16.12.2014

AINA VILU


Vaiherikas työpäivä takana, viikon pisin sellainen. Toinen tytöistä kavereineen kiikutettu taidekouluun ja toinen istuu kainalossa katsomassa lastenohjelmia. Monenlaista on taas edessä ennen päivän päätöstä, seinän maalauksesta kirpparikamojen hinnoitteluun. Mutta hetken huokaisen väliin ja hörppään päivän toisen kupin kahvia. Nautin visuaalisen välipalan suosikkieni kauniista blogeista ja lämmittelen tovin ison huivin suojissa. Vaikka tykkäänkin talvesta tositosi paljon, olen yleensä koko talven viluissani. Siitä syystä haluaisinkin haalia meille kaikki kauniit viltit. Jos ne kaikki ihanat eivät maksaisi niin paljon. En ole kuitenkaan ennen keksinyt, että suuret huivit toimivat aivan yhtä lailla viltin tehtävässä - ja tuovat samalla mukavasti runsautta sisustukseen. Olohuoneeseen onkin nyt leiriytynyt pari isoa huivia, joista toinen on vanha beksun silkkivillainen. Ohut mutta lämmin. Toinen on sitten paksuudeltaan aivan eri kaliiperia. Laadukkaasta paksusta villasta neulottu kaulahuivi. Mies sai sen läksiäislahjaksi työpaikkaa vaihtaessaan toimiston tyttösiltä - maailman tuulissa lämmittämään. Kiitos K&P&J,  yritän kovasti olla omimatta huivia :).




Kuvissa vilahtaa myös uusi aarre. Miulta miulle -periaatteella hankittu joululahja (Näissä oon hyvä!), kolmen vuoden haaveilun kohde. Paketti oli niin iso, että sitä olisi ollut vaikea piilottaa mihinkään ja sitten aattona yllättyneenä se aukaista. Sellainen oli plan A :). Mutta nytpä on tuon joululahjan tiimoilta tullut käytettyä sohvan toistakin nurkkaa, ehkäpä enemmän kuin kaikkina kahdeksana vuotena yhteensä. Aarteesta lisää myöhemmin.

Oon muuten näin myöhäisherännäisenä päässyt Instagramin makuun ja arvatenkin aika koukussa. Sitä onkin paljon helpompi ja nopeampi päivittää kuin blogia ja sinne olen laittanut myös sellaisia kuvia, mitkä harvemmin blogiin päätyisivät. Käypä kurkkaamassa ja ilmianna myös itsesi @pastellimaja.

6 kommenttia:

  1. Mä myös palalen usain, etenkin varpaat aina jäässä. Villasukissa "hiihtelen" melkein ympäri vuoden. Myös paksut villatakit ovat kovassa käytössä.
    Mulla kävi instan kanssa samalla tavalla. Heräsin myöhään (vasta joskus lokakuussa) ja nyt olen aivan koukussa juurikin sen helppouden takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Insta on kyllä helppo, tosi koukuttava. Oon ollut aina tosi hidas lämpiämään uudelle, mikä liittyy tietokoneisiin tai puhelimeen. Kuvittelen kaiken olevan vaikeampaa kuin se oikeasti onkaan :)

      Poista
  2. Täällä kans yksi vilukissa! Villasukat on melkeen puhki kulunut ja vilttejä roikkuu joka paikassa :D Varsinkin näin talvella niitä ripottelen joka tuolin nojalle. Kauniita nuo huivit! <3 Vois kyllä luulla vilteiksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamut ovt olleet etenkin nyt kovalla pakkasella varsinaisia kriisejä, kun palelee ja polttopuiden haku ulkoa tuntuu aivan liian kamalalta. Siinä joutuu jos jonkinnäköisiä vaateviritystä ylleen keksimään :).

      Poista
  3. Minäkin olen aikamoinen vilukissa ja tuo harmaa huivi todellakin näyttää lämpimältä! Pitääkin kurkkia meidän huivivarastoja :) Insta on kyllä koukuttava paikka <3 ihana oli sinutkin sinne saada. Minäkin sinne keväällä hoksasin liittyä ja on kyllä niin helppo ja nopea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, insta on aika kiva kanava päivittää pieniä hetkiä sieltä täältä. Oon tykännyt tosi kovasti. On mennyt aika monta iltaa myöhäksi, kun olen eksynyt kuvien ja käyttäjänimien kautta ties kenen kuvia katselemaan :).

      Poista

Olen iloinen, jos moikkaat Pastellimajassa käydessäsi!