tarvitaankin, koska yllätykseksemme huoneistossa ei ole Suomesta tuttuja ilmanvaihtokanavia, ainoastaan kylppäreissä ja keittiössä on koneellinen tuuletin.

 

Tapettiin silmä on jo tottunut, onneksi se on puhtaan valkoinen. Samaa tapettia on koko eteinen, mikä lisää valoisuutta ikkunattomaan huoneeseen. Ei tosin käytännöllisin lapsiperheessä: Hiukan hirvittää, miltä ulko-oven ympäristön tapetti näyttää vuoden päästä. Tapettiin ei ole lupa tehdä reikiä, joten taulut saavat notkua tasoilla, painavien maljakoiden takana, jottei tuuli niitä kaada.

 

Tykkään erityisesti tuosta leveästä ikkunalaudasta, jolle mahtuu esimerkiksi ruukkuja ja siinä istuskellessa näkee parvekkeen edustalla olevat kanavantapaiset merialtaat, jos malttaa olla tähystämättä vastakkaisen talon ikkunoihin :). Skultunan kaunis messinkiruukku ehti muuttokuormaan jo Suomen puolella, nyt toivon löytäväni siihen viikunapuun taimen.

 

Täytyy muuten kehua noita taulutarroja, joilla tuokin New York -taulu on kiinnitetty seinälle. Kestävät mielettömän hyvin seinässä, eikä reikiä tarvitse seinään porata! Varsinkaan nyt, kun minulla ei edes ole oikein lupaa siihen. Eripainoisille tauluille tarkoitettuja tarroja löytyy esim. Clas Ohlsonilta, myös täältä.

 

 

Minkähän huoneen ottaisin seuraavaksi kuvauksen kohteeksi? Ei niitä tietysti kamalan montaa ole enää jäljelläkään :). Sitä sottaillessa laitan tässä teille viikon mittaan parit reissupostauksetkin linjoille. Tiedossa siis sympaattisten rantakylien ja häkellyttävän kauniiden auringonlaskujen tunnelmaa!

 

Aurinkoisen viime viikon jälkeen harmaalta ja viileämmältä näyttävä päivä

sopii yhtä hyvin ulkoiluun ja asioiden hoitamiseen!

Siis leikkipuisto kutsuu, kuullaan taas!